Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 4. huhtikuuta 2014

EU:n puitekehys romanien integroimiseksi tuo tuloksia

Euroopan komission käynnistämät toimet ovat tuoneet romanien osallistamisen poliittiselle asialistalle eri puolilla Eurooppaa. Näkyvillä on jo ensimmäisiä merkkejä siitä, että toimet romanien elämänlaadun parantamiseksi alkavat pikku hiljaa tuottaa tulosta. Näin todetaan tänään julkistetussa kertomuksessa, jossa käsitellään kansallisia romanistrategioita koskevan EU:n puitekehyksen osana aikaansaatua edistystä.

EU:n johtajat hyväksyivät puitekehyksen vuonna 2011 (IP/11/789). Siinä vahvistettiin ensimmäistä kertaa vakaa menettely romaniväestön integrointitoimien yhteensovittamiseksi. Kaksi vuotta myöhemmin jäsenvaltioiden ministerit hyväksyivät yksimielisesti ensimmäisen EU:n tason säädöksen romanien aseman parantamiseksi. Jäsenvaltiot sitoutuivat panemaan toimeen useita komission suosituksia romanien ja valtaväestön välisen yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseksi neljällä osa-alueella: koulutuksessa, työllistymisessä, terveydenhuollossa ja asumisessa (IP/13/1226).

Komission tänään esittämissä kertomuksissa arvioidaan edistystä, jota EU:n kehyksen puitteissa on saatu aikaan vuodesta 2011, ja esitetään toisaalta myönteisiä esimerkkejä jäsenvaltioista ja toisaalta kartoitetaan aloja, joilla jäsenvaltioiden työtä olisi lisättävä. Monia haasteita on jäljellä, mutta parannusta on selvästi saatu aikaan. Yhä useammat romanilapset käyvät esikoulua ja romanien työnhaun helpottamiseksi on perustettu mentorointiohjelmia. Asuntoon ja terveydenhuoltopalveluihin liittyvissä kysymyksissä apua on saatu välittäjäohjelmista. EU:n varainkäyttöä koskevien uusien asetusten ansiosta jäsenvaltioille saatavilla olevasta Euroopan sosiaalirahaston rahoituksesta 20 prosenttia on vuosina 2014-2020 ohjattava sosiaalisen osallisuuden edistämiseen.

EU:n oikeusasioista vastaava komissaari, varapuheenjohtaja Viviane Reding toteaa, että neljä vuotta sitten useimmissa jäsenvaltioissa romanien osallistaminen ei kuulunut keskeisiin kysymyksiin. EU:n yhteisten toimien ansiosta tilanne on muuttumassa. EU:n puitekehys romanien kansallisille integrointistrategioille oli merkittävä saavutus: hallitukset sitoutuivat korkeimmalla tasolla tekemään työtä asian hyväksi. Emme tietenkään pysty hetkessä poistamaan vuosisatojen ajan jatkunutta eristämistä ja syrjintää, mutta kysymyksen sisällyttäminen Euroopan poliittiselle asialistalle on parantanut tilannetta. Esimerkiksi yhä useammat romanilapset käyvät esikoulun. Toivon, että seuraavaksi saamme aikaan kohdennetut säännöt ja erityisen rahoitusvälineen, jonka kautta rahoitus ohjautuu sinne, missä sitä eniten tarvitaan.”

Työllisyydestä, sosiaaliasioista ja osallisuudesta vastaavan komissaarin László Andorin mukaan romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita on tuettava riittävin varoin, jos Euroopan syrjäytyneitä romaniyhteisöjä halutaan auttaa. ”Jäsenvaltioiden olisi myös otettava huomioon romanien integrointi koulutus-, työllisyys-, terveys- ja asuntopolitiikassaan. EU-maissa on varmistettava, että romanien osallistaminen on yksi painopisteistä käytettäessä EU:n varoja tulevalla seitsemän vuoden rahoituskaudella”, toteaa komissaari Andor.

Vaikka romaniväestö joutuu yhä kokemaan köyhyyttä, sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää, 28 jäsenvaltiossa on saatu aikaan myös edistystä, jota esitellään tämänpäiväisessä kertomuksessa. Sen tärkeimpiä havaintoja ovat seuraavat:

Koulutus: Romanilapset saavat yhä useammin päätökseen vähintään alemman perusasteen koulutuksen. Suomessa heidän osallistumisensa esiopetukseen on lisääntynyt 2 prosentista 60 prosenttiin. Unkarissa annetun uuden lain mukaan kaikkien lasten on osallistuttava kaksivuotiseen esiopetukseen, ja sama tilanne on Bulgariassa. Irlannissa liikkuvan väestön mukana kulkee ”matkaopettajia”. Samaan aikaan kuitenkin tarvitaan lisätyötä, jotta voidaan puuttua useissa EU-maissa valtaväestön kouluissa harjoitettavaan lasten erotteluun.

Työllisyys: Neljän viime vuoden aikana on toteutettu joitakin toimia romaniväestön työllistettävyyden parantamiseksi, mutta niihin on liian harvoin liittynyt työmarkkinoiden kysyntäpuoleen kohdistettuja järjestelmällisiä toimenpiteitä, joilla olisi torjuttu syrjintää ja kannustettu työnantajia. Lupaavia käytänteitä kuitenkin ovat esimerkiksi työtä hakevien romanien mentorointi Itävallassa, EU:n rahoittamat romaneiden tilanteeseen erikoistuneet työvoimaneuvojat Suomessa ja työhönohjausohjelmat Espanjassa.

Asuminen: Jäsenvaltioissa on pyritty saamaan sekä romanien että valtaväestön hyväksyntä asumiseen liittyvälle osallistamiselle, mutta tulosten saamiseksi koko Euroopassa olisi toteutettava pienimuotoisia hankkeita, kuten Belgiassa, jossa työskentelee 38 yhteyksien rakentajaa. Berliinissä Saksassa toteutettavassa hankkeessa työryhmä pyrkii varmistamaan, että romanit hyväksytään naapureina ja että he pääsevät osaksi yhteisöä.

Terveys: Useissa maissa on keskitytty parantamaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien romanien mahdollisuuksia käyttää terveydenhoitopalveluja. Ranskan hallitus on sitoutunut vähentämään terveydenhuoltopalvelujen saantia rajoittavia taloudellisia esteitä. Romaniassa ja Espanjassa on tukihenkilöitä, jotka auttavat romaniyhteisöä terveydenhuoltokysymyksissä. Perusterveydenhuollon tarjoaminen on edelleen haasteellista joissakin jäsenvaltioissa.

Syrjintä: Komission toimilla on saatu aikaan syrjinnän torjuntaa koskeva vahva oikeudellinen kehys, joka on voimassa kaikissa jäsenvaltioissa, mutta maiden on lisättävä työtään lainsäädännön soveltamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi käytännössä (IP/14/27). Kansalliset tasa-arvoelimet ovat tässä keskeisessä roolissa. Slovakia on ottanut käyttöön romaneja koskevia positiivisia väliaikaisia erityistoimia.

Rahoitus: Riittävän rahoituksen saaminen romanien osallistamiselle on edelleen haaste. Jäsenvaltioiden käytössä olevista Euroopan sosiaalirahaston varoista on ensimmäistä kertaa käytettävä 20 prosenttia sosiaaliseen osallisuuteen. Keskiarvo on nyt 15 prosenttia. Komissio tarkastelee, miten taloudellista tukea romanien osallistamiseen voitaisiin edelleen lisätä ja miten tuen tuloksellisuutta voitaisiin parantaa vuoden 2020 jälkeisellä rahoitusjaksolla esimerkiksi erityisen romaneja koskevan rahoitusjärjestelyn kautta.

Lisää maakohtaisia esimerkkejä on maiden tietosivuilla.

Romaniväestöä käsittelevä EU:n huippukokous

Paikallisen, kansallisen ja EU:n tason poliitikot sekä kansalaisyhteiskunnan edustajat kokoontuvat kolmanteen romaniväestöä käsittelevään EU:n huippukokoukseen keskustelemaan romanien osallistamisesta. Tavoitteena on arvioida, miten jäsenvaltioiden vuosittain EU:n puitekehyksen mukaisesti toimittamat romanien kansalliset integrointistrategiat on pantu täytäntöön ja ovatko ne parantaneet romaniyhteisöjen elämää. Noin 500 EU:n toimielinten, kansallisten hallitusten ja parlamenttien, kansainvälisten järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan (myös romanijärjestöjen) sekä paikallis- ja alueviranomaisten edustajaa esittää näkemyksensä siitä, mitä tähän mennessä on saavutettu ja miten romanien osallistamista voidaan edelleen parantaa. Huippukokouksen asialista, käsiteltävät aiheet ja osallistujat löytyvät täältä: IP/14/317.

Tausta

Romanien integrointi on muutakin kuin yhteiskunnalliseen osallisuuteen liittyvä kysymys. Sillä on lisäksi myönteisiä taloudellisia vaikutuksia erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa on suuri romanivähemmistö. Romanien osuus kouluikäisestä väestöstä ja tulevasta työvoimasta on merkittävä ja kasvaa monissa maissa. Jotta romanit voisivat hyödyntää mahdollisuutensa ja osallistua talouselämään ja yhteiskuntaan aktiivisesti ja yhdenvertaisesti, tehokkailla työvoiman aktivointitoimilla sekä yksilöllisillä ja helposti saatavilla romanityönhakijoiden tukipalveluilla on ratkaiseva merkitys.

Jäsenvaltiot ja Euroopan unioni ovat yhdessä vastuussa romaniyhteisöjen yhteiskunnallisesta osallistamisesta ja integroinnista. Komissio seuraa tilanteen edistymistä jäsenvaltioissa käyttäen apunaan EU:n puitekehystä romanien kansallisille integrointistrategioille (IP/11/400, MEMO/11/216). Komissio kutsuu säännöllisesti koolle romanien kansallisten integrointistrategioiden seurannasta vastaavien koordinaattorien verkoston, jossa on edustajat kaikista 28 jäsenvaltiosta (MEMO/14/107). Tapaamisissa keskustellaan saavutetusta edistyksestä ja tulevista haasteista.

Euroopan komissio kehotti vuoden 2013 kertomuksessaan EU:n jäsenvaltioita panemaan kansalliset strategiansa täytäntöön, jotta romaniväestön taloudellista ja sosiaalista integraatiota voidaan parantaa Euroopassa (IP/13/607). Tehtyjä havaintoja hyödynnetään myös vuotuisessa sosiaali- ja talouspolitiikan koordinoinnissa EU-ohjausjakson yhteydessä, mikä voi johtaa romaneja käsittelevien maakohtaisten suositusten antamiseen. Tällä jokavuotisella menettelyllä varmistetaan osaltaan, että romanien integrointi on vakaasti ja pysyvästi EU:n asialistalla eivätkä yleiset toimintamallit ole romanien osallistamisen vastaisia. Vuonna 2013 viidelle jäsenvaltiolle (Bulgarialle, Romanialle, Slovakialle, Tšekille ja Unkarille) annettiin maakohtaisia suosituksia, jotka koskivat romanien kansallisten integrointistrategioiden täytäntöönpanoa ja romaneihin kohdistuvien toimenpiteiden valtavirtaistamista.

Jäsenvaltiot voivat saada EU:lta varoja hankkeisiin, joilla edistetään sosiaalista integraatiota, esimerkiksi lisätään romanien osallisuutta muun muassa koulutuksen, työllisyyden, asumisen ja terveydenhoidon aloilla. Tällaisiin hankkeisiin oli vuosina 2007–2013 käytettävissä yhteensä noin 26,5 miljardia euroa. Uudella rahoituskaudella (2014–2020) Euroopan sosiaalirahaston kautta osoitetaan vähintään 80 miljardia euroa inhimilliseen pääomaan, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen tehtäviin investointeihin. Vähintään 20 prosenttia (noin 16 miljardia euroa) on nyt varattava sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Tavoitteena on varmistaa, että romanien integrointiin on käytettävissä riittävät resurssit. Jäsenvaltiot ovat vastuussa näiden varojen hallinnoinnista. Komissio on laatinut jäsenvaltioiden avuksi ohjeita EU:n varojen käyttöä koskevien toimintaohjelmien ja romanien osallistamista koskevien hankkeiden laatimisesta, jotta toimintamalli olisi osallistava ja romanien tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan paremmin (MEMO/14/249).

Lisätietoja:

MEMO/14/249

Lehdistöpaketti – romanien osallistamista koskeva kertomus vuodelta 2014:

http://ec.europa.eu/justice/newsroom/discrimination/news/140404_en.htm

Speech by President Barroso at the European Roma Summit

http://europa.eu/rapid/press-release_SPEECH-14-288_en.htm

Euroopan komissio – EU ja romanit:

http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma/index_fi.htm

Oikeusasioista vastaavan komission varapuheenjohtajan Viviane Redingin kotisivu:

http://ec.europa.eu/reding

Työllisyydestä, sosiaaliasioista ja osallisuudesta vastaavan komissaarin László Andorin kotisivu:

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/andor/index_en.htm

Seuraa varapuheenjohtaja Redingiä ja komissaari Andoria Twitterissä:

@VivianeRedingEU @LaszloAndorEU

EU:n oikeusasioiden pääosasto Twitterissä: @EU_Justice

Seuraa romanihuippukokousta Twitterissä: #RomaEU

Yhteyshenkilöt:

Mina Andreeva (+32-2) 299 13 82

Natasha Bertaud (+32-2) 296 74 56

Jonathan Todd (+32-2) 299 41 07

Cécile Dubois (+32-2) 295 18 83

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 6 7 8 9 10 11 tai sähköposti


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website