Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 28.3.2014

Miten varmistetaan palauttamismenettelyjen oikeudenmukaisuus, inhimillisyys ja tehokkuus?

Komissio on tänään antanut EU:n palauttamispolitiikkaa koskevan tiedonannon, jossa se esittelee alalla tapahtunutta edistystä ja viitoittaa tulevaa kehitystä ja tarvittavia toimia.

Tehokas ja inhimillinen palauttamispolitiikka, joka on täysin sopusoinnussa perusoikeuksien kanssa, on oleellinen osa kattavaa maahanmuuttopolitiikkaa. Kaikissa jäsenvaltioissa on viime vuosina toteutettu merkittäviä lainsäädännöllisiä ja käytännön muutoksia, joilla pyritään luomaan oikeudenmukaiset ja läpinäkyvät säännöt ja parantamaan palauttamismenettelyjen toteutusta.

Vuonna 2008 annetussa palauttamisdirektiivissä vahvistetaan selkeät, läpinäkyvät ja oikeudenmukaiset yhteiset säännöt sellaisten kolmansien maiden kansalaisten palauttamisesta, joilla ei ole laillista oikeutta oleskella EU:n alueella. Säännöt kattavat myös pakkokeinojen käytön, säilöönoton ja maahantulokiellot. Parantamisen varaa on vielä sen varmistamisessa, että kaikki direktiivissä annetut takeet toteutuvat yhtäläisesti kaikkialla EU:ssa ja johtavat tehokkaisiin ja inhimillisiin käytäntöihin kautta linjan.

Sisäasioista vastaava komissaari Cecilia Malmström totesi palauttamisdirektiivin vaikuttaneen myönteisesti kansallisiin lainsäädäntöihin ja käytäntöihin. ”Sen avulla on saatu aikaan muutoksia vapaaehtoisen paluun ja pakkoon perustuvan paluun suhteen. Se on osaltaan lyhentänyt säilöönoton enimmäiskestoa EU:ssa ja lisännyt säilöönoton vaihtoehtojen soveltamista. Säilöönottotilanne antaa silti monissa jäsenvaltioissa yhä aihetta vakavaan huoleen. Meidän on edelleen pyrittävä harjoittamaan uskottavaa ja inhimillistä politiikkaa, jonka avulla varmistetaan yksilön perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioitus – riippumatta siitä, mikä henkilön status maahanmuuttajana on.”

Palauttamisdirektiivillä on ollut myönteinen vaikutus seuraaviin seikkoihin: perusoikeuksien noudattaminen, oikeudenmukaiset ja tehokkaat menettelyt, sellaisten tapausten vähentäminen, joissa maahanmuuttajat jäävät vaille selkeää oikeudellista asemaa, vapaaehtoisen paluun ensisijaisuus sekä uudelleenkotoutumisen ja säilöönotolle vaihtoehtoisten ratkaisujen edistäminen.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta direktiivin käytännön täytäntöönpanoa voidaan edelleen parantaa – samoin kuin palauttamispolitiikkaa yleisesti.

Tätä varten olisi keskityttävä säilöönotto-olosuhteisiin liittyviin seikkoihin, säilöönotolle vaihtoehtoisten ratkaisujen järjestelmällisempään käyttöön, paluuta koskevien riippumattomien valvontajärjestelmien perustamiseen sekä politiikan yleiseen tehokkuuteen (esim. nopeammat menettelyt ja paluun – erityisesti vapaaehtoisen paluun – lisääminen).

Tilastot osoittavat, että palauttamispäätöksen saaneita on huomattavasti enemmän (noin 484 000 henkeä vuonna 2012, 491 000 vuonna 2011 ja 540 000 vuonna 2010) kuin niitä, jotka päätöksen saatuaan ovat todella poistuneet EU:n alueelta (noin 178 000 henkeä vuonna 2012, 167 000 vuonna 2011 ja 199 000 vuonna 2010).

Pääasiallisia syitä palauttamisen epäonnistumiseen ovat käytännön ongelmat, jotka liittyvät palautettavien henkilöiden tunnistamiseen ja tarvittavien asiakirjojen saamiseen EU:n ulkopuolisten maiden viranomaisilta. Tähän tarvitaan parempaa yhteistyötä näiden maiden kanssa, jotta palauttamismenettelyjä voidaan tehostaa.

Kaiken kaikkiaan komissio yksilöi viisi pääasiallista toiminta-alaa:

  • Huolehditaan voimassa olevien sääntöjen asianmukaisesta ja tuloksellisesta täytäntöönpanosta: Komissio jatkaa työskentelyä jäsenvaltioiden kanssa kaikkien tiedonannossa todettujen puutteiden korjaamiseksi. Se kiinnittää erityistä huomiota niiden direktiivin säännösten täytäntöönpanoon, jotka liittyvät palautettavien säilöönottoon, oikeudellisiin takeisiin ja oikeussuojakeinoihin sekä alaikäisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kohteluun palauttamismenettelyjen yhteydessä. Se hyödyntää Schengenin arviointimekanismia arvioidakseen palauttamista ja tehostettua pakkoon perustuvan paluun seurantaa koskevien sääntöjen noudattamista.

  • Edistetään johdonmukaisempien ja perusoikeuksien mukaisten käytänteiden omaksumista: Komissio laatii ”palauttamiskäsikirjan”, joka sisältää yhteiset suuntaviivat ja parhaat käytänteet. Se tukee säilöönottoa koskevien Euroopan neuvoston normien kodifiointia.

  • Kehitetään vuoropuhelua ja yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa: Palauttaminen ja takaisinotto ovat asioita, joita käsitellään jatkossakin johdonmukaisesti ja tasapainoisesti yhteistyössä kolmansien maiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa (mm. maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa ja liikkuvuuskumppanuudet). Valmiuksien kehittämistä EU:n ulkopuolisissa maissa tehostetaan. Esimerkiksi niiden mahdollisuuksia tarjota paluumuuttajille apua ja uudelleenkotoutumista pyritään parantamaan.

  • Parannetaan palauttamiseen liittyvää jäsenvaltioiden operatiivista yhteistyötä: Komissio käyttää Euroopan muuttoliikeverkostoa yhteistyöfoorumina erityisesti vapaaehtoista paluuta koskevien tietojen keräämiseksi ja jakamiseksi.

  • Vahvistetaan Frontexin asemaa palauttamispolitiikassa: Frontexin koordinointitehtäviä yhteisten palauttamisoperaatioiden yhteydessä olisi lisättävä, jotta voidaan varmistaa, että palautettavien henkilöiden inhimillistä ja kunnioittavaa kohtelua koskevia yhteisiä normeja noudatetaan. Palauttamiskysymyksistä olisi järjestettävä koulutusta.

Hyödyllisiä linkkejä

MEMO/14/243

Tiedonanto EU:n palauttamispolitiikasta

Cecilia Malmströmin verkkosivut

Komissaari Malmström Twitterissä

Sisäasioiden pääosaston verkkosivut

Sisäasioiden pääosasto Twitterissä

Yhteyshenkilöt:

Michele Cercone (+32-2) 298 09 63

Tove Ernst (+32-2) 298 67 64

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 6 7 8 9 10 11 tai sähköposti


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website