Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 27.3.2014

Naapuruuspolitiikka tienhaarassa – arvio haasteidentäyteisestä vuodesta

EU:n vuosikertomus naapuruuspolitiikan täytäntöönpanosta antaa ristiriitaisen kuvan. Vaikka vuosi 2013 oli joissakin EU:n kumppanuusmaissa kriisien vuosi, joka heijasti poliittista epävakautta ja vaikeita sosioekonomisia oloja, EU ei tinkinyt pyrkimyksistään vahvistaa demokratiaa ja turvallisuutta sekä edistää kestävää ja osallistavaa kehitystä näissä maissa. Monissa naapuruuspolitiikan maissa on tehty ratkaisevan tärkeitä poliittisia ja taloudellisia uudistuksia. Muutamissa muissa kansalliset ja alueelliset turvallisuushaasteet ovat kuitenkin vaarantaneet viime vuosina saavutetut demokraattiset uudistukset ja talouden elpymisen.

EU jatkaa yhteistyötä kumppaneidensa kanssa

Euroopan naapuruuspolitiikka kaikkine poliittisine välineineen on edelleen se kehys, jossa EU tekee kumppaneidensa kanssa yhteistyötä demokratian, kestävän ja osallistavan taloudellisen kehityksen sekä turvallisuuden puolesta.

Vuotuisessa Euroopan naapuruuspolitiikan paketissa, jonka EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, komission varapuheenjohtaja Catherine Ashton sekä laajentumisesta ja naapuruuspolitiikasta vastaava komissaari Štefan Füle esittelivät, korostetaan, että naapuruuspolitiikan onnistuminen riippuu hallitusten halusta ja kyvystä tehdä uudistuksia.

”Naapuruusyhteistyö on EU:n ehdoton prioriteetti. Euroopan naapuruuspolitiikan avulla voidaan vastata EU:n kumppaneiden haasteisiin ja samalla turvata EU:n edut. Naapuruuspolitiikalla pyritään ennaltaehkäisemään ja ratkaisemaan konflikteja, ja se kannustaa naapureitamme tekemään poliittisia ja taloudellisia uudistuksia”, totesi Catherine Ashton paketin esittelytilaisuudessa.

Maakohtaiset raportit osoittavat, että kumppanuusmaiden haasteet ovat entistä monimuotoisempia. Tämä tarkoittaa sitä, että naapuruuspolitiikka olisi räätälöitävä paremmin kunkin kumppanuusmaan nykyisiin odotuksiin ja tarpeisiin ja että sen olisi tarjottava pitkän aikavälin visio kyseisten maiden taloudellisesta yhdentymisestä ja poliittisesta assosiaatiosta EU:n kanssa.

Komissaari Štefan Fülen mukaan viime kuukausien tapahtumat ovat osoittaneet, että EU:n on edelleen kohdistettava huomiota ja resursseja naapurustoonsa. ”Ihmisten toiveet paremmasta elämästä, perustavanlaatuisista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista ovat edelleen voimakkaat. Halukkuutta uudistuksiin ei voida pakottaa ulkopuolelta, mutta EU:n erityisenä tehtävänä on tukea kumppaneita, jotka ovat sitoutuneet kulkemaan vaikealla ja vaativalla muutosten tiellä kohti demokratiaa ja osallistavampaa yhteiskuntaa. EU voi vauhdittaa tätä prosessia edistämällä suoria yhteyksiä ihmisten välillä, tarjoamalla matkailu- ja opiskelumahdollisuuksia, tukemalla verkottumista yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen, taidealan, kulttuurialan jne. välillä sekä vahvistamalla kansalaisyhteiskuntaa”, lisäsi Štefan Füle.

Epätasainen edistyminen uudistussitoumusten täytäntöönpanossa

Eteläisistä naapuruuspolitiikan maista Tunisiassa demokratiakehitys on ollut myönteistä osallistavan vuoropuhelun ansiosta ja suurista turvallisuusuhista huolimatta. Uusi perustuslaki hyväksyttiin yhteisymmärryksessä tammikuussa 2014, mikä oli merkittävä askel kohti demokratiaa. Marokossa niiden sitoumusten täytäntöönpano, jotka on kirjattu vuoden 2011 perustuslakiuudistukseen, on edelleen ollut hidasta. Edistysaskeleita olivat kuitenkin maahanmuuttopolitiikan ja sotilasoikeuden alalla tehdyt uudistukset. Egyptissä huolta aiheuttavat edelleen poliittinen kahtiajako sekä kokoontumis- ja lehdistönvapauden rajoittaminen. Libyassa on vakavia ja entistä kärjistyneempiä turvallisuusongelmia, jotka estävät kansallisen sovinnon ja poliittisen vakauttamisen. Libanon ja Jordania kamppailevat niiden vaikutusten kanssa, joita Syyrian sisällissodalla on niiden poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin järjestelmiin; vaikutukset heikentävät vakavasti Libanonin ja Jordanian kykyä toteuttaa poliittisia ja rakenteellisia uudistuksia. Israelilaiset ja palestiinalaiset käynnistivät rauhanneuvottelut uudelleen, mutta neuvotteluiden tiellä on edelleen vakavia esteitä.

Itäisistä naapuruuspolitiikan maista Ukrainassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka saivat alkunsa (Euromaidan-kansanliikkeen) laajoista mielenosoituksista, joissa tuettiin poliittista assosiaatiota ja taloudellista yhdentymistä EU:n kanssa. EU on valmis tukemaan Ukrainaa tämän pyrkimyksissä luoda demokraattinen ja vauras tulevaisuus. Komissio ilmoittikin 5. maaliskuuta 2014 toimenpidepaketista, muun muassa monivuotisesta 11 miljardin euron taloudellisesta tuesta. EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen poliittinen luku allekirjoitettiin Brysselissä 21. maaliskuuta 2014. Moldova ja Georgia ovat edistyneet poliittisissa ja oikeudellisissa uudistuksissa sekä assosiaatiosopimusten täytäntöönpanoa valmistelevissa uudistuksissa. Georgiassa syksyllä 2013 pidetyt vaalit olivat samalla sen toinen demokraattinen vallanvaihto. Armenia jatkoi demokraattisia uudistuksia mutta päätti jäädyttää assosiaatiosopimuksen valmistelut, myös valmistelut pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppa-alueesta (DCFTA), ja olla parafoimatta sopimusta. Azerbaidžan ei edelleenkään suhtautunut tarvittavalla vakavuudella kehotuksiin parantaa perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamista. Valko-Venäjä ei ole edistynyt poliittisissa uudistuksissa.

Useimmissa itäisissä kumppanuusmaissa saavutettiin huomattavaa edistystä liikkuvuuden ja maahanmuuton aloilla. Lisäksi ensimmäiset eteläiset kumppanuusmaat allekirjoittivat liikkuvuuskumppanuuden: Marokko kesäkuussa 2013 ja Tunisia maaliskuun 2014 alussa.

Osana kumppanuuttaan Euroopan naapuruuspolitiikan maiden kansalaisyhteiskunnan kanssa EU lujitti yhteistyötään kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa ja niille antamaansa tukea. Näillä toimijoilla on edelleen tärkeä rooli.

Vuonna 2013 Euroopan naapuruuspolitiikan maille annettiin tukea vuositasolla enemmän kuin koskaan aikaisemmin koko seitsenvuotisella kaudella: 2,65 miljardia euroa. Kaksi vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen joulukuussa hyväksyttiin rahoituskehys vuosille 2014–2020 ja asiaa koskevat välineet, myös uusi Euroopan naapuruusväline. Finanssikriisistä huolimatta naapuruuspolitiikan maille on varattu rahoitusta yhteensä 15,4 miljardia euroa. Tämä vahvistaa EU:n sitoutumisen naapuruusalueeseen ja naapuruusalueen prioriteettiaseman.

Lisätietoja:

Laajentumisesta ja naapuruuspolitiikasta vastaavan komissaarin Štefan Fülen verkkosivusto: http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/fule/index_en.htm

Korkean edustajan, Euroopan komission varapuheenjohtajan Catherine Ashtonin verkkosivusto: http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/ashton/index_en.htm

Euroopan komissio: Euroopan naapuruuspolitiikka

http://ec.europa.eu/world/enp/index_en.htm

http://www.enpi-info.eu

Lisätietoja yhteisestä tiedonannosta Euroopan ulkosuhdehallinnon verkkosivustolla osoitteessa http://eeas.europa.eu/enp/index_en.htm

Euroopan naapuruuspolitiikka – maakohtaiset raportit:

Algeria http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-14-219_en.htm

Armenia http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-14-220_en.htm

Azerbaidžan http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-14-221_en.htm

Egypti http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-14-223_en.htm

Georgia http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-14-224_en.htm

Israel http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-14-225_en.htm

Jordania http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-14-226_en.htm

Libanon http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-14-227_en.htm

Libya http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-14-228_en.htm

Marokko http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-14-230_fr.htm

Moldova http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-14-229_en.htm

Miehitetty palestiinalaisalue http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-14-231_en.htm

Syyria http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-14-232_en.htm

Tunisia http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-14-233_fr.htm

Ukraina http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-14-234_en.htm

Valko-Venäjä http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-14-222_en.htm

Yhteyshenkilöt:

Maja Kocijancic (+32 2 298 65 70)

Michael Mann (+32 2 299 97 80)

Peter Stano (+32 2 295 74 84)

Anca Paduraru (+32 2 296 64 30)

Nabila Massrali (+32 2 296 92 18)

Eamonn Prendergast (+32 2 299 88 51)

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 6 7 8 9 10 11 tai sähköposti


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website