Navigation path

Left navigation

Additional tools

Sähköinen terveydenhuolto Euroopassa: mikä on diagnoosi?

European Commission - IP/14/302   24/03/2014

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO HR

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 24. maaliskuuta 2014

Sähköinen terveydenhuolto Euroopassa: mikä on diagnoosi?

”Euroopalla on vastassaan terveydenhuoltokriisi väestön ikääntyessä. Hyödyntämällä digitaalitekniikkaa voimme alentaa kustannuksia, palauttaa vallan potilaille, tehostaa terveydenhuoltoa ja auttaa Euroopan kansalaisia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa pidempään. Meidän on pysyttävä ajan hermolla”, totesi Neelie Kroes.

Diagnoosi

Akuuttia (eli lyhytaikaista lääketieteellistä tai kirurgista) hoitoa antavissa sairaaloissa ja yleislääkäreiden parissa tehdyn kahden tutkimuksen mukaan sähköisen terveydenhuollon käyttö Euroopassa on kasvussa: yleislääkäreistä 60 prosenttia käytti sähköisen terveydenhuollon välineitä vuonna 2013 (nousua vuodesta 2007 on 50 prosenttia). Mutta tämä ei vielä riitä.

Tutkimusten keskeisiä tuloksia:

Parhaiten suoriutuneita maita sähköisen terveydenhuollon käyttöönotossa sairaaloissa olivat Tanska (66 %), Viro (63 %) sekä Ruotsi ja Suomi (molemmat 62 %). Täydelliset maakohtaiset tiedot löytyvät täältä.

Sähköisiä terveydenhuoltopalveluja käytetään edelleen enimmäkseen perinteiseen tietojen rekisteröintiin ja raportointiin eikä niinkään kliinisiin tarkoituksiin, kuten online-vastaanottoihin (joita vain 10 prosenttia lääkäreistä piti).

Potilastietojen digitoinnissa kärkisijalla on Alankomaat (83,2 % tiedoista digitoitu), toiseksi sijoittuu Tanska (80,6 %) ja kolmossijalla on Yhdistynyt kuningaskunta (80,5 %).

Euroopan sairaaloista kuitenkin vain 9 prosenttia antaa potilaille mahdollisuuden tutkia omia tietojaan verkossa, ja tällöinkin vain osittain.

Sähköisen terveydenhuollon käyttöönottoon sairaaloissa ja lääkäreiden vastaanotoilla liittyy monia esteitä, jotka vaihtelevat yhteentoimimattomuudesta sääntelyn ja resurssien puutteeseen.

Komission varapuheenjohtaja Neelie Kroes (@NeelieKroesEU) kommentoi tutkimuksen tuloksia toteamalla, että ajattelutavan terveydenhuoltosektorilla on muututtava pikaisesti.

”Sähköistä terveydenhuoltoa käyttää kuusi kymmenestä yleislääkäristä – kuume on nousussa muttei vielä huipussaan. Ja voiko tosiaan olla totta, että Euroopan sairaaloista vain 9 prosenttia antaa potilaille mahdollisuuden tutkia omia digitoituja tietojaan! Haluan, että valtioiden hallitukset, huipputeknologian innovoijat, vakuutusyhtiöt, lääkeyhtiöt ja sairaalat yhdistävät voimansa ja luovat innovatiivisen ja kustannustehokkaan terveydenhuoltojärjestelmän, jossa on enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja joka on avoimempi potilaiden kannalta", hän jatkoi.

Terveysasioista vastaava komissaari Tonio Borg lisäsi, että sähköisen terveydenhuollon ratkaisuilla voidaan parantaa potilaiden hoitoa ja tehostaa terveydenhuoltojärjestelmiä. ”Tutkimusten mukaan jotkin jäsenvaltiot ovat selvästi tiennäyttäjiä sähköisten lääkemääräysten ja potilastietojen käytössä ja voivat innoittaa muitakin. Luotan siihen, että kaikki jäsenvaltiot hyödyntävät sähköisen terveydenhuollon ratkaisuja ja tekevät alalla yhteistyötä EU:n sähköisten terveyspalvelujen verkostossa.”

Miksi käyttöönotto viivästyy?

Kun yleislääkäreiltä kysyttiin, miksi sähköisiä terveydenhuoltopalveluita ei käytetä enempää, annettuja syitä olivat riittämättömät korvaukset (79 %), puutteelliset tietotekniikkataidot (72 %), järjestelmien yhteentoimimattomuus (73 %) sekä luottamuksellisuutta ja yksityisyydensuojaa koskevien sääntelypuitteiden puute lääkärin ja potilaan sähköpostiviestinnässä (71 %).

Tausta

Tutkimuksissa mitattiin digitaalisten välineiden ja palvelujen (esim. sähköisten potilastietojen käyttö ja saanti, etähoitopalvelut ja tiedonvaihto hoitohenkilöstön välillä) käyttöä terveydenhuollossa. Jos nämä palvelut tarjotaan täysimääräisesti, potilaat saavat enemmän tietoa, pystyvät osallistumaan paremmin hoitoonsa ja saavat paremmin terveyteen liittyvää neuvontaa ja hoitoa. Niiden avulla voidaan myös tehostaa kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä.

Sähköisen terveydenhuollon välineitä ovat a) sähköiset potilastietorekisterit, b) terveystietojen vaihto, c) etähoito ja d) henkilökohtaiset terveystiedot.

Terveystietojen vaihto:

EU:n sairaaloista 48 prosenttia jakoi sähköisesti joitakin lääketieteellisiä tietoja sairaalan ulkopuolisten lääkäreiden kanssa ja 70 prosenttia ulkopuolisten terveydenhuollon tarjoajien kanssa. Parhaiten suoriutuneita valtioita ovat Tanska, Viro, Luxemburg, Alankomaat ja Ruotsi (niiden akuuttia hoitoa antavista sairaaloista 100 % vaihtaa terveystietoja jollakin tasolla).

Yleislääkärit käyttävät vain vähän sähköisiä lääkemääräyksiä (32 %) ja sähköpostia lääkärin ja potilaan väliseen viestintään (35 %). Sähköisiä lääkemääräyksiä annetaan eniten Virossa (100 %), Kroatiassa (99 %) ja Ruotsissa (97 %), ja sähköpostia käytetään eniten Tanskassa (100 %), Virossa (70 %) ja Italiassa (62 %).

EU:n sairaaloista alle 8 prosenttia jakaa lääketieteellisiä tietoja sähköisesti muissa EU-maissa sijaitsevien terveydenhuollon tarjoajien kanssa.

Etähoito

Sairaaloista vain 9 prosenttia tarjoaa potilaille mahdollisuuden etäseurantaan, jolla vähennettäisiin sairaalassaoloaikoja ja lisättäisiin itsenäisen asumisen turvallisuutta. Yleislääkäreistä alle 10 prosenttia ottaa potilaita vastaan verkossa ja alle 16 prosenttia konsultoi muita lääketieteen asiantuntijoita verkossa.

Hyödyllisiä linkkejä

Benchmarking deployment of e-Health services in Hospitals (2012–2013)

Benchmarking Deployment of eHealth among General Practitioners (2013)

Sähköinen terveydenhuolto Euroopan digitaalistrategiassa

Aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus

Neelie Kroesin blogi terveydenhuollon muuttumisesta (tammikuulta 2014)

Sähköinen terveydenhuolto Twitterissä

Yhteyshenkilöt

Sähköposti: comm-kroes@ec.europa.eu Puhelin: +32 229 57361 Twitter: @RyanHeathEU


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website