Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 24. maaliskuuta 2014

Pimeä työ: tutkimus paljasti ongelman laajuuden

Noin joka kymmenes eurooppalainen (11 %) myöntää hankkineensa edellisen vuoden aikana tavaroita tai palveluita, joihin liittyy pimeää työtä, ja 4 prosenttia tunnustaa itse saaneensa työstään palkkaa, jota eivät ole ilmoittaneet. Lisäksi noin 3 prosentille työnantaja maksoi palkan osittain käteisenä (nk. ”kirjekuoripalkka”). Nämä ovat joitakin Eurobarometritutkimuksen tuloksia, jotka osoittavat, että pimeä työ on edelleen yleistä Euroopassa, joskin ongelman laajuus ja näkyvyys vaihtelevat merkittävästi maiden välillä.

Tutkimuksessa yksilöityjä ongelmia on tarkoitus käsitellä huhtikuussa esitettävässä komission ehdotuksessa, jolla perustetaan pimeän työn ehkäisyä ja torjuntaa koskeva eurooppalainen foorumi. Sillä pyritään vauhdittamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, jotta ongelmaan puututtaisiin tehokkaammin.

”Pimeä työ altistaa työntekijät vaarallisille työoloille ja alemmille ansioille ja estää samalla valtioita saamasta tuloja ja heikentää näin sosiaaliturvajärjestelmien toimivuutta. Jäsenvaltioiden on toteutettava politiikkaa, jolla ehkäistään pimeää työtä tai kannustetaan sen muuttamista lailliseksi työksi ja jolla edistetään tiiviimpää yhteistyötä tämän vitsauksen torjumiseksi. Tämän vuoksi Euroopan komissio esittää huhtikuussa pimeän työn ehkäisyä ja torjuntaa koskevan eurooppalaisen foorumin perustamista. Tarkoituksena on parantaa yhteistyötä työsuojelu- ja valvontaviranomaisten välillä koko Euroopassa”, totesi EU:n työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioista vastaava komissaari László Andor

EU:n 28 jäsenvaltiossa toteutetun Eurobarometritutkimuksen tulokset:

Vastaajista 11 prosenttia myönsi ostaneensa edellisen vuoden aikana tavaroita tai palveluita, joihin liittyy pimeää työtä, ja 4 prosenttia myönsi tehneensä pimeää työtä.

60 prosenttia ilmoitti edullisemman hinnan pääsyyksi ”pimeiden” tavaroiden tai palveluiden ostamiseen ja 22 prosenttia ilmoitti tehneensä palveluksen ystävälle.

Pääsyiksi pimeään työhön ilmoitettiin molemmille osapuolille koituneet edut (50 %), vaikeudet löytää laillista työtä (21 %), liian korkeat verot (16 %) ja muiden tulojen puute (15 %). Varsinkin eteläeurooppalaiset mainitsivat usein syyksi vaikeudet löytää laillista työtä (41 %) tai muiden tulojen puutteen (26 %).

Eurooppalaisten tavaroiden tai palvelujen pimeään hankintaan vuodessa kuluttama mediaanisumma on 200 euroa, ja pimeää työtä tekevien vuotuinen mediaaniansio on 300 euroa.

Eniten pimeästi hankittuja tavaroita tai palveluita on asuntojen kunnostusten ja korjausten alalla (29 %), auton korjausten alalla (22 %), siivousalalla (15 %) ja ravintola-alalla (12 %).

Eurooppalaiset tekevät useimmiten pimeää työtä asuntojen kunnostusten ja korjausten alalla (19 %), puutarhatöiden alalla (14 %), siivousalalla (13 %) ja lastenhoitoalalla (12 %).

Suurin osuus vastaajista, jotka ilmoittivat tekevänsä pimeää työtä, oli Latviassa, Alankomaissa ja Virossa (11 %). Siinä, mitä pidetään pimeänä työnä ja miten siihen suhtaudutaan, on kuitenkin merkittäviä kansallisia eroavaisuuksia, samoin kuin palvelujen luonteessa ja määrässä.

Vastaajista 3 prosenttia ilmoitti saavansa osan palkastaan käteen käteisenä; tämä oli yleisempää pienissä yrityksissä. Tällaisina ”kirjekuoripalkkoina” saadun vuotuisen tulon osuus oli suurin Etelä-Euroopassa (69 %) ja toiseksi suurin Itä- ja Keski-Euroopassa (29 %), mutta vähäisempi Manner-Euroopan maissa (17 %) ja Pohjoismaissa (7%).

Vuoden 2013 Employment and Social Developments in Europe (ESDE) -raportissa analysoidaan tarkemmin näitä havaintoja. Verrattuna vuonna 2007 tehtyyn edelliseen tutkimukseen on havaittavissa joitakin selviä maakohtaisia kehityssuuntia, vaikka pimeän työn yleinen osuus vaikuttaakin melko vakaalta:

Pimeän työn tarjoaminen väheni jyrkästi joissakin maissa, kuten Latviassa, mutta lisääntyi hieman Espanjassa ja Sloveniassa.

Pimeän työn kysyntä lisääntyi dramaattisesti Kreikassa, Kyproksella, Maltalla ja Sloveniassa.

Käteispalkat ovat vähentyneet talouskriisin aikana, etenkin Keski- ja Itä-Euroopassa mutta lisääntyneet Kreikassa.

Talouskriisin vaikutusten tarkemman analyysin perusteella vaikuttaisi siltä, että työmarkkinoiden heikentyminen vuodesta 2007 lähtien on johtanut pimeän työn yksityisen tarjonnan lisääntymiseen, vaikkakaan yhteys köyhyyden lisääntymiseen ei ole niin selkeä. Korkeampi työttömyys ja kasvava köyhyys vaikuttavat kuitenkin molemmat lisäävän ”kirjekuoripalkkojen” hyväksyntää. Vaikuttaa myös siltä, että pimeän työn tasoon ei vaikuta suoraan verotuksen taso vaan pikemminkin ihmisten käsitykset julkisista palveluista ja siitä, miten hyvin verotulot käytetään.

ESDE-raportin analyysissä tehdään myös katsaus eri jäsenvaltioissa pimeän työn torjumiseksi toteutettuihin onnistuneisiin toimenpiteisiin. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. seuraavat:

kannustimet laittoman toiminnan laillistamiseksi (esim. hallinnon yksinkertaistaminen, verokannustimet ostajille tai palvelukupongit)

veromoraalin parantamiseen ja sitoutumisen kulttuuriin tähtäävät toimenpiteet (esim. valistuskampanjoiden avulla)

tiukempi valvonta ja raskaammat seuraamukset.

Seuraavat toimet

Komission on määrä ehdottaa huhtikuussa 2014 pimeän työn ehkäisyä ja estämistä koskevan eurooppalaisen foorumin perustamista. Foorumi toisi yhteen jäsenvaltioiden eri valvontaviranomaiset, kuten työsuojelu-, sosiaaliturva-, verotus- ja maahanmuuttoviranomaiset, sekä muut sidosryhmät. Foorumilla parannettaisiin EU:n tason yhteistyötä, jotta pimeän työn ehkäisy ja estäminen olisi tehokkaampaa ja vaikuttavampaa.

Tausta

Eurobarometritutkimukseen osallistui 26 563 vastaajaa kaikista jäsenvaltiosta eri sosiaali- ja väestöryhmistä. Sen tulokset perustuvat vuonna 2007 tehtyyn alustavaan tutkimukseen, jolla pyrittiin ensimmäistä kertaa mittaamaan pimeää työtä EU:n tasolla. Molemmissa tutkimuksissa on keskitytty palvelujen/tavaroiden tarjontaan ja hankintaan ja ”kirjekuoripalkkoihin” yksilötasolla, minkä vuoksi niissä ei kateta yrityksissä tapahtuvan pimeän työn eri muotoja.

Pimeä työ on määritelty kaikeksi maksetuksi toiminnaksi, joka on luonteeltaan laillista mutta josta ei ilmoiteta viranomaisille, ottaen samalla huomioon sääntelyyn liittyvät erot jäsenvaltioiden välillä. Käsite sisältyy Euroopan työllisyysstrategiaan, ja siihen on puututtu jäsenvaltioille osoitetuissa työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa vuodesta 2001.

Jo huhtikuussa 2012 hyväksytyssä työllisyyspaketissa tuotiin esiin, että epävirallisen tai pimeän työn muuttaminen lailliseksi työksi voisi vähentää työttömyyttä, ja korostettiin tarvetta tiivistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä.

Komissio käynnisti vuoden 2013 puolivälissä EU-tason työnantajien ja työntekijöiden edustajien ensimmäisen vaiheen kuulemiset mahdollisista EU:n tason toimenpiteistä kansallisten valvontaviranomaisten välisen yhteistyön tiivistämiseksi (IP/13/650). Toisen vaiheen kuulemiset jatkuivat vuoden 2014 alussa.

Lisätietoja:

Eurobarometri ”Undeclared work in the EU”

László Andorin verkkosivut

László Andor Twitterissä

Tilaa Euroopan komission julkaisema työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioita käsittelevä maksuton sähköpostitiedote

Yhteyshenkilöt:

Jonathan Todd (+32 2 299 41 07)

Cécile Dubois (+32 2 295 18 83)


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website