Navigation path

Left navigation

Additional tools

EU:n oikeusalan tulostaulu 2014: Kohti tehokkaampia oikeusjärjestelmiä

European Commission - IP/14/273   17/03/2014

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO HR

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 17. maaliskuuta 2014

EU:n oikeusalan tulostaulu 2014: Kohti tehokkaampia oikeusjärjestelmiä

Euroopan komissio julkaisi tänään toista kertaa laaditun EU:n oikeusalan tulostaulun. Sen tavoitteena on parantaa oikeusjärjestelmien laatua, riippumattomuutta ja tehokkuutta Euroopan unionissa. Se tarjoaa puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmistä.

Euroopan oikeusalan tulostaulun vuoden 2014 painoksella jatketaan jäsenvaltioiden ja EU:n tukemista (1. painos julkaistiin vuonna 2013 (IP/13/285)) oikeusjärjestelmien tehostamiseksi. Samalla vahvistetaan talouskasvua unionissa. Tämä tapahtuu vaikuttamalla EU:n talouspolitiikkojen vuosittaisen koordinointijaksoon eli EU-ohjausjaksoon. EU-ohjausjakson maakohtaisilla suosituksilla pyritään tehostamaan talouden suoritus- ja kilpailukykyä.

”Oikeuden viivästyminen tarkoittaa, että oikeus ei toteudu. EU:n oikeusalan tulostaulu on EU:n talousstrategian keskeinen väline, jonka avulla saadaan tehokkaampi oikeussuoja kansalaisille ja yrityksille. Hyvin toimiva, riippumaton oikeusjärjestelmä on hyvin tärkeä kansalaisten ja sijoittajien luottamuksen saamiseksi, ja välttämätön keskinäisen luottamuksen luomiseksi Euroopan oikeusalueella”, totesi komission varapuheenjohtaja ja oikeuskomissaari Viviane Reding. ”EU:n oikeusalan tulostaulun toisen painoksen julkaisemisen aikaan monissa jäsenvaltioissa uudistetaan oikeusjärjestelmää kilpailukyvyn parantamiseksi. Saadun kokemuksen ja kerättyjen tietojen perusteella on edelleen tärkeää sitoutua päättäväisesti toimiin oikeusjärjestelmien tehokkuuden parantamiseksi koko EU:ssa,” hän jatkoi.

Vuoden 2014 EU:n oikeusalan tulostauluun kootaan tietoja eri lähteistä. Useimmat määrälliset tiedot on saatu oikeuslaitoksen toimivuutta tarkastelevalta Euroopan neuvoston pysyvältä komitealta (CEPEJ), joka kerää tietoja jäsenvaltioilta. Vuoden 2014 tulostaulussa keskitytään siviili- ja kauppaoikeudellisiin riita-asioihin ja hallinnollisiin asioihin. Siinä tarkastellaan samoja indikaattoreita kuin vuonna 2013 ja hyödynnetään samalla myös muita tietolähteitä:

  • Oikeusjärjestelmien tehokkuus: indikaattoreita ovat mm. oikeudenkäyntien kesto, asioiden selvitysaste ja vireillä olevien asioiden määrä.

  • Laatu: indikaattoreita ovat mm. tuomareiden pakollinen koulutus, tuomioistuimen toiminnan seuranta ja arviointi, tuomioistuinten budjetti- ja henkilöresurssit sekä tieto- ja viestintätekniikan ja vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien saatavuus.

  • Riippumattomuus: Tulostaulussa annetaan tietoa myös siitä, miten riippumattomana oikeuslaitosta pidetään. Lisäksi vuoden 2014 tulostaulussa esitetään ensimmäinen vertaileva yleiskatsaus siitä, kuinka oikeuslaitoksen riippumattomuus on suojattu kansallisissa oikeusjärjestelmissä tietyissä tilanteissa, joissa se saattaa olla vaarassa. Siinä tarkastellaan oikeussuojakeinoja esimerkiksi tuomareiden siirtämistä ja irtisanomista vastaan.

Vuoden 2014 tulostaulussa esitetään myös kahden pilottitutkimuksen tulokset. Ne tarjoavat tarkkoja tietoja kilpailu- ja kuluttajalainsäädäntömenettelyjen kestosta.

Vuoden 2014 EU:n oikeusalan tulostaulun keskeiset havainnot (ks. liite) ovat seuraavat:

  • Joissakin jäsenvaltioissa on edelleen niiden oikeusjärjestelmän tehokkuuteen liittyviä erityisiä haasteita. Pitkäkestoiset ensimmäisen oikeusasteen oikeudenkäynnit sekä asioiden alhainen selvitysaste tai vireillä olevien asioiden suuri määrä osoittavat, että parantamisen varaa on. Vaikka kunnianhimoisia uudistuksia on tehty äskettäin joissakin jäsenvaltioissa (esimerkiksi Portugalissa), niiden vaikutukset eivät vielä näy tulostaulussa, koska tiedot ovat useimmiten vuodelta 2012.

  • Tuomioistuinten käytettävissä on aiempaa enemmän tieto- ja viestintätekniikan välineitä, mutta parantamisen varaa on. Erityisesti tuomioistuinten ja kansalaisten välistä yhteydenpitoa olisi helpotettava. Vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä on nyt saatavilla lähes kaikissa jäsenvaltioissa, ja tuomioistuimen toimintaa seurataan ja arvioidaan useimmissa jäsenvaltioissa.

  • Tuomareista yli 50 prosenttia lähes joka kolmannessa jäsenvaltiossa osallistuu EU:n oikeutta koskevaan jatkokoulutukseen. Tuomareiden ja muiden oikeusalan ammattilaisten koulutus ja tieto- ja viestintätekniikan välineet ovat olennaisia keskinäiseen luottamukseen perustuvan Euroopan oikeusalueen tehokkaan toiminnan kannalta.

  • Käsitys riippumattomuudesta on parantunut useissa jäsenvaltioissa, mutta heikentynyt toisissa.

Seuraavat vaiheet

Tulostaulussa esille tulleet seikat otetaan huomioon laadittaessa tulevia vuoden 2014 EU-ohjausjakson maakohtaisia analyysejä. Ne otetaan huomioon myös talouden sopeutusohjelmien puitteissa tehtävässä työssä. EU:n varoilla (aluekehitys- ja sosiaalirahastoista) tuetaan kansallisten oikeusjärjestelmien uudistuksia.

Komissio aikoo kehittää edelleen vertailukelpoisia tietoja ensimmäisestä vertailevasta yleiskatsauksesta, joka koskee oikeuslaitoksen riippumattomuuden suojaamiseen tarkoitettuja oikeussuojakeinoja. Komissio tekee yhteistyötä oikeuslaitoksen ja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden sekä oikeusalan ammattilaisten ja Euroopan oikeusalan verkkojen kanssa, jotta voidaan parantaa tietojen laatua, saatavuutta ja vertailtavuutta tulostaulun seuraavissa painoksissa.

Taustaa

Oikeusjärjestelmien laadun, riippumattomuuden ja toimivuuden parantaminen kuuluu jo nyt EU-ohjausjakson mukaiseen talouspolitiikan koordinointiin. Kansallisten oikeuslaitosten uudistaminen on myös kiinteä osa talouden sopeutusohjelmia Kreikassa, Portugalissa ja Kyproksessa.

EU:n oikeusalan tulostaulu vaikuttaa EU-ohjausjaksoon. Se auttaa sellaisten oikeusalaan liittyvien kysymysten tunnistamisessa, joihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Jäsenvaltioiden tilanteiden yksityiskohtaisella arviolla ja vuoden 2013 tulostaululla tuetaan maakohtaisten suositusten toteuttamista oikeusalueen kymmenessä jäsenvaltiossa (Bulgaria, Espanja, Italia, Latvia, Malta, Puola, Romania, Slovenia, Slovakia, Unkari). Tulostaulu auttaa sekä EU:ta että jäsenvaltioita kansalaisten ja yritysten kannalta tehokkaampien oikeusjärjestelmien muovaamisessa. Tehokkaammat oikeusjärjestelmät puolestaan auttavat vahvistamaan kasvustrategioita näissä maissa ja koko EU:n alueella.

Tulostaulussa ei aseteta jäsenvaltioita paremmuusjärjestykseen, vaan siinä annetaan yleiskatsaus oikeusjärjestelmien toiminnasta kaikkien jäsenvaltioiden yhteisen edun mukaisten indikaattoreiden perusteella. Siinä ei suosita minkään tyyppistä oikeusjärjestelmää. Tehokkaan oikeusjärjestelmän keskeisiä tunnusmerkkejä ovat riippumattomuus, asioiden käsittely kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin sekä oikeussuojan helppo saatavuus riippumatta kansallisen oikeusjärjestelmän mallista tai taustalla olevasta oikeusperinteestä.

Vuoden 2014 EU:n oikeusalan tulostaulussa käytetään samoja indikaattoreita kuin vuoden 2013 oikeusalan tulostaulussa, kuten se, kauanko asian ratkaiseminen tuomioistuimessa kestää, paljonko asioita on ratkaistu ja paljonko niitä on vireillä. Se antaa tietoa myös sähköisten välineiden käytöstä asioiden hallinnassa, vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen käytöstä sekä tuomareille tarjottavasta koulutuksesta ja resursseista. Koska ei riitä, että oikeus toteutuu, vaan tämän on näyttävä myös ulospäin, tulostaulussa annetaan tietoa myös siitä, miten riippumattomana oikeuslaitosta pidetään. Tiedot perustuvat Maailman talousfoorumin havaintoihin.

Lisätietoja:

MEMO/14/194

Lehdistöpaketti: Vuoden 2014 EU:n oikeusalan tulostaulu / oikeuslaitoksen toimivuutta tarkastelevan Euroopan neuvoston pysyvän komitean (CEPEJ) keräämät maakohtaiset tiedot:

http://ec.europa.eu/justice/newsroom/effective-justice/news/140317_en.htm

Komission varapuheenjohtaja ja oikeuskomissaari Viviane Redingin kotisivu:

http://ec.europa.eu/reding

Varapuheenjohtaja Reding Twitterissä: @VivianeRedingEU

EU:n oikeusasioiden pääosasto Twitterissä: @EU_Justice

Yhteyshenkilöt:

Mina Andreeva (+32-2) 299 13 82)

Natasha Bertaud (+32-2) 296 74 56)

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct ‑palvelu, puh. 00 800 6 7 8 9 10 11 tai sähköposti

ANNEX

1. Efficiency

Figure 1: Time needed to resolve litigious civil and commercial cases* (1st instance/in days) (source: CEPEJ study)

*Litigious civil (and commercial) cases concern disputes between parties, for example disputes regarding contracts, following the CEPEJ methodology. The length of proceedings expresses the time (in days) needed to resolve a case in court, that is the time taken by the court to reach a decision at first instance. The 'disposition time' indicator is the number of unresolved cases divided by the number of resolved cases at the end of a year multiplied by 365 days.

Figure 2: Rate of resolving litigious civil and commercial cases (1st instance/in %) (source: CEPEJ study)

The clearance rate is the ratio of the number of resolved cases over the number of incoming cases. It measures whether a court is keeping up with its incoming caseload. The length of proceedings is linked to the rate at which the courts can resolve cases, the 'clearance rate', and to the number of cases that are still waiting to be resolved, 'pending cases'. When the clearance rate is about 100% or higher it means the judicial system is able to resolve at least as many cases as come in. When the clearance rate is below 100%, it means that the courts are resolving fewer cases than the number of incoming cases, and as a result, at the end of the year, the number of unresolved cases adds up as pending cases. If this situation persists over several years, this could be indicative of a more systemic problem as backlogs build up which further aggravate the workload of courts, and which cause the length of proceedings to rise further.

Figure 3: Number of litigious civil and commercial pending cases (1st instance/per 100 inhabitants) (source: CEPEJ study)

The number of pending cases expresses the number of cases that remains to be dealt with at the end of a period. The number of pending cases influences the disposition time. Therefore, in order to improve the length of proceedings measures to reduce the number of pending cases are required.

2. Quality

Figure 4: ICT Systems for the registration and management of cases (weighted indicator-min=0, max=4) (source: CEPEJ study)

Figure 5: Judges participating in continuous training activities in EU Law or in the law of another Member State (as a % of total number or judges)* ( source: European Commission, European Judicial Training, 2012)

*In a few cases reported by the Member States the ratio of participants to existing members of a legal profession exceeds 100%, meaning that participants took part in more than one training activity on EU law. Some of the exceptionally high figures may suggest that, the data delivered concerns training in all subjects and not just in EU law.

Figure 6: Budget for courts (in EUR per inhabitant)* (source: CEPEJ study)

* This figure indicates the annual approved budget allocated to the functioning of all courts, whatever the source and level of this budget (national or regional).

3. Independence

Figure 7: Perceived judicial independence (higher value means better perception) (source: World Economic Forum [WEF])

The WEF indicator is based on survey answers to the question: "To what extent is the judiciary in your country independent from the influences of members of government, citizens, or firms?" The survey was replied to by a representative sample of firms in all countries representing the main sectors of the economy (agriculture, manufacturing industry, non- manufacturing industry, and services).


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website