Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio esitteli toimintakehyksen oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseksi EU:ssa

European Commission - IP/14/237   11/03/2014

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO HR

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Strasbourg, 11.3.2014

Euroopan komissio esitteli toimintakehyksen oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseksi EU:ssa

Euroopan komissio hyväksyi tänään uuden toimintakehyksen, jolla torjutaan oikeusvaltion systeemisiä uhkia EU-maissa. Hyväksymistä edelsi EU-komissaarien kaksi periaatekeskustelua 28.8.2013 ja 25.2.2014. Niissä todettiin, että tarvitaan EU-tason väline torjumaan oikeusvaltion systeemisiä uhkia. Uusi oikeusvaltiota puolustava toimintakehys täydentää rikkomusmenettelyjä – EU-jäsenyysvelvoitteiden laiminlyöntitapauksissa – ja Lissabonin sopimuksen ns. 7 artiklan menettelyä. Jälkimmäinen mahdollistaa ankarimmillaan jäsenvaltion äänestysoikeuksien pidättämisen, jos se loukkaa vakavasti ja jatkuvasti EU:n arvoja. Uusi toimintakehys perustuu varhaisvaroitusjärjestelmään, jonka avulla komissio voi aloittaa jäsenvaltion kanssa vuoropuhelun, jotta oikeusvaltion systeemiset uhat eivät kärjistyisi. Jos vuoropuhelu ei tuota tulosta, 7 artikla säilyy viimeisenä keinona kriisin ratkaisemiseen ja EU:n arvojen turvaamiseen. Toimintakehys ei tuo komissiolle uutta toimivaltaa; sen tarkoitus on tehdä näkyväksi, kuinka komissio hoitaa EU:n perussopimusten mukaisia velvoitteitaan.

Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso muistutti, että "oikeusvaltioperiaate on yksi EU:n peruspilareista. Koko EU perustuu siihen. Euroopan komissiolla on EU:n perussopimusten vartijana keskeinen rooli oikeusvaltion puolustamisessa. Olen toistuvasti peräänkuuluttanut komissiolle parempia mahdollisuuksia puuttua varhaisessa vaiheessa ja läpinäkyvällä tavalla tilanteisiin, joissa yksittäisessä EU-maassa ilmenee vakavia ja systeemisiä uhkia oikeusvaltiota vastaan. Komissio pääsee nyt ryhtymään toimiin. Toimintakehys varmistaa, että tulevaisuudessa voimme – saamamme kokemuksen avulla – ehkäistä ja ratkaista oikeusvaltion kriisit kaikissa EU-maissa."

"Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on edellytys EU:n muiden perusarvojen turvaamiselle. Euroopan komissio on perussopimusten vartija, joten meidän on oltava myös yksi oikeusvaltion vartijoista", totesi komission varapuheenjohtaja ja oikeusasioista vastaava komissaari Viviane Reding. "Aina kun jossain jäsenvaltiossa on ilmennyt potentiaalinen tai todellinen uhka oikeusvaltiota vastaan, muut EU-toimielimet ovat pyytäneet komissiota toimimaan puolueettomana välittäjänä. Tänään hyväksytty uusi järjestelmä antaa tarvittavat keinot suojata kansalaiset oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvilta uhkilta EU:ssa. EU perustuu oikeusvaltioperiaatteen ja jäsenmaiden välisen tasa-arvon kunnioittamiseen. Tämän vuoksi uutta järjestelmää sovelletaan samoin ehdoin kaikkiin jäsenvaltioihin – pieniin ja suuriin, pohjoisiin ja eteläisiin, itäisiin ja läntisiin – jos oikeusvaltio on vakavan ja systeemisen uhan alainen."

Uuden toimintakehyksen pääpiirteet

Uusi oikeusvaltion suojaksi luotu toimintakehys perustuu kokonaan EU:n nykyisiin perussopimuksiin ja täydentää olemassa olevia keinoja, erityisesti 7 artiklan menettelyä ja komission rikkomusmenettelyjä. Tämä ei tietenkään sulje pois perussopimusten myöhempää kehittämistä tältä osin.

Toimintakehys rakentuu oikeusvaltioperiaatteen ympärille. Tämä periaate on EU:n kaikkien arvojen lähtökohta. Kun oikeusvaltion kunnioittaminen taataan, turvataan samalla muidenkin perusarvojen kunnioittaminen. Komissio on määritellyt oikeusvaltion laveasti. Määritelmän taustalla ovat EU:n tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaamat periaatteet. Pohjimmiltaan kyseessä on järjestelmä, jossa sovelletaan lakeja ja valvotaan niiden täytäntöönpanoa (ks. liite 2).

Toimintakehyksen mukainen menettely voidaan aktivoida tilanteissa, joissa systeeminen romahdus uhkaa vaarantaa oikeusvaltiota suojaavien kansallisten instituutioiden ja mekanismien eheyden, vakauden ja toimivuuden. Toimintakehystä ei ole suunniteltu yksittäisiä tapauksia varten, joissa loukataan perusoikeuksia tai jaetaan virheellisesti oikeutta.

Jäsenvaltioiden välinen tasa-arvo: järjestelmää sovelletaan samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa, ja oikeusvaltion systeemisen uhan kynnyksen määritelmä on kaikkialla sama.

Toimintakehys sisältää varhaisvaroitusjärjestelmän uhkaavia tilanteita varten, ja sen avulla komissio voi aloittaa jäsenvaltion kanssa vuoropuhelun ennen mahdollista turvautumista 7 artiklan mukaisiin oikeuskeinoihin.

Euroopan komissiolla on keskeinen rooli uudessa järjestelmässä, koska se on EU:n arvojen riippumaton vartija. Sillä on apunaan muiden EU:n toimielinten ja kansainvälisten organisaatioiden asiantuntemus (esim. Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto, Euroopan unionin perusoikeusvirasto, Euroopan neuvosto ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj)).

Kolmivaiheinen prosessi

Toimintakehyksen tarkoituksena on antaa komissiolle ja jäsenvaltiolle mahdollisuus löytää yhteinen ratkaisu oikeusvaltion systeemistä uhkaa vastaan, jos uhka on vaarassa kehittyä vakavaksi loukkaukseksi, joka voisi laukaista 7 artiklan mukaiset menettelyt. Jos jossain jäsenvaltiossa esiintyy selviä merkkejä oikeusvaltion systeemisestä uhasta, komissio voi käynnistää "7 artiklaa edeltävän menettelyn", joka tarkoittaa vuoropuhelun aloittamista jäsenvaltion kanssa. Prosessissa on kolme vaihetta (ks. liite 1):

  • Komission arvio: Komissio kerää ja analysoi kaikki tarvittavat tiedot ja arvioi, onko olemassa selviä merkkejä systeemisestä uhasta oikeusvaltiolle. Jos komission mielestä uhka on olemassa, se aloittaa jäsenvaltion kanssa vuoropuhelun lähettämälle sille "oikeusvaltiolausunnon", joka toimii perusteltuna varoituksena jäsenvaltiolle. Jäsenvaltiolla on tilaisuus vastata komission kantaan.

  • Komission suositus: Jos asia ei ratkea ensimmäisessä vaiheessa, komissio antaa toisessa vaiheessa jäsenvaltiolle "oikeusvaltiosuosituksen". Se suosittelee jäsenvaltiota ratkaisemaan todetut ongelmat sovitun ajan kuluessa ja tiedottamaan komissiolle toteuttamistaan toimista. Komissio julkaisee suosituksensa.

  • Komission suosituksen seuranta: Kolmannessa vaiheessa komissio seuraa toimia, joihin jäsenvaltio on ryhtynyt suosituksen perusteella. Jos toimet eivät johda tyydyttävään tulokseen asetetun aikarajan kuluessa, komissio voi turvautua 7 artiklan mukaisiin menettelyihin.

Koko prosessi perustuu komission ja jäsenvaltion väliseen jatkuvaan vuoropuheluun. Komissio pitää Euroopan parlamentin ja neuvoston tarkasti ajan tasalla.

Taustaa:

Oikeusvaltion kunnioittaminen on edellytys EU:n muiden perusarvojen turvaamiselle. Nämä arvot on lueteltu EU:sta tehdyn sopimuksen 2 artiklassa. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on edellytys myös EU:n muista perussopimuksista ja kansainvälisestä oikeudesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien kunnioittamiselle. Vuodesta 2009 lähtien Euroopan komissio on joutunut usein tilanteisiin, joissa EU-maassa tapahtunut kriisi on paljastanut oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä ongelmia. Puheenjohtaja Barroso muistutti vuoden 2012 unionin tilaa koskevassa puheessaan, että poliittisen unionin luominen edellyttää myös oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista, koska se on yksi EU:n perusarvoista, ja ilmoitti komission tekevän aiheeseen liittyvän ehdotuksen (SPEECH/12/596). Euroopan parlamentin 3.7.2013 antamassa päätöslauselmassa ja oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 6.6.2013 antamissa päätelmissä tuettiin Barroson kantaa (ks. myös SPEECH/13/348).

EU-komissaarit kävivät ensimmäisen periaatekeskustelun oikeusvaltion turvaamisen tehostamisesta seminaarissaan elokuussa 2013. Varapuheenjohtaja Reding linjasi visionsa uudesta toimintakehyksestä puhuessaan Centre for European Policy Studies -ajatushautomossa syyskuussa (SPEECH/13/677). EU:n oikeuden tulevaisuutta koskevassa Assises de la Justice -konferenssissa marraskuussa 2013 oli mukana yli 600 sidosryhmän edustajia. Yksi konferenssin istunnoista koski juuri oikeusvaltion turvaamisen uusia tapoja.

Komissaarit kävivät näiden keskustelujen pohjalta toisen periaatekeskustelunsa 25.2.2014, minkä jälkeen he hyväksyivät tänään esitellyn uuden toimintakehyksen.

Lisätietoja:

Komission puheenjohtajan José Manuel Barroson puhe unionin tilasta vuonna 2012:

SPEECH/12/596

José Manuel Barroson kotisivu:

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/president/index_en.htm.

Komission varapuheenjohtaja ja oikeuskomissaari Viviane Redingin kotisivu:

http://ec.europa.eu/reding

Komission puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Twitterissä: @BarrosoEU @VivianeRedingEU

Yhteyshenkilöt:

Pia Ahrenkilde Hansen (+32-2) 295 30 70

Natasja Bohez Rubiano (+32-2) 296 64 70

Mina Andreeva (+32-2) 299 13 82

Natasha Bertaud (+32-2) 296 74 56

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 6 7 8 9 10 11 tai sähköposti

Annex 1: The new EU rule of law framework

Annex 2: The rule of law in the Union legal system

In its case law, the Court of Justice has highlighted a number of general principles of law stemming from the constitutional traditions common to the Member States that are linked to the rule of law. These include:

(a) the principle of legality, which in substantial terms includes a transparent, accountable, democratic and pluralistic process for enacting laws;

(b) legal certainty, which requires amongst other things that rules are clear and predictable and cannot be changed retrospectively;

(c) prohibition of arbitrariness of the executive powers. The principle of the rule of law regulates the exercise of public powers and makes sure that every State intervention has a legal basis and is constrained by law;

(d) independent and effective judicial review, including respect for fundamental rights. The Court reiterated that the EU is a union based on the rule of law in which the acts of its institutions are subject to review of their compatibility with, in particular, the Treaties, the general principles of law and fundamental rights. Citizens are entitled to effective judicial protection.

(e)There is a clear link between the right to a fair trial and the separation of powers. Only a tribunal which is independent from executive powers can guarantee a fair trial to citizens. The Court referred to an operational separation of powers implying an independent and effective judicial review, pointing out that "[…] EU law does not preclude a Member State from simultaneously exercising legislative, administrative and judicial functions, provided that those functions are exercised in compliance with the principle of the separation of powers which characterises the operation of the rule of law";

(f) equality before the law. The Court has emphasised the role of equal treatment as a general principle of EU law by stating that "it must be recalled that the principle of equal treatment is a general principle of EU law, enshrined in Articles 20 and 21 of the Charter of Fundamental Rights of the European Union".

Source: A more comprehensive version of these principles and the case law can be found in Annex 1 of the Communication "A new EU Framework to strengthen the Rule of Law".


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website