Navigation path

Left navigation

Additional tools

Kohti todellista Euroopan oikeusaluetta lujittamalla luottamusta, liikkuvuutta ja kasvua

European Commission - IP/14/233   11/03/2014

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO HR

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Strasbourg 11. maaliskuuta 2014

Kohti todellista Euroopan oikeusaluetta lujittamalla luottamusta, liikkuvuutta ja kasvua

Euroopan komissio on tänään esittänyt näkemyksensä EU:n oikeusasioiden politiikan tulevaisuudesta. Nyt kun Lissabonin sopimuksen voimaantulosta on kulunut neljä vuotta, voidaan todeta, että Euroopan oikeusalueen rakentaminen on edennyt jättiaskelin. Komissio on onnistunut oikeusalan sääntelyn avulla vähentämään kansalaisille ja yrityksille aiheutuvaa byrokratiaa ja kustannuksia, tukemaan talouden elpymistä ja helpottamaan kansalaisten elämää heidän käyttäessään oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen. Komission seuraavana tavoitteena on jatkaa etenemistä kohti kattavaa Euroopan yhteistä oikeusaluetta, joka perustuu luottamukseen, liikkuvuuteen ja kasvuun, vuoteen 2020 mennessä.

"Oikeusasiat ovat nousseet EU:n toiminnan keskiöön vain muutaman viime vuoden aikana samaan tapaan kuin sisämarkkinat 1990-luvulla. Paljon on saatu aikaan, mutta paljon on vielä tehtävä todellisen Euroopan oikeusalueen kehittämiseksi", toteaa oikeusasioista vastaava komission varapuheenjohtaja Viviane Reding. "Yhteistyö eri oikeusjärjestelmien välillä edellyttää luottamusta. Todellinen Euroopan oikeusalue voi täyttää sille asetetut odotukset vain jos jäsenvaltiot luottavat toistensa oikeusjärjestelmiin. Meidän on keskityttävä myös kahteen muuhun haasteeseen: unionin kansalaisten ja yritysten liikkuvuuteen alueella ilman sisärajoja sekä siihen, miten EU:n oikeusasioiden politiikka voi tukea kasvua ja työpaikkojen luomista Euroopassa", Reding jatkaa.

Vuoden 2014 loppu on EU:n oikeusasioiden politiikan kehittämisessä käännekohta, koska 1. joulukuuta 2014 tulee päätökseensä Eurooppa-neuvoston viisivuotinen Tukholman ohjelma ja sitä koskeva komission toimintasuunnitelma (IP/10/447), joissa määritellään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen painopisteet. Samalla päättyy myös Lissabonin sopimuksessa määritelty oikeusaluetta koskeva siirtymäkausi. Sen myötä poistuvat rajoitukset, joita nyt sovelletaan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeudelliseen valvontavaltaan ja komission asemaan perussopimusten valvojana poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että komissio saa valtuudet aloittaa rikkomusmenettelyn, jos jäsenvaltiot eivät pane asianmukaisesti täytäntöön aiemmin yksimielisesti hyväksymäänsä EU:n oikeutta.

Komission näkemys EU:n oikeusasioiden politiikan tulevaisuudesta julkaistiin tänään yhdessä sisäasioiden asialistan (ks. IP/14/234) kanssa. Nämä tulevaisuuden suunnitelmat on esitetty tiedonannon muodossa. Komissio on yksilöinyt oikeusasioiden alalla kolme keskeistä haastetta, jotka ovat keskinäisen luottamuksen lujittaminen, liikkuvuuden helpottaminen ja talouskasvun tukeminen.

  • Luottamus. Keskinäinen luottamus muodostaa perustan, jolle EU:n oikeusasioiden politiikka rakentuu. EU:n välineet, kuten eurooppalainen pidätysmääräys tai jäsenvaltioiden kesken sovellettavat lainvalintasäännöt, edellyttävät eri jäsenvaltioiden oikeusviranomaisilta lujaa keskinäistä luottamusta. EU:ssa on luotu tätä varten vankka perusta, mutta sitä on yhä lujitettava, jotta voidaan varmistaa, että kansalaiset, tuomarit ja muut oikeusalan ammattilaiset todella luottavat tuomioistuinten päätöksiin riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa ne on annettu.

  • Liikkuvuus. Unionin kansalaiset käyttävät yhä useammin oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen: he matkustavat, opiskelevat, solmivat avioliittoja ja perustavat perheitä sekä ostavat ja myyvät tuotteita ja palveluja yli jäsenvaltioiden rajojen. Lähes 14 miljoonaa unionin kansalaista asuu EU:n jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole. Vaikka kansalaiset käyttävät oikeuksiaan entistä enemmän, tähän liittyy vielä käytännön hankaluuksia ja oikeudellisia ongelmia erityisesti silloin, kun he eivät asu kansalaisuusmaassaan. Komissio on puuttunut näihin jokapäiväisiin ongelmiin muun muassa ehdottamalla uusimmassa katsauksessa Euroopan unionin kansalaisuuteen 12:ta toimenpidettä kansalaisten oikeuksien vahvistamiseksi (IP/13/410 ja MEMO/13/409). Oikeusasioiden politiikan avulla olisi myös jatkossa pyrittävä ensisijaisesti poistamaan esteitä, jotka haittaavat unionin kansalaisille kuuluvien oikeuksien käyttöä, kuten oikeutta liikkua vapaasti ja asettua asumaan mihin tahansa EU:n jäsenvaltioon.

  • Kasvu. Oikeusalan toimien avulla on viime vuosina tuettu yrityksiä, kasvua ja taloudellista vakautta parantamalla oikeussuojan saatavuutta ja helpottamalla riitojen ratkaisua. On muun muassa varmistettu, että missä tahansa jäsenvaltiossa annettu tuomio voidaan tunnustaa toisessa jäsenvaltiossa ilman byrokraattisia menettelyjä (IP/12/1321), on tehty ehdotus valinnaisesta eurooppalaisesta kauppalaista, jonka avulla yritykset voivat käydä kauppaa kaikissa EU:n 28 jäsenvaltiossa (MEMO/14/137), on laadittu uudenaikainen tietosuojalaki digitaalisia sisämarkkinoita varten (MEMO/14/60) ja uudistettu rajat ylittäviin maksukyvyttömyystapauksiin sovellettavaa menettelyä "tervehdyttämis- ja elvyttämiskulttuurin" edistämiseksi (IP/12/1354). EU:n oikeusasioiden politiikan avulla olisi myös jatkossa tuettava talouden elpymistä, kasvua ja työttömyyden poistamista. Tarvitaan rakenneuudistuksia, jotta voidaan varmistaa, että oikeusjärjestelmät voivat jakaa oikeutta nopeasti, luotettavasti ja uskottavasti. Yritysten on voitava luottaa siihen, että sopimukset pannaan täytäntöön ja riidat ratkaistaan tuloksekkaasti kaikkialla EU:ssa ilman, että ne joutuvat kohtaamaan nykyisen kaltaisia esteitä.

Näiden haasteiden voittamiseksi komissio ehdottaa, että EU:n tuleva oikeusasioiden politiikka perustuu seuraavien menetelmien yhdistelmälle: lujitetaan tähänastisia saavutuksia, yhdennetään EU:n lainsäädäntöä ja käytänteitä ja tarvittaessa täydennetään nykyistä oikeuskehystä uusilla aloitteilla. Tapauskohtaisen analyysin ja vaikutustenarviointien avulla selvitetään, mikä on paras toimintatapa kullakin osa-alueella.

Lujittamisella tarkoitetaan tässä sen varmistamista, että oikeudet toteutuvat käytännössä tehokkaiden oikeussuojakeinojen ja riippumattomien kansallisten täytäntöönpanoviranomaisten avulla, että tuomareista ja muista oikeusalan ammattilaisista voidaan kouluttaa todellisia "unionin oikeuden tuomareita" ja että parannetaan tietotekniikan käyttöä tuomioistuimissa sekä oikeudellisissa että tuomioistuimen ulkopuolisissa menettelyissä.

Erityisesti kuluttajaoikeuden tai rikoksesta epäiltyjen prosessuaalisten oikeuksien osalta olisi harkittava voimassa olevan EU:n lainsäädännön ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön yhdentämistä virtaviivaistamalla nykyistä oikeuskehystä niin, että kansalaisten ja yritysten olisi helpompi käyttää oikeuksiaan.

Voimassa olevien oikeusalan toimenpiteiden ja oikeudellisten välineiden täydentämisessä olisi aina pyrittävä lujittamaan keskinäistä luottamusta, helpottamaan kansalaisten elämää ja edistämään kasvua. Tätä varten voidaan soveltaa tapauksen mukaan vastavuoroista tunnustamista, perinteistä lainsäädäntöjen lähentämistä tai valinnaista aineellisen tai prosessioikeuden yhdenmukaistamista.

Mitä seuraavaksi?

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat jo keskustelleet EU:n oikeusasioiden politiikan tulevaisuudesta. Komission kollegio kävi suuntaa-antavan keskustelun 25. helmikuuta. Tänään hyväksytty komission tiedonanto tarjoaa aineksia laajempaan keskusteluun erityisesti 24. kesäkuuta pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta silmällä pitäen.

Tausta

EU:n oikeusasioiden politiikka on muuttunut viime vuosina perin pohjin. Erityinen oikeuskomissaarin salkku perustettiin vasta nykyisen komission toimikauden alussa vuonna 2010. Sen jälkeen komissio on esittänyt yli 50 oikeusalaa koskevaa aloitetta, joiden myötä Tukholman ohjelmasta on pantu täytäntöön 95 prosenttia. Näin on laskettu peruskivi oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alueelle, jonka luominen unionin kansalaisten hyväksi on yksi Lissabonin sopimuksessa esitetyistä EU:n päätavoitteista.

Vain muutaman vuoden aikana on toteutettu useita merkittäviä toimenpiteitä: rikoksen uhreille on annettu EU:n lainsäädännössä uusia oikeuksia (IP/12/1200), rikoksesta epäiltyjen oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on vahvistettu (IP/12/575, IP/13/995, IP/13/921) ja tuomioiden tunnustamista on helpotettu (IP/12/1321). Nämä toimenpiteet ovat parantaneet oikeussuojan saatavuutta, kun taas henkilötietojen suojaa koskevilla komission ehdotuksilla on lujitettu perusoikeuksia ja digitaalisia sisämarkkinoita (MEMO/14/60). Komissio on myös pannut vireille Euroopan syyttäjänviraston perustamisen, jotta voidaan varmistaa, että jok'ikinen EU:n talousarvion euro voidaan käyttää oikeaan tarkoitukseen rikollisten estämättä (MEMO/14/124). Lisäksi on EU:n oikeusalan tulostaulun (IP/13/285) kaltaisten aloitteiden avulla osoitettu, miten merkittävästi tehokkaat oikeusjärjestelmät ja oikeudelliset toimenpiteet voivat edistää talouskasvua.

Viime vuoden marraskuussa Euroopan komissio järjesti oikeusasioita käsittelevän korkean tason konferenssin (Assises de la Justice, IP/13/1117), jossa tuomarit, lakimiehet, oikeusoppineet, päättäjät ja yritysmaailman edustajat eri puolilta Eurooppaa keskustelivat oikeusalan politiikan tulevaisuudesta. Tammikuussa 2014 järjestettiin vastaava konferenssi, jossa keskusteltiin EU:n sisäasioiden politiikan tulevaisuudesta.

Lisätietoja

Press pack:

http://ec.europa.eu/justice/newsroom/effective-justice/news/140311_en.htm

Linkki taustatiedotteeseen: MEMO/14/174

Link oikeusalan konferenssin päivitettyihin tietosivuihin (Assises de la Justice)

Oikeusasioista vastaavan komissaarin, varapuheenjohtaja Viviane Redingin kotisivu: http://ec.europa.eu/reding

Varapuheenjohtaja Reding Twitterissä: @VivianeRedingEU

EU:n oikeusasioiden pääosasto Twitterissä: @EU_Justice

Yhteyshenkilöt:

Mina Andreeva (+32-2) 299 13 82

Natasha Bertaud (+32-2) 296 74 56

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 6 7 8 9 10 11 tai sähköposti

Liite: Luottamus kansallisiin oikeusjärjestelmiin

Lähde: Eurobarometritutkimus 385, marraskuu 2013 – EU:n oikeusasiat.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website