Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - lehdistötiedote

EU:n vuotuinen kasvuselvitys 2015: uutta vauhtia työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin

Bryssel, 28 marraskuu 2014

Euroopan komission tänään julkaiseman vuotta 2015 koskevan vuotuisen kasvuselvityksen painopiste on koko EU:n palauttamisessa vakaalle kestävän työllisyyden ja talouskasvun uralle. Uuden komission toimikauden alku on otollinen hetki luoda uutta muutosvoimaa. Uusi komissio on esittänyt kunnianhimoisen ohjelman työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen edistämiseksi. Komissio on esittänyt kunnianhimoisen investointiohjelman, jonka avulla on tarkoitus aikaansaada vähintään 315 miljardia euroa lisää julkisia ja yksityisiä investointeja seuraavien kolmen vuoden aikana. Kyseessä on käänteentekevä ohjelma (Investointiohjelman verkkosivusto). Ohjelma on osa Euroopan komission kokonaisvaltaista lähestymistapaa työllisyyden tukemiseen ja kasvun käynnistämiseen Euroopassa. Tämän lähestymistavan mukaisesti komissio suosittaa vuotta 2015 koskevassa kasvuselvityksessä talous- ja sosiaalipolitiikkaa, joka perustuu kolmeen keskeiseen pilariin: 1) investointien tukeminen, 2) entistä vahvempi sitoutuminen rakenneuudistuksiin ja 3) vastuullinen finanssipolitiikka.



Eurosta ja työmarkkinavuoropuhelusta vastaavan komission varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin mukaan Euroopan unionin riskinä on heikon talouskasvun pitkittyminen. Tämä voi puolestaan pahentaa jo ennestään vakavia sosiaalisia ongelmia eräissä osissa unionia. ”Sen vuoksi ehdotamme tänään strategista politiikkayhdistelmää, joka perustuu investointeihin, rakenneuudistuksiin ja vastuulliseen finanssipolitiikkaan”, toteaa Dombrovskis. ”Vaadimme EU:n tasolla ja kaikissa jäsenvaltioissa ripeitä toimenpiteitä, joihin on saatava mukaan hallitukset, parlamentit ja työmarkkinaosapuolet. Tekemällä nyt yhteistyötä voimme turvata terveen ja kestävän kasvun edellytykset tulevaisuudessa sekä kansalaisten laajemmat työllisyysmahdollisuudet.”

Työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaavan komissaarin Marianne Thyssenin mukaantyöpaikkojen luominen ja sosiaalipolitiikka ovat komission uuden ohjelman keskiössä ja tärkeässä asemassa vuotuisessa kasvuselvityksessä. ”Meidän kaikkien on kannettava tältä osin vastuumme”, toteaa Thyssen. ”Ne jäsenvaltiot, jotka ovat rohkeasti uudistaneet työmarkkinoitaan, ovat osoittaneet uudistusten olevan hyödyllisiä. Muiden jäsenvaltioiden olisi seurattava niiden esimerkkiä. Komission esittämä 315 miljardin euron investointiohjelma voi edelleen tehostaa uudistusten vaikutuksia.”

Vuotuinen kasvuselvitys käynnistää vuotuisen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Siinä vahvistetaan EU:n yleiset taloudelliset painopisteet ja tarjotaan jäsenvaltioille toimintapoliittisia ohjeita seuraavaksi vuodeksi. Kansallisella ja EU:n tasolla toteutetuista toimista huolimatta Euroopan talouden elpyminen on edelleen heikkoa ja haurasta. Tämä puolestaan hidastaa korkean työttömyysasteen alentamista ja köyhyyden vähentämistä. Luottamuksen palauttaminen ja kasvun elvyttäminen koko EU:ssa on mahdollista vain yhteistyöllä. Se edellyttää jäsenvaltioiden määrätietoista sitoutumista uusiin toimintatapoihin kansallisella tasolla. Koska jäsenvaltioiden taloustilanteet ovat hyvin erilaiset, asianmukainen lähestymistapa luonnollisesti vaihtelee maasta toiseen. Komissio suosittaa EU:n vuoden 2015 talous- ja sosiaalipolitiikkaa varten kolmea keskeistä pilariaohjatakseen toimintaa ja kansallisia lähestymistapoja:

1. Investointien tukeminen

EU on globaalin talous- ja finanssikriisin puhkeamisesta lähtien kärsinyt investointien vähäisyydestä. Investointien lisäämiseksi tarvitaan EU:n tason yhteisiä ja koordinoituja toimia, jotta Euroopan talous saadaan vakaasti elpymisen tielle. Tarvitaan investointeja sosiaalisten turvajärjestelmien modernisoimiseen, koulutuksen, tutkimuksen ja innovointien rahoittamiseen, energia-alan viherryttämiseen ja tehostamiseen, liikenneinfrastruktuurin nykyaikaistamiseen sekä kattaviin ja nopeampiin laajakaistaverkkoihin.

Euroopan komissio on valmis tekemään oman osuutensa. Komissio käynnisti kaksi päivää sitten investointiohjelman, jonka määrärahat ovat 315 miljardia euroa ja joka on voimassa seuraavat kolme vuotta (ks. IP/14/2128). Investointiohjelma perustuu kolmeen osa-alueeseen, jotka tukevat toisiaan: 1) investointeihin tarkoitetun rahoituksen lisääminen luomatta uutta velkaa; 2) hankkeiden ja investointien tukeminen keskeisillä aloilla, kuten infrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja innovointi; sekä 3) investointia haittaavien alakohtaisten ja muiden rahoitukseen liittyvien ja muunlaisten esteiden poistaminen. Euroopan komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja jäsenvaltioita tukemaan investointiohjelmaa ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet nopeasti, jotta niillä olisi ratkaiseva vaikutus Euroopan talouteen.

2. Entistä vahvempi sitoutuminen rakenneuudistuksiin

Samalla kun talouden painopiste siirtyy kriisistä johtuneiden hätätilanteiden ratkaisemisesta vankan pohjan luomiseen työllisyydelle ja kasvulle, tarvitaan entistä vahvempaa sitoutumista rakenneuudistuksiin.EU:n tasolla sisämarkkinoiden syventäminen on hyvä esimerkiksi rakenneuudistuksesta, sillä se tekee eurooppalaisista talouksista nykyaikaisemmat ja Euroopasta kilpailukykyisemmän ja investoijien kannalta houkuttelevan. Ensisijaisia tavoitteita ovat muun muassa jäljellä olevien sääntelyyn liittyvien ja muiden esteiden poistaminen esimerkiksi energia-, televiestintä- ja liikennealoilta sekä tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoilta.

Jäsenvaltioiden tasolla komissio suosittaa keskittymistä muutamiin keskeisiin uudistuksiin: työmarkkinoiden dynaamisuuden lisäämiseen ja korkean työttömyysasteen alentamiseen, eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmien tehokkuuden ja riittävyyden varmistamiseen, entistä joustavampien tuote- ja palvelumarkkinoiden luomiseen, yritysten investointiedellytysten sekä tutkimukseen ja innovointiin (T&I) tehtävien investointien laadun parantamiseen ja julkishallintojen tehostamiseen kaikkialla Euroopassa.

3. Vastuullinen finanssipolitiikka

Julkisen talouden vakauttaminen on edistynyt huomattavasti: keskimääräistä julkisen talouden alijäämää EU:ssa on saatu supistettua kolmessa vuodessa 4,5 prosentista suhteessa BKT:hen (vuonna 2011) noin 3,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen (vuonna 2014). Liiallisen alijäämän menettelyssä olevien maiden määrä on vähentynyt 24:stä vuonna 2011 peräti 11:een vuonna 2014. Väheneminen johtuu julkisen talouden parannuksista, jotka ovat keskeisesti vaikuttaneet siihen, että on kyetty palauttamaan luottamus Euroopan julkisen talouden terveyteen ja vakauttamaan rahoitusmarkkinoiden tilanne.Kestävän kasvun turvaamiseksi on kyettävä hillitsemään alijäämiä pitkällä aikavälillä sekä vähennettävä suuria velan määriä.Tarvitaan vastuullista ja kasvua edistävää finanssipolitiikkaa vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti ja ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion tilanne. Ne maat, joiden julkisessa taloudessa on enemmän liikkumavaraa, voivat tehokkaammin tukea kotimaista kysyntää ja investointeja. Verojärjestelmistä on tehtävä oikeudenmukaisempia ja tehokkaampia, ja verovilppiin ja -petoksiin on puututtava määrätietoisesti.

Euroopan talouden ohjausjärjestelmän tehostaminen

Euroopan komissio ehdottaa myös talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yksinkertaistamista ja vahvistamista tarkentamalla sitä ja lisäämällä sen poliittista painoarvoa vuotuisen kasvuselvityksen kolmen pilarin pohjalta. Entistä kohdennetummalla eurooppalaisella ohjausjaksolla voidaan vahvistaa sosiaalista markkinataloutta ja lisätä talouspolitiikan tuloksellista koordinointia EU:n tasolla lisäämällä vastuuvelvollisuutta ja kaikkien toimijoiden, myös työmarkkinaosapuolten, omistajuutta.Uusi talouspoliittinen sykli myös yksinkertaistaa komission tuotoksia ja vähentää jäsenvaltioille asetettuja raportointivaatimuksia sekä lisää prosessin avoimuutta ja monenvälisyyttä (ks. Liite 1 sekä MEMO/14/2180).

Varoitusmekanismia koskeva kertomus

Komissio esittää vuotuisen kasvuselvityksen lisäksi varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, joka on osa makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn mukaista säännöllistä valvontaa. Kertomuksessa pyritään havaitsemaan jäsenvaltioiden, euroalueen ja koko EU:n talouksien suorituskykyä häiritsevät epätasapainotilat ja esittämään keinoja niiden purkamiseksi. Makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn otetaan mukaan työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreita, joiden avulla on tarkoitus saada tarkempi kuva työmarkkinoista ja sosiaalisesta kehityksestä sekä niihin liittyvistä riskeistä.

Varoitusmekanismia koskeva kertomus osoittaa, että vaikka jäsenvaltiot ovat edistyneet epätasapainotilojen korjaamisessa ja useiden talouksien kilpailukyky on parantunut, makrotalouden epätasapainotilat ja niiden keskeiset sosiaaliset seuraukset ovat edelleen vakava huolenaihe. Talouden hidas elpyminen ja erittäin matala inflaatio ovat haitanneet epätasapainotilojen merkittävää purkamista ja niihin liittyvien makrotalouden riskien vähentämistä.

Vaihtotaseiden tasapainottaminen etenee edelleen epäsymmetrisesti. Vaikka alijäämiä on supistettu useissa maissa, tämä on enimmäkseen perustunut kysynnän supistumiseen ja erityisesti investointien vähenemiseen. Ellei tätä kehityssuuntausta korjata, sillä saattaa olla kielteisiä vaikutuksia kasvupotentiaaliin keskipitkällä aikavälillä. Saksan ja Alankomaiden vaihtotaseiden ylijäämät ovat edelleen erittäin suuret, mikä johtuu heikosta kotimaisesta kysynnästä ja investointien vähäisestä määrästä.

Yksittäisten maiden osalta komissio toteaa, että on perusteltua toteuttaa tarkempia analyyseja (perusteellisia tarkasteluja), jotta voidaan tarkastella yksityiskohtaisesti epätasapainotilojen kasaantumista ja purkautumista ja niihin liittyviä riskejä seuraavissa 16 jäsenvaltiossa: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Kroatia, Portugali, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Unkari ja Yhdistynyt kuningaskunta (lisätietoja asiakirjassa MEMO/14/2231).

Yhteinen työllisyysraportti

Vuoden 2015 kasvuselvityksen lisäksi julkaistaan komission ehdotus yhteiseksi työllisyysraportiksi. Siinä analysoidaan Euroopan työllisyystilannetta sekä toimenpiteitä, joita jäsenvaltiot ovat toteuttaneet työllisyyden edistämiseksi. Raportin mukaan huomattavista rakenneuudistuksista on hyötyä. Raportissa myös analysoidaan mahdollisuuksia parantaa työllisyyttä ja sosiaalista suorituskykyä koko EU:n tasolla (lisätietoja asiakirjassa MEMO/14/2234).

 

 

Liite

 

1. Yksinkertaistetun eurooppalaisen ohjausjakson aikataulu



2. Komission syksyn 2014 talousennusteen keskeiset havainnot

 

Reaalisen BKT:n kasvun ennakoidaan koko vuoden 2014 osalta yltävän 1,3 prosenttiin EU:ssa ja 0,8 prosenttiin euroalueella. Kasvun odotetaan voimistuvan hitaasti vuonna 2015, 1,5 prosenttiin koko EU:n osalta ja 1,1 prosenttiin euroalueella ulkomaisen ja kotimaisen kysynnän kasvun seurauksena. Vuonna 2016 talouden toimeliaisuuden arvioidaan kasvavan 2,0 prosenttiin koko EU:ssa ja 1,7 prosenttiin euroalueella.

Työttömien määrä kasvoi 24,6 miljoonaan elokuussa 2014. Työttömistä 5 miljoonaa on 15–24-vuotiaita. Myös pitkäaikaistyöttömien osuus on hyvin suuri. Työttömyys vaihtelee huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen: työttömyys on Saksassa 5,1 prosenttia ja Itävallassa 5,3 prosenttia, kun se on Espanjassa 24,8 prosenttia ja Kreikassa 26,8 prosenttia vuonna 2014.

Inflaation arvioidaan jatkuvan alhaisena myös tänä vuonna, sillä hyödykkeiden ja erityisesti energian ja elintarvikkeiden hinnat laskevat ja talouden näkymät ovat arvioitua heikommat. Ennustejaksolle ennakoidun talouden toimeliaisuuden asteittaisen elpymisen odotetaan kasvattavan inflaatiota EU:ssa 0,6 prosentista (vuonna 2014) 1,0 prosenttiin (vuonna 2015) ja 1,6 prosenttiin (vuonna 2016).

Alijäämäsuhteiden arvioidaan supistuvan edelleen tänä vuonna, tosin vuotta 2013 hitaammin. Alijäämäsuhde, joka oli 4,5 prosenttia vuonna 2011, on tänä vuonna koko EU:n osalta 3,0 prosenttia ja euroalueen osalta 2,6 prosenttia. Julkisen talouden alijäämien ennakoidaan supistuvan edelleen seuraavien kahden vuoden aikana talouden toimeliaisuuden lisääntymisen ansiosta. EU:n ja euroalueen velkasuhteiden ennakoidaan olevan ensi vuonna suurimmillaan eli 88,3 prosenttia koko EU:ssa ja 94,8 prosenttia euroalueella. Velkasuhteen arvioidaan pysyvän suurena myös monissa jäsenvaltioissa.

 


3. Esimerkkejä tuloksekkaista rakenneuudistuksista jäsenvaltioissa


Espanjan hallitus hyväksyi joulukuussa 2013 lain, jolla varmistetaan markkinoiden yhtenäisyys henkilöiden liikkumis- ja sijoittautumisvapauden sekä tavaroiden vapaan liikkuvuuden turvaamiseksi. Lailla järkeistetään merkittävästi päällekkäisiä säädöksiä, puututaan kotimarkkinoiden pirstoutumiseen ja lisätään kilpailua tuotemarkkinoilla. Espanjan viranomaisten mukaan uudistus kasvattaa BKT:tä arviolta yli 1,5 prosenttia ajan mittaan.

Portugali toteutti vuosina 2011–2013 useita työmarkkinauudistuksia. Vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden suojelua yhdenmukaistettiin. Työaikalainsäädännöstä tehtiin joustavampaa, ja lisäksi toteutettiin toimenpiteitä palkkojen mukauttamiseksi vastaamaan paremmin tuottavuutta yritystasolla. Työttömyyskorvauksia uudistettiin ja korvausoikeutta laajennettiin. Julkisia työvoimapalveluja uudistettiin, voimassa olevaa aktiivista työmarkkinapolitiikkaa tarkistettiin ja käyttöön otettiin uusia ohjelmia, jotka koskivat erityisesti nuoria. Näiden toimenpiteiden ansiosta työttömyysaste supistui noin 2 prosenttiyksikköä vuosien 2013 ja 2014 välillä.

Puola on käynnistänyt kunnianhimoisen uudistuksen helpottaakseen pääsyä säänneltyihin ammatteihin. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2013 helpotettiin pääsyä 50 ammattiin, muun muassa asianajajan, notaarin, kiinteistönvälittäjän ja taksinkuljettajan ammattiin. Puolan parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2014 päätöksiä, joilla helpotetaan pääsyä 91 muuhun ammattiin. Suunnitteilla on lisäksi 101 säännellyn ammatin pääsyehtojen helpottaminen vuoden 2015 alussa.

Italia toteutti vuonna 2013 useita toimenpiteitä lisätäkseen kilpailua ja avoimuutta kaasu- ja sähkömarkkinoilla. Italian hallituksen toteuttamilla aloitteilla on puututtu Italiaa jo pitkään vaivanneisiin korkeisiin energiahintoihin. Energia-alan sääntelyviranomaisen arvioiden mukaan näin on voitu alentaa loppukäyttäjiltä perittäviä hintoja.


For more information:

Annual Growth Survey 2015

Fourth Alert Mechanism Report on macroeconomic imbalances in EU Member States

2015 Draft joint Employment Report

The EU's economic governance explained

Europe 2020

Draft Budgetary Plans

IP/14/2235

Lisätietoa tiedotusvälineille

Tove ERNST (+32 2 298 67 64)
Margaritis SCHINAS (+ 32 2 296 05 24)
Annikky LAMP (+32 2 295 61 51)

Lisätietoa yleisölle:


Side Bar