Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 4. maaliskuuta 2014

Innovatiivisuus lisääntynyt Euroopassa mutta alueelliset innovaatioerot pysyneet suurina

Eurooppa kuroo kiinni Yhdysvaltojen ja Japanin etumatkaa innovointialalla, mutta EU:n jäsenvaltioiden väliset suorituskyvyn erot ovat yhä suuret, ja ne supistuvat kovin hitaasti. Innovaatiokuilu levenee aluetasolla: innovaatiosuorituskyky on heikentynyt lähes viidesosassa EU:n alueista. Nämä ovat keskeiset tulokset Euroopan komission innovaatiounionin tulostaulussa 2014 sekä alueellisessa innovaatiotulostaulussa 2014. EU:n kokonaistilanne on säilynyt suhteellisen vakaana, niin että kärjessä on Ruotsi ja sen jälkeen tulevat Tanska, Saksa ja Suomi – nämä neljä maata investoivat eniten tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Portugali, Viro ja Latvia ovat parantaneet asemiaan eniten. Kaiken kaikkiaan edistystä on saavutettu eritoten EU:n tutkimusjärjestelmän avoimuudessa ja houkuttelevuudessa sekä yritysten innovaatioyhteistyössä ja osaamisen kaupallistamisessa, kun sitä mitataan ulkomailta saaduilla lisenssi- ja patenttituloilla. Julkiset T&K-menot ovat kasvaneet, mutta toisaalta riskipääomainvestoinnit sekä muihin kuin T&K-toimiin kohdistuvat yritysten innovaatioinvestoinnit ovat vähentyneet.

Teollisuus- ja yrittäjyysasioista vastaava komission varapuheenjohtaja Antonio Tajani sanoi, että innovoinnin levittäminen kaikkialle Eurooppaan on ensiarvoisen tärkeää, jos halutaan päästä EU:n teollisuuspoliittiseen tavoitteeseen eli nostaa valmistusteollisuuden osuus EU:n BKT:stä vähintään 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. ”Enemmän yritysinvestointeja, enemmän kysyntää eurooppalaisille innovatiivisille ratkaisulle ja vähemmän esteitä innovaatioiden kaupallistamiselle: siinä kasvun avaimet. Tarvitsemme enemmän innovatiivisia yrityksiä sekä kasvua tukevat puitteet, jotta innovaatiot saadaan menestyksekkäästi markkinoille”, hän jatkoi.

Tutkimus-, innovointi- ja tiedeasioista vastaava komissaari Máire Geoghegan-Quinn totesi seuraavaa: ”Tulostaulu osoittaa jälleen kerran, että tutkimus- ja innovaatiotoimintaan tehdyt investoinnit kantavat hedelmää taloudellisen suorituskyvyn saralla. Kehitysvauhtia pitää osaltaan yllä EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, jolle on budjetoitu lähes 80 miljardin euron määrärahat seuraavien seitsemän vuoden ajaksi. Innovaatiotoimintaan suunnattuja investointeja on nyt lisättävä kaikkialla EU:ssa, jotta tavoitteeksi asetettu 3 prosentin osuus BKT:stä saavutettaisiin vuoteen 2020 mennessä. ”

Alue- ja kaupunkipolitiikasta vastaava komissaari Johannes Hahn puolestaan korosti, että merkittävät ideat on saatava Euroopassa kehittymään kannattaviksi yrityksiksi, jotka tuovat työpaikkoja ja kestävää kasvua. ”EU:n uusi talousarvio ja uudistettu aluepolitiikka luovat erinomaiset mahdollisuudet edistää innovaatiotoimintaa. Euroopan rakenne- ja investointirahastojen puitteissa on tarkoitus investoida yli 100 miljardia euroa tutkimukseen ja innovointiin, digitaalialan kasvuun, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä vihreää energiaa ja energiatehokkuutta koskeviin kehityshankkeisiin.  Tänään julkaistuista tulostauluista on nähtävissä, että vaikka jotkin alueet ovat edistyneet selvästi, alueiden välillä on vielä eroja. Eroavuuksiin puututaan uudessa aluepolitiikassa: jokaisen EU:n yhteensä 274 alueesta on laadittava älykkään erikoistumisen strategia, joka sisältää muun muassa innovoinnin. Alueiden on hyödynnettävä taloudellisia vahvuuksiaan ja kehitettävä innovatiivisia keinoja pärjätä globaalissa kilpailussa”, Hahn totesi.

Kaikkien 28 jäsenvaltion ja muiden eurooppalaisten valtioiden innovaatiotulosten erilliset tiivistelmät – ks. MEMO/14/140

Jäsenvaltiot jakautuvat tulosten perusteella neljään maaryhmään

Innovaatiounionin tulostaulussa 2014 jäsenvaltiot jaetaan seuraaviin neljään maaryhmään:

  • Ruotsi (SE), Saksa (DE), Suomi (FI) ja Tanska (DK) ovat ”innovaatiojohtajia”, sillä ne ovat kaikki suoriutuneet selvästi yli EU:n keskiarvon.

  • Alankomaat (NL), Belgia (BE), Irlanti (IE), Itävalta (AT), Kypros (CY), Luxemburg (LU), Ranska (FR), Slovenia (SI), Viro (EE) ja Yhdistynyt kuningaskunta (UK) ovat ”innovaatioseuraajia”, sillä ne ovat innovaatiotuloksiltaan lähellä EU:n keskiarvoa tai sen yläpuolella.

  • Espanja (ES), Italia (IT), Kreikka (EL), Kroatia (HR), Liettua (LT), Malta (MT), Portugali (PT), Puola (PL), Slovakia (SK), Tšekki (CZ) ja Unkari (HU) ovat suoriutuneet EU:n keskiarvoa heikommin, ja ne muodostavat ”kohtuullisten innovoijien” ryhmän.

  • Bulgaria (BG), Latvia (LV) ja Romania (RO) ovat ”vähäisiä innovoijia”, sillä niiden tulos on selvästi EU:n keskiarvoa heikompi.

Kaavio: EU:n jäsenvaltioiden innovointikyky

Innovaatiojohtajien menestyksen perusta

Innovatiivisimmat maat ovat päässeet hyviin tuloksiin ja ylittäneet reilusti EU:n keskiarvon kaikilla osa-alueilla: tutkimus- ja korkeakoulujärjestelmissä, yritysten innovaatiotoiminnassa ja aineettomassa omaisuudessa, pk-yritysten innovaatiotoiminnassa sekä taloudellisissa vaikutuksissa. Niillä on toisin sanoen tasapainoiset tutkimus- ja innovaatiojärjestelmät.

EU kansainvälisessä vertailussa

Koko Euroopan mittakaavassa Sveitsi on tänäkin vuonna pitänyt asemansa innovaatiojohtajana. Se on suoriutunut jatkuvasti paremmin kuin EU-maat. Maailmanlaajuisessa vertailussa Etelä-Korea, Yhdysvallat ja Japani suoriutuvat paremmin kuin EU. Yhdysvaltojen ja Japanin etumatka on puolittunut viime vuosina, mutta Etelä-Korea on puolestaan lisännyt etumatkaansa.

EU suoriutuu edelleen paremmin kuin Australia, Kanada ja kaikki BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka). Johtoasema näihin maihin nähden on säilynyt vakaana ja jopa vahvistunut. Poikkeuksena on Kiina, joka kuroo nopeasti kiinni EU:n kaulaa.

Alueellinen innovaatiotulostaulu 2014

Tänä vuonna innovaatiounionin tulostauluun on liitetty alueellinen innovaatiotulostaulu 2014. Siinä esitetään tiettyihin tutkimus- ja innovaatioindikaattoreihin perustuva vertaileva arviointi, joka kattaa 190 aluetta Euroopan unionissa, Norjassa ja Sveitsissä.

Taustatietoja innovaatiotulostaulusta

Vuoden 2014 innovaatiounionin tulostaulu käsittää 25 eri indikaattoria, jotka voidaan ryhmitellä seuraaviin kolmeen laajaan osa-alueeseen:

Edellytykset: perusrakenteet, jotka tekevät innovoinnin mahdolliseksi – henkilöresurssit, avoimet huipputasoa edustavat ja houkuttelevat tutkimusjärjestelmät sekä rahoitus ja tuki.

Yritysten toiminta: se osoittaa, missä määrin Euroopan yritykset innovoivat – yritysten investoinnit, yhteydet ja yrittäjyys, aineeton omaisuus.

Tuotokset: ne osoittavat, miten edellä kuvatut tekijät muuntuvat koko talouden eduiksi – innovaattorit ja taloudelliset vaikutukset.

Lisätietoja

Täydellinen innovaatiounionin tulostaulu 2014

Täydellinen alueellinen innovaatiotulostaulu 2014

Yhteyshenkilöt:

Carlo Corazza (+32 2 295 17 52) Twitter: @ECspokesCorazza

Michael Jennings (+32 2 296 33 88) Twitter: @ECSpokesScience

Shirin Wheeler (+32 2 296 65 65) Twitter: @shirinwheelerEU


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website