Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 15. tammikuuta 2014

EU tehostaa toimia radikalisoitumisen ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumiseksi

Terrorismi ja väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminta ovat yhä merkittävämpi uhka EU:ssa. Kyse ei ole vain järjestäytyneistä ryhmistä, vaan tällaisesta väkivaltaisesta toiminnasta ovat yhä useammin vastuussa pienet ryhmät tai yksittäiset toimijat, jotka saavat innoitteensa monenlaisista lähteistä. Erilaisia verkkoviestinnän välineitä käytetään yhä enemmän värväystarkoituksiin ja propagandan levittämiseen, mikä puolestaan vaikeuttaa väkivallantekojen ennakoimista ja havaitsemista. Lisäksi yhä enemmän eurooppalaisia matkustaa ulkomaille taistelukoulutukseen ja taistelemaan sota-alueilla, missä yhteydessä he radikalisoituvat entisestään ja saattavat palattuaan uhata turvallisuuttamme.

Euroopan komission tänään antamassa tiedonannossa eritellään kymmenen osa-aluetta, joilla jäsenvaltioiden ja EU:n olisi tehostettava toimiaan kaikentyyppisen väkivaltaan johtavan ääriliiketoiminnan ehkäisemiseksi riippumatta siitä, kuka sen taustalla on. Toimenpide-ehdotuksiin lukeutuvat väkivaltaisiin ääriliikkeisiin erikoistuvan eurooppalaisen osaamiskeskuksen perustaminen, kenttätyöntekijöiden koulutuksen kehittäminen ja rahoituksen myöntäminen hankkeisiin, joilla pyritään nykyaikaisia viestintävälineitä ja sosiaalista mediaa hyödyntämällä torjumaan terroristipropagandaa. Jäsenvaltioita pyydetään myös laatimaan ohjelmia, joiden tuella ääriryhmien jäsenten on helpompi luopua väkivallasta ja niiden perustana olevasta ideologiasta. Tiedonannon kymmenen suositusta ovat tulosta työstä, jota on tehty kahden vuoden ajan komission vuonna 2011 perustamassa radikalisoitumisen torjunnan verkostossa. Tämä verkosto koostuu 700 asiantuntijasta ja kenttätyöntekijästä kaikkialta Euroopasta.

”Väkivaltaisten ääriliikkeiden ongelma koskettaa kaikkia maita. Tämä kasvava uhka on kuitenkin saanut aivan liian harvat EU-maat toimimaan. Meidän on ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kaikentyyppisen ääriliiketoiminnan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi”, totesi sisäasioista vastaava komissaari Cecilia Malmström, jonka mukaan tavoitteena on tehostaa jäsenvaltioiden toimia radikalisoitumisen ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumiseksi ja tarjota käyttöön ehkäisevän toiminnan välineitä.

Jotta kansalaisia voitaisiin suojella näiltä uhkilta, toimintaan on saatava mukaan runsaasti erilaisia paikallisen, kansallisen, EU:n ja kansainvälisen tason toimijoita. Komissio pyrkii tukemaan jäsenvaltioiden toimia radikalisoitumisen torjumiseksi panostamalla kymmeneen toimintalohkoon. Tavoitteena on

edistää kokonaisvaltaisten kansallisten strategioiden laatimista. Jäsenvaltioita kannustetaan luomaan asianmukainen toimintakehys, jolla helpotetaan väkivaltaisten ääriliikkeiden ja terrorismin vastaisten, aiempaa tehokkaampien toimenpiteiden kehittämistä. Kehyksen olisi mahdollistettava valtiosta riippumattomien järjestöjen, kenttätyöntekijöiden, turvallisuuspalvelujen ja alan asiantuntijoiden osallistuminen;

luoda ensi vuoden aikana eurooppalainen osaamiskeskus, joka laatisi ja levittäisi parhaita käytänteitä ja määrittelisi tutkimuslinjauksia. Se myös toimittaisi asiaan liittyviä tietoja ja aineistoa EU:n päättäjille ja kansallisille ja paikallisille päätöksentekijöille ja koordinoisi torjuntatoimia EU:ssa ja sen ulkopuolella. Komissio aikoo varata tätä osaamiskeskusta ja muuta ehkäisevää ja keskitetysti hallinnoitua toimintaa varten enintään 20 miljoonaa euroa vuosina 2014–2017. Tämä käsittää myös tuen radikalisoitumisen torjunnan verkoston toiminnalle ja ääriliikkeistä irtaantumista koskeville jäsenvaltioiden ohjelmille;

vahvistaa radikalisoitumisen torjunnan verkoston jo tekemän työn pohjalta sen asemaa ja varmistaa, että se voi pyydettäessä antaa jäsenvaltioille käytännön opastusta;

kehittää ja helpottaa riskialttiiden henkilöiden ja ryhmien parissa työskentelevien kenttätyöntekijöiden koulutusta. Koulutusta ei annettaisi pelkästään lainvalvonta- ja vankilahenkilöstölle vaan myös esim. sosiaalityöntekijöille, opettajille ja terveydenhuollon työntekijöille, jotta he pystyisivät paremmin ymmärtämään radikalisoitumiskehitystä ja vastaamaan siihen;

tarjota kaikissa EU-maissa tukiohjelmia, joiden avulla ääriryhmien jäsenet voivat loitontua radikalismista ja luopua siitä (nk. irtautumisstrategiat). Vaikka tällaiset ohjelmat ovat tehokkaita, useimmat EU:n jäsenvaltiot eivät ole vielä ottaneet niitä käyttöön. Tämänkaltainen toiminta onnistuu usein parhaiten useiden eri alojen toimijoiden yhteistyönä ja erityisesti ottamalla mukaan väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan osallistuvien perheet ja heitä lähellä olevat yhteisön jäsenet. Komissio neuvoo pyydettäessä irtautumisohjelmien laatimisessa ja koulutuksen järjestämisessä ääriliiketoiminnasta irtaantumista edistävää työtä tekeville paikallisille toimijoille. Radikalismin vähentämistä koskeviin hankkeisiin on jo aiemmin myönnetty noin 10 miljoonaa euroa rikosten ennalta ehkäisyä ja torjuntaa koskevasta erityisohjelmasta. Komissio on tämän erityisohjelman kautta rahoittanut lukuisia hankkeita, joilla on pyritty lisäämään tietämystä radikalisoitumisprosessista ja kehittämään ehkäisevän toiminnan suunnitteluun liittyvää asiantuntemusta;

tiivistää yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin kanssa internetin asettamiin haasteisiin vastaamiseksi. Ääriliikkeiden materiaalia ja propagandaa on helposti saatavilla muun muassa internetin keskustelupalstojen, sosiaalisen median ja blogien kautta. Pelkkä laittoman materiaalin kieltäminen tai poistaminen ei riitä, vaan lisäksi olisi kehitettävä vastaviestintää ääriliikkeiden propagandan horjuttamiseksi. Yhteisöt, kansalaiset, uhrit ja ääriliikkeiden entiset jäsenet voivat esittää oman painavan sanomansa. Komissio ehdottaa, että perustettaisiin foorumi, jolla alan keskeiset toimijat voivat keskustella mahdollisuuksista tiiviimpään yhteistyöhön. Komissio tukee lisäksi vastapropagandan laatimista ja levittämistä;

voimaannuttaa uhreja. Uhrien kertomukset ovat tehokas keino estää ja vähentää radikalismia, mutta edellytyksenä on se, että he haluavat kertoa tarinansa ja saavat tarvitsemansa tuen. Komissio tukee uhrien etuja ajavia ryhmiä ja verkostoja muun muassa hankkeita rahoittamalla edistääkseen asiaan liittyvää tiedotus- ja valistustoimintaa;

kannustaa nuoria suhtautumaan kriittisesti ääriliikkeiden viesteihin. Koulutus ja nuorisovaihto ovat keskeisellä sijalla pyrittäessä kehittämään nuorten kykyä suhtautua kriittisesti ääriliikkeiden näkemyksiin ja propagandaan ja osoittamaan tällaisen propagandan heikkoudet. Komissio tukee paikallisia yhteisöjä ja ryhmiä, jotka työskentelevät väkivaltaisten ääriliikkeiden entisten jäsenten ja heidän uhriensa parissa, sillä juuri he pystyvät parhaiten kuvailemaan esimerkiksi sodan ja terroristien koulutusleirien todellisuutta;

lisätä radikalisoitumisen suuntauksia koskevaa tutkimusta. EU:n rahoitusta myönnetään jatkossakin tutkimuksiin, joissa selvitetään, miten ja miksi ihmiset radikalisoituvat tai irtaantuvat ääriliikkeistä ja mikä on esimerkiksi ideologian, uusien internet-pohjaisten värväysmenetelmien ja roolimallien osuus tässä prosessissa;

tehdä tiiviimpää yhteistyötä EU:hun kuulumattomien kumppanimaiden kanssa. Radikalisoitumista tapahtuu myös EU:n rajojen ulkopuolella. Komissio ja korkea edustaja tekevät jatkossakin yhteistyötä kolmansien maiden kanssa radikalisoitumisen ehkäisemiseksi myöntämällä EU:n rahoitusta koulutukseen tai erilaisiin tiedotusvälineiden kautta toteutettaviin ja muihin ruohonjuuritason ehkäiseviin toimiin. Strategiat, joilla ehkäistään radikalisoitumista ja väkivaltaisia ääriliikkeitä, olisi myös saatava osaksi kehitysyhteistyön välineitä.

Komissio julkistaa tänään myös radikalisoitumisen torjunnan verkoston laatiman kokoelman radikalisoitumisen ehkäisemisessä ja torjunnassa sovellettavista lähestymistavoista ja käytänteistä. Siinä esitellään kahdeksan toimijan soveltamia lähestymistapoja radikalisoitumisen ehkäisemiseksi sekä niihin liittyviä käytänteitä ja hankkeita. Kokoelman tarkoituksena on tukea tämänpäiväisessä tiedonannossa ehdotettuja toimia.

Tausta

Radikalisoitumisen vastaiset toimet ovat vuodesta 2005 perustuneet radikalisoitumisen ja
terrorismiin värväyksen torjumista koskevaan Euroopan unionin strategiaan (jota on tarkistettu viimeksi vuonna
2008). Strategiassa tunnustetaan EU:n jäsenvaltioiden toimivalta turvallisuusasioissa, mutta samalla siinä esitetään yhteisiä normeja ja toimenpiteitä, joiden tavoitteena on ehkäistä radikalisoitumista ja terroristien värväystoimintaa. Nämä normit ja toimenpiteet on jaettu kolmeen alakohtaan:

terrorismiin houkuttelevien verkostojen ja yksilöiden toiminnan pysäyttäminen;

sen varmistaminen, että vallitseva mielipide pysyy voitolla äärinäkemyksistä;

turvallisuuden, oikeuden, demokratian ja kaikille avoimien mahdollisuuksien edistäminen entistä voimallisemmin.

Tämänpäiväinen tiedonanto on seurausta kesäkuussa 2013 annetuista neuvoston päätelmistä, ja sillä pyritään myötävaikuttamaan EU:n strategian tarkistamiseen vuoden 2014 aikana.

Euroopan komissio tukee jo nyt jäsenvaltioiden pyrkimyksiä ehkäistä ja torjua väkivaltaisia ääriliikkeitä. Komissio totesi, että radikalisoitumista voidaan parhaiten hillitä siihen altteimmissa yhteisöissä, lähimpänä riskialttiita henkilöitä. Tämän vuoksi komissio perusti syyskuussa 2011 radikalisoitumisen torjunnan EU-verkoston.

Verkosto tukee paikallisia kenttätyöntekijöitä, jotka osallistuvat radikalisoitumisen ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjuntaan EU:ssa, ja helpottaa kokemusten ja parhaiden käytänteiden vaihtoa. Verkosto kokoaa yhteen alan merkittävimmät asiantuntijat ja ammattilaiset. Se on jaettu kahdeksaan työryhmään, joiden aihepiirejä ovat poliisi ja oikeuslaitos, terrorismin uhrit, internet ja sosiaalinen media, ehkäisevä työ, radikalismin vähentäminen, vankilatuomiot ja ehdollinen vapaus, terveys sekä ilmiön sisäinen ja ulkoinen ulottuvuus (MEMO/13/40).

Hyödyllisiä linkkejä

Link to Communication

Cecilia Malmströmin verkkosivut

Komissaari Malmström Twitterissä

Radikalisoitumisen torjunnan verkoston verkkosivut

Sisäasioiden pääosaston verkkosivut

Sisäasioiden pääosasto Twitterissä

Yhteyshenkilöt:

Michele Cercone (+32 2 298 09 63)

Tove Ernst (+32 2 298 67 64)


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website