Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 21. helmikuuta 2014

Rohkeampi ote EU maahanmuuttopolitiikkaan

Miten muuttovirtojen hallinnassa ja turvallisen liikkuvuuden edistämisessä on edistytty? Komission tänään antamassa kertomuksessa tarkastellaan EU:n maahanmuuttopolitiikan tärkeimpiä vaiheita vuosina 2012 ja 2013. Nyt kun maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan uudistamisesta on kulunut kaksi vuotta, voidaan todeta, että vuoropuhelun ja yhteistyön lisäämisessä on edistytty, mutta lisäponnisteluja tarvitaan.

Pyrkimykset vastata kansainvälisen liikkuvuuden lisääntymisestä syntyviin tilanteisiin on sovitettava kaikkien sidosryhmien tarpeisiin ja painopisteisiin. Tämä edellyttää tarjolla olevien välineiden, kuten liikkuvuuskumppanuuksien ja yhteisten viisumisääntöjen, tehokkaampaa käyttöä. Myös jäsenvaltioiden osallistumista EU:n politiikkojen täytäntöönpanoon on syytä lisätä.

Sisäasioista vastaavan komissaari Cecilia Malmströmin mukaan hyvin hallittu maahanmuutto voi aidosti hyödyttää sekä tulijoita että lähtö- ja kohdemaita. Maahanmuuton onnistunut hallinta perustuu pitkälti EU:n vuoropuheluun ja yhteistyöhön kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Liikkuvuuskumppanuudet, viisumien myöntämisen helpottamista koskevat sopimukset yhdessä takaisinottosopimusten kanssa sekä yhteiset viisumisäännöt ovat jatkossakin tärkeitä maahanmuuttopolitiikan välineitä. Meidän pitäisi kuitenkin tehdä enemmän talouskasvun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi ja muuttoliikkeen lieveilmiöiden, kuten ihmiskaupan ja siirtolaisten salakuljetuksen, torjumiseksi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa, Malmström toteaa.

Liikkuvuuskumppanuudet ovat osoittautuneet tehokkaiksi välineiksi käsitellä maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Kumppanuuden puitteissa sovitaan poliittisista tavoitteista, ja ne toimivat keskustelu- ja yhteistyökehyksenä. Toistaiseksi liikkuvuuskumppanuus on solmittu kuuden maan kanssa: Moldova (2008), Kap Verde (2008), Georgia (2009), Armenia (2011), Marokko (2013) ja Azerbaidžan (2013). Keskustelut Tunisian kanssa saatiin päätökseen marraskuussa 2013, ja kumppanuus on määrä allekirjoittaa pian. Vastaavat keskustelut Jordanian kanssa aloitettiin joulukuussa 2013.

Komissio tuki vuosina 2012 ja 2013 yli 90:tä muuttoliikehanketta yli 200 miljoonalla eurolla kaikilla kolmannen maailman alueilla. Lisäksi EU:n jäsenvaltiot ovat lisänneet kokonaisvaltaisen lähestymistavan täytäntöönpanoon myöntämäänsä rahoitusta.

Myös pakolaisten suojelemiseksi ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi pitäisi tehdä enemmän. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolla (EASO) voisi esimerkiksi olla merkittävämpi rooli turvapaikka- ja vastaanottovalmiuksien kehittämisessä kolmansissa maissa muun muassa liikkuvuuskumppanuuksien avulla. Myös alueellisia suojeluohjelmia on varaa parantaa varsinkin niin, että niihin ja niiden rahoitukseen sitoudutaan pidemmällä aikavälillä.

Uudelleensijoittamisen parempi koordinointi EU:ssa ja jäsenvaltioissa mahdollistaisi tehokkaamman ja nopeamman reagoinnin kriisitilanteisiin. Lisäksi uudesta turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta (2014–2020) pitäisi olla tarjolla lisää EU-rahoitusta humanitaarisin perustein myönnettävien uudelleensijoituspaikkojen määrän lisäämiseksi.

Kokonaisvaltaisen lähestymistavan uusi vaihde

Nykyisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan ja sen välineiden käyttöä voitaisiin tehostaa muun muassa EU:n vetovoiman lisäämiseksi ja sen talouden vahvistamiseksi.

Työvoiman maahanmuuttoa koskevat asiat tulevat lähivuosina korostumaan. Tässä yhteydessä olisi hyvä korostaa liikkuvuuskumppanuuksien tarjoamia mahdollisuuksia (esim. opiskelijoiden ja ammatinharjoittajien vaihdon helpottaminen, muuttoliikkeen hallintavalmiuksien parantaminen kolmansissa maissa, kiertomuutto-ohjelmien käyttöönotto, laillisten maahanmuuttajien sosiaalisen suojelun parantaminen ja sosiaalisten oikeuksien siirrettävyyden tarkastelu).

Lyhytkestoisten viisumien myöntämisen helpottamisella voi olla lukuisia kolmansien maiden kehitystä tukevia vaikutuksia, joista esimerkkeinä mainittakoon liiketoimintamahdollisuuksien parantuminen, kauppasuhteiden tiivistyminen EU:hun ja ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen. Myös EU:n viisumipolitiikan tarjoamat mahdollisuudet pitäisi hyödyntää täysimääräisesti talouskasvun ja kulttuurivaihdon edistämiseksi. Komissio aikoo lähiviikkoina ehdottaa viisumisäännöstöön muutoksia, joilla laillista matkustamista helpotetaan edelleen EU:n turvallisuuden korkeasta tasosta tinkimättä.

Yhteistyö laittoman maahanmuuton torjumiseksi on syventynyt viime vuosina. Ihmiskaupan ja siirtolaisten salakuljetuksen torjumiseksi on käyty vuoropuhelua, vaihdettu tietoja ja toteutettu yhteisiä toimia. Tiedossa on uusia aloitteita, kuten Välimeren erityistyöryhmän työstä annetussa kertomuksessa luvattiin.

Tausta

Maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa on vuodesta 2005 toiminut EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan yleisenä kehyksenä. Siinä määritellään, miten EU käy poliittista vuoropuhelua ja tekee yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Lähestymistapa perustuu selkeästi määriteltyihin painopisteisiin, jotka heijastavat EU:n strategisia tavoitteita ja jotka sisältyvät EU:n yleiseen ulkopolitiikkaan, kehitysyhteistyö mukaan lukien.

Kokonaisvaltaisen lähestymistavan tavoitteena on edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa neljällä alalla: 1) laillisen maahanmuuton parempi organisointi ja hyvin hallitun liikkuvuuden edistäminen, 2) laittoman maahanmuuton torjunta ja ihmiskaupan kitkeminen, 3) muuttoliikkeen kehitystä tukevien vaikutusten maksimointi ja 4) kansainvälisen suojelun edistäminen ja turvapaikan ulkoisen ulottuvuuden lujittaminen.

Kokonaisvaltaisen lähestymistavan toteutustapoja ovat alueellinen ja kahdenvälinen poliittinen vuoropuhelu (yhdessä liikkuvuuskumppanuuksien kaltaisten välineiden kanssa), oikeudelliset välineet, kuten viisumien myöntämisen helpottamista koskevat sopimukset ja takaisinottosopimukset, operationaalinen tuki ja valmiuksien kehittäminen sekä monenlainen ohjelma- ja hanketuki (jota on tarjolla eri sidosryhmille, esimerkiksi kansalaisyhteiskunnalle, maahanmuuttajajärjestöille ja kansainvälisille järjestöille).

Linkkejä:

Kertomus kokonaisvaltaisen lähestymistavan täytäntöönpanosta vuosina 2012 ja 2013

Yhteyshenkilöt:

Michele Cercone (+32-2) 298 09 63

Tove Ernst (+32-2) 298 67 64

Yhteystiedot yleisölle: Europe Direct, puhelin 00 800 6 7 8 9 10 11 tai s-posti


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site