Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel, 17. lokakuuta 2014

Lukukausimaksuissa ja opintoavustuksissa suuria eroja EU:ssa

Opiskelijoilta perittävien lukukausimaksujen sekä heille myönnettävien avustusten ja lainojen taso vaihtelee jyrkästi eri puolilla Eurooppaa, todetaan Euroopan komission Eurydice-verkon tänään julkistamassa raportissa. 33 Euroopan valtiota kattava raportti paljastaa lukukausimaksujärjestelmien pysyneen – joitakin merkittäviä poikkeuksia lukuun ottamatta – suhteellisen samoina koko maanosassa. Saksa on ainoana maana hiljattain poistanut lukukausimaksut, vaikka ne otettiin siellä käyttöönkin vasta vuonna 2007.

Virossa muutettiin vuonna 2014 rahoitusjärjestelmää merkittävästi siten, että maksut sidottiin opintomenestykseen: maksuja peritään ainoastaan opiskelijoilta, jotka eivät pysy opintotahdissa (eli jotka eivät suorita vuosittain vaadittua määrää opintopisteitä). Maksuja on sidottu heikkoon opintomenestykseen vastaavalla tavalla muissakin maissa, muun muassa Tšekissä, Espanjassa, Kroatiassa, Unkarissa, Itävallassa, Puolassa ja Slovakiassa.

Korkeimmat lukukausimaksut peritään Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Englannissa), jossa korkea-asteen koulutusjärjestelmää uudistettiin perin pohjin vuonna 2012. Maksuja ei suoriteta heti vaan vasta valmistumisen jälkeen, kun opiskelijoiden ansiot ylittävät määritellyn raja-arvon. Tämä malli on ainoa laatuaan Euroopassa. Suhteellisen korkeita lukukausimaksuja peritään etukäteen Irlannissa, Italiassa, Latviassa, Liettuassa, Unkarissa, Alankomaissa ja Sloveniassa.

"Nuorten pääsyä korkea-asteen koulutukseen on ehdottomasti parannettava Euroopassa. Se paitsi parantaa hyvän työpaikan löytymistä myös virkistää taloutta, joka tarvitsee kipeästi lahjakkaiden vastavalmistuneiden innovaatioita ja luovuutta", toteaa koulutus-, kulttuuri-, monikielisyys- ja nuorisoasioista vastaava komission jäsen Androulla Vassiliou. "Päättäessään ottaa käyttöön lukukausimaksuja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet korkea-asteen opintoihin. Myös taustoiltaan vähemmän hyväosaisilla nuorilla. Tämä voidaan järjestää esimerkiksi myöntämällä avustuksia."

Mainittu korkea-asteen koulutuksen lukukausimaksuja ja opintotukijärjestelmiä vuosina 2014/2015 käsittelevä raportti (National student fee and support systems in European Higher Education 2014/2015) tuo esiin valtavat erot julkisin varoin ylläpidetyissä korkea-asteen laitoksissa opiskelevien, lukukausimaksuja maksavien opiskelijoiden määrissä. Merkittävässä määrässä valtioita – Kreikka, Kypros, Malta, Norja, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Turkki ja Yhdistynyt kuningaskunta (Skotlanti) – ei peritä lukukausimaksuja lainkaan. Asteikon toisessa ääripäässä kaikki alemman korkeakoulututkintotason (bachelor) suorittajat maksavat lukukausimaksuja yhdeksässä maassa (Alankomaat, Islanti, Liechtenstein, Portugali, Slovakia, Tšekki ja Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti, Pohjois-Irlanti ja Wales)).

Useimmissa Euroopan maissa vain pieni osa opiskelijoista saa opintotukea. Yhdeksässä maassa tukea saavat kaikki opiskelijat (Kypros, Malta, Suomi ja Tanska) tai valtaosa heistä (Alankomaat, Luxemburg, Norja, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta (Skotlanti)). Islanti on ainoa maa, jossa ei ole minkäänlaista opintotukijärjestelmää, mutta tilanteesta keskustellaan.

Joissakin maissa, kuten Belgiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, on enemmän kuin yksi koulutusjärjestelmä. Kaikista tarkastelluista koulutusjärjestelmistä 35:ssä myönnetään opintotukea taloudellisen tarpeen perusteella joko osalle opiskelijoista tai kaikille (Ruotsin, Suomen ja Tanskan järjestelmissä tukea saavat kaikki täysipäiväiset opiskelijat edellyttäen, että opintosuorituksia koskevat perusvaatimukset täyttyvät). Järjestelmiä, joissa tuet myönnetään opintomenestyksen arviointiin liittyvien ansioiden perusteella, on 23. Lähes kaikissa tällaisissa järjestelmissä myöntämisperusteina ovat sekä tarvearviointi että opintomenestys.

Julkisesti tuettujen opintolainojen merkitys on suuri noin puolessa tarkasteluun otetuista valtioista. Vastaavasti noin puolessa maista jokin opintotuen osatekijä riippuu perheen kokonaistilanteesta, eikä tukea makseta suoraan opiskelijoille vaan se muodostuu vanhemmille myönnettävistä verovähennyksistä tai perhelisistä.

Tausta

Tässä vuosittain laadittavassa Eurydice-raportissa esitetään vertaileva katsaus lukukausimaksu- ja tukijärjestelmiin (opintotuet ja -lainat). Se kattaa 33 Euroopan maata (EU:n jäsenvaltiot sekä Islannin, Liechtensteinin, Montenegron, Norjan ja Turkin).

Siinä esitetään myös muun muassa seuraavia maakohtaisia tietoja:

Tiedot maksuista (eriteltyinä tutkintotason mukaan – alempi/ylempi korkeakoulututkinto), esitettyinä vuosittain (sekä osa- että täysipäiväisten opiskelijoiden osalta), ja siitä, peritäänkö kansainvälisiltä opiskelijoilta kansallisiin/EU-maiden opiskelijoihin verrattuna erilaisia lukukausimaksuja. Näihin maksuihin sisältyvät kaikki opiskelijoilta perittävät maksut ilmoittautumiseen, opiskeluoikeuden saantiin ja tutkintotodistuksiin liittyvät kulut mukaan luettuina.

Opintotukien muodossa myönnettävät tuet, tarveperusteisiin ja ansioperusteisiin tukiin eriteltyinä.

Lisäksi on tarkasteltu seuraavia kolmea osatekijää, jos ne ovat olleet opintotuen merkittävin osa: opintolainat (jos on kansallinen opintolainajärjestelmä ja jos enemmän kuin viisi prosenttia opiskelijoista ottaa tällaisen lainan), vanhemmille myönnetyt verovähennykset ja perhelisät.

Raportissa esitetään myös lyhyt kuvaus julkisten lukukausimaksu- ja opintotukijärjestelmien uudistussuunnitelmista, joista julkishallinnoissa parhaillaan keskustellaan.

Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa erillisen raportin (ks. IP/14/709), joka osoitti lukukausimaksujen käyttöönoton yleensä lisäävän korkea-asteen koulutusresurssien kokonaismäärää, vaikkakaan kyseisistä maksuista saatavia lisätuloja ei aina investoida suoraan opiskelua parantavalla tavalla (esimerkiksi opettajien määrän lisäämiseen).

Siitä kävi myös ilmi, ettei lukukausimaksujen käyttöönoton kokonaisvaikutus korkea-asteen opiskelijamääriin ole negatiivinen edes alhaisemmissa sosioekonomisissa ryhmissä, ellei muutos aikaisempaan tilanteeseen ole poikkeuksellisen suuri. Lukukausimaksujen nostaminen saattaa sen sijaan vähentää vanhempien opiskelijoiden määrää. Raportissa korostettiin, että opintotuet ja -lainat ovat ratkaiseva vastavoima korkea-asteen lukukausimaksujen tai niiden nostamisen mahdollisesti haitallisille seurauksille erityisesti epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa.

Eurydice

Euroopan komission Eurydice-verkosto antaa tietoja ja tekee analyyseja Euroopan maiden koulutusjärjestelmistä ja -politiikasta. Se koostuu 40 kansallisesta yksiköstä EU:n Erasmus+ -ohjelmaan osallistuvissa 36 maassa (EU:n jäsenvaltiot, Bosnia ja Hertsegovina, Islanti, Liechtenstein, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro, Norja, Serbia ja Turkki). Verkostoa koordinoi ja hallinnoi Brysselissä sijaitseva koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto, joka laatii verkoston tutkimukset ja tuottaa erilaisia online-resursseja.

Lisätietoja

Koko raportti (EN)

Euroopan komissio Koulutus

Androulla Vassilioun verkkosivut

Androulla Vassiliou Twitterissä @VassiliouEU

Liite

Lukukausimaksuja maksavien opiskelijoiden osuus alemman korkeakoulututkinnon suorittajista, 2014/2015

Opintotuen saajien osuus alemman korkeakoulututkinnon suorittajista, 2014/2015

Maakohtainen huomautus

Englannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin osalta annetut tiedot osoittavat kaikista tuensaajiksi kelpoisista opiskelijoista niiden osuuden, joille opintotuki on myönnetty. Kaikki hakijat eivät rekisteröidy opiskelijoiksi.


Side Bar