Navigation path

Left navigation

Additional tools

Other available languages: EN FR DE SV

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 7. lokakuuta 2014

Euroopan komissio ja Suomi sopimukseen rakenne- ja investointirahastojen käytöstä kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi vuosina 2014–2020

Euroopan komissio on tehnyt Suomen kanssa kumppanuussopimuksen Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) optimaalisesta käytöstä. Tänään hyväksytyllä sopimuksella valmistellaan 1,47 miljardin euron (käyvät hinnat) koheesiopoliittisia investointeja vuosina 2014–2020, ja se sisältää myös Euroopan alueellisen yhteistyön. Suomi saa lisäksi 2,38 miljardia euroa maaseudun kehittämiseen ja 74,4 miljoonaa euroa kalatalouteen ja merenkulkuun.

EU:n rahoituksella tuetaan innovointia ja koulutusta kaupungeissa ja maaseudulla. Investoinnit auttavat torjumaan työttömyyttä, parantamaan kilpailukykyä ja lisäämään talouskasvua. Lisäksi investoinneilla edistetään yrittäjyyttä, torjutaan sosiaalista syrjäytymistä ja autetaan luomaan ympäristöystävällisiä ja resurssitehokkaita talouksia.

ERI-rahastoja ovat

Aluepolitiikasta vastaavan komissaarin Johannes Hahnin mukaan tänään hyväksytty kumppanuussopimus on tärkeä strateginen investointisuunnitelma, jonka avulla Suomen työllisyys ja kasvu saadaan nousuun seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Sopimus on osoitus Euroopan komission ja Suomen päättäväisyydestä käyttää EU:n rahoitusta mahdollisimman tehokkaasti. Uuden koheesiopolitiikan mukaisesti investointien on oltava strategisia ja painotuttava reaalitalouteen, kestävään kasvuun ja ihmisiin. Suunnitelma tukee huippuluokan tutkimus- ja kehitystyötä ja innovointia, edistää pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja kilpailykykyä ja auttaa taloudellisen toiminnan monipuolistamisessa Suomen eri alueilla. Lisäksi suunnitelmalla vastataan pohjoisen harvaan asuttujen alueiden erityishaasteisiin ja edistetään merkittävällä tavalla siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Tärkeimpänä tavoitteena on kuitenkin laatu eikä nopeus. Siksi tulevina kuukausina onkin tarkoitus keskustella siitä, miten ERI-rahastoista vuosina 2014–2020 tehtävillä investoinneilla päästään parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. ”Kaikkien osapuolten on sitouduttava varmistamaan ohjelmien korkea taso”, Hahn toteaa.

Uusi investointistrategia perustuu Suomen jo nykyisellään merkittäville toimille, joilla se auttaa EU:ta saavuttamaan kestävän, älykkään ja osallistavan kasvun tavoitteet. Kumppanuussopimus tarjoaa Suomelle vakaan perustan, joka kattaa kaikki ERI-rahastot ja ohjaa tulevia ohjelmia, joilla tehostetaan innovointia, tehdään suomalaisista pk-yrityksistä kasvumalleja ja turvataan Suomen johtoasema innovoinnin ja uusien tekniikoiden edistäjänä. ERI-rahastot auttavat Suomen alueita ja kaupunkeja vastaamaan näihin haasteisiin.

Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioista vastaava komissaari László Andor onnitteli Suomea kumppanuussopimuksesta ja kiitti maan viranomaisia hyvästä yhteistyöstä sen valmistelussa. Suomi on tehnyt hyvin perusteltuja, Eurooppa 2020 –tavoitteita tukevia strategisia valintoja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) käytössä. Andor uskoo, että ESR:stä myönnetyillä, vuosina 2014–2020 investoitavilla 515 miljoonalla eurolla voi olla merkittävä vipuvaikutus työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä ja Suomen osaamistalouden säilyttämisessä kilpailukykyisenä. ”Pidän erittäin positiivisena sitä, että kaikissa toimenpiteissä erityiskohderyhmäksi nostetaan nuoret, työttömät ja ikäihmiset eli ne, jotka tarvitsevat tukea eniten ja joiden elämään EU:n rahoituksella voidaan vaikuttaa eniten”, Andor kehuu.

Maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaava komissaari Dacian Cioloş on sitä mieltä, että maaseudun kehittäminen on yhteisen maatalouspolitiikan keskeinen pilari. Sen puitteissa maaseudun talous-, ympäristö- ja sosiaaliasioita käsitellään niin, että jäsenvaltiot tai niiden alueet voivat suunnitella ohjelmat omiin tilanteisiinsa ja painopisteisiinsä sopiviksi. Kumppanuussopimuksilla on tärkeä rooli. Niillä pyritään varmistamaan, että kansalliset tai alueelliset viranomaiset soveltavat maaseudun kehitysohjelmia laatiessaan lähestymistapaa, joka on johdonmukainen niiden suunnitelmien kanssa, jotka maa on laatinut EU:n muita rakennepolitiikan välineitä varten. Tavoitteena on, että ohjelmat ja suunnitelmat täydentävät toisiaan ja sopivat mahdollisuuksien mukaan yhteen. ”Näin toimimalla saamme EU:n veronmaksajien rahoille parempaa vastinetta”, Cioloş vakuuttaa.

Meri- ja kalastusasioista vastaavan komissaarin Maria Damanakin mukaan komissio on erittäin tyytyväinen Suomen toimintamalliin, jossa innovointi ja paikallisyhteisöjen erityistarpeet ovat tasapainossa. Komissaari uskoo, että sen avulla voidaan luoda Euroopan tarvitsemaa kasvua ja työllisyyttä, joita EU on sitoutunut edistämään. ”Emme aio ohjeistaa, miten jokainen sentti on syytä käyttää, vaan jätämme tehtävän niille, jotka tuntevat ammattinsa, toimialansa ja alueensa parhaiten”, Damanaki painottaa.

Kaikki jäsenvaltiot ovat tehneet komissiolle ehdotuksensa kumppanuussopimukseksi. Ennen niiden tekemistä komissio järjestää kuulemisen.

Lisätietoja:

Taustatiedote kumppanuussopimuksista ja toimenpideohjelmista

Koheesiopolitiikka ja Suomi

Euroopan komissio – Suomen kumppanuussopimus ja tiivistelmä

Yhteyshenkilöt: Shirin Wheeler (+32-460) 766 565 – Jonathan Todd (+32-498) 994 107

Roger Waite (+32-498) 961 404 – Helene Banner (+32-460) 752 407


Side Bar