Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 22. syyskuuta 2014

Tutkimus vahvistaa: EU:n opiskelijavaihto-ohjelma parantaa työllistettävyyttä ja lisää ammatillista liikkuvuutta

Ulkomailla opiskelevat tai työharjoittelussa olevat nuoret eivät ainoastaan kartuta eri aloja koskevaa tietämystään, vaan myös vahvistavat työnantajien suuresti arvostamia keskeisiä työelämän valmiuksia.

Euroopan unionin Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelmasta tehty tuore tutkimus osoittaa, että kansainvälistä kokemusta hankkineet vastavalmistuneet pärjäävät huomattavasti muita paremmin työmarkkinoilla.

Heillä on puolet pienempi vaara joutua pitkäaikaistyöttömäksi verrattuna niihin, jotka eivät ole opiskelleet tai olleet työharjoittelussa ulkomailla, ja viisi vuotta valmistumisen jälkeen heidän työttömyysasteensa on 23 prosenttia viimeksi mainittuja alhaisempi.

Tämän lajissaan suurimman tutkimuksen laati joukko riippumattomia asiantuntijoita. Tutkimukseen osallistui yhteensä miltei 80 000 opiskelijaa ja yritystä.

”Erasmus-ohjelman vaikutuksia tarkastelleen tutkimuksen tulokset ovat erittäin merkityksellisiä etenkin nyt, kun nuorisotyöttömyys on kestämättömällä tasolla EU:ssa. Viesti on selvä: ulkomailla opiskelu tai harjoittelu parantaa työllistymismahdollisuuksia”, toteaa koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaava komissaari Androulla Vassiliou.

”Uudesta Erasmus+ -ohjelmasta myönnetään vuosina 2014–2020 yhteensä neljälle miljoonalle henkilölle EU:n apurahaa, mikä mahdollistaa oleskelun jossakin toisessa maassa opiskelun, harjoittelun, opettamisen tai vapaaehtoistyön merkeissä”, komissaari jatkaa.

Uuden tutkimuksen mukaan rekrytointipäätöstä tehdessään 92 prosenttia työnantajista etsii hakijoista juuri niitä ominaisuuksia, joita ohjelma edistää, kuten suvaitsevaisuutta, itseluottamusta, ongelmanratkaisutaitoja, uteliaisuutta, päättäväisyyttä sekä omien vahvuuksien ja heikkouksien tuntemusta. Ennen ulkomaan vaihtojaksoa ja sen jälkeen järjestettävissä kokeissa on käynyt ilmi, että Erasmus-opiskelijoilla nämä ominaisuudet ovat vahvempia jo ennen vaihdon alkamista. Vaihdon päätyttyä näissä ominaisuuksissa ero muihin opiskelijoihin on jo kasvanut keskimäärin 42 prosenttia.

Opiskelija voi Erasmus-apurahan turvin joko opiskella tai suorittaa työharjoittelun ulkomailla.

Raportista käy ilmi, että yli kolmasosalle Erasmus-työharjoittelijoista tarjotaan paikkaa yrityksestä, jossa he ovat suorittaneet työharjoittelun. Ulkomaanharjoittelun suorittaneet ovat myös yrittäjähenkisempiä kuin pelkästään kotimaassa pysytelleet opiskelutoverit: yksi kymmenestä entisestä Erasmus-harjoittelijasta on perustanut oman yrityksen ja yli kolme neljästä suunnittelee perustavansa yrityksen tai voi kuvitella tekevänsä niin.

Entiset Erasmus-opiskelijat niin ikään voivat odottaa etenevänsä urallaan muita nopeammin: 64 prosenttia työnantajista katsoo, että kansainvälistä kokemusta hankkineelle henkilöstölle annetaan muita enemmän ammatillista vastuuta.

Erasmus-vaihto ei kuitenkaan ainoastaan paranna uranäkymiä, vaan se myös avartaa opiskelijoiden maailmankuvaa ja tuo sosiaalisia kontakteja. Yhteensä 40 prosenttia Erasmus-vaihdossa olleista ovat vaihtaneet asuin- tai työskentelymaataan ainakin kerran valmistumisen jälkeen, mikä on lähes kaksinkertainen määrä niihin verrattuna, jotka eivät ole suorittaneet ulkomaanjaksoa opintojen aikana. Kansainvälistä kokemusta hankkineista opiskelijoista 93 prosenttia sanoi voivansa kuvitella tulevaisuudessa asuvansa ulkomailla, kun samassa maassa koko opintojen ajan asuneiden kohdalla luku on vain 73 prosenttia.

Entiset Erasmus-opiskelijat ovat myös todennäköisemmin monikansallisessa suhteessa: 33 prosentilla Erasmus-opiskelijoista on eri kansallisuutta oleva kumppani. Pelkästään kotimaassa opiskelleiden kohdalla vastaava osuus on 13 prosenttia. Erasmus-opiskelijoista 27 prosenttia tapasi pitkäaikaisen kumppaninsa vaihdossa ollessaan. Tämän perusteella komissio arvioi, että vuodesta 1987 lähtien Erasmus-pareille on todennäköisesti syntynyt yhteensä noin miljoona lasta.

Seuraavien seitsemän vuoden aikana (2014–2020) uusi Erasmus+ -ohjelma tarjoaa mahdollisuuden ulkomaanvaihtoon yhteensä neljälle miljoonalle henkilölle, joiden joukossa on muun muassa 2 miljoonaa korkeakouluopiskelijaa ja 300 000 henkilöstön jäsentä. Tämän lisäksi ohjelmasta rahoitetaan 135 000 opiskelija- ja henkilöstövaihtoa EU:n ulkopuolisten kumppanimaiden kanssa.

Erasmus+ -ohjelmaan osallistumista on helpotettu entisestään tehostamalla kielivalmennusta, joustavoittamalla sääntöjä sekä myöntämällä lisätukea henkilöille, joilla on erityistarpeita, tai jotka tulevat heikommista lähtökohdista tai syrjäisiltä alueilta.

Taustaa

Komissio korosti strategiassaan Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamisesta, että opiskelijoille on tarjottava enemmän mahdollisuuksia hankkia erilaisia taitoja ulkomailla suoritettavan opiskelujakson tai työharjoittelun kautta.

EU:n tavoitteena on nostaa opiskelijoiden liikkuvuus vähintään 20 prosenttiin kaikista opiskelijoista vuosikymmenen loppuun mennessä. Nykyisin noin 10 prosenttia EU:n alueen opiskelijoista opiskelee tai on työharjoittelussa ulkomailla julkisen ja yksityisen rahoituksen turvin. Noin 5 prosenttia saa Erasmus-apurahaa. (Luku perustuu Eurostatin viimeisimpiin saatavilla oleviin tietoihin vuosilta 2011–2012. Tiedoista käy ilmi, että tutkinnon suorittaneiden lukumäärä oli yli 5,35 miljoonaa Erasmukseen osallistuvissa maissa ja että Erasmus-opiskelijoiden määrä oli lähes 253 000).

Tutkimuksessa yhdistetään sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusta.

Verkkokyselyt kattoivat 34 maata (EU-maat, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsi ja Turkki). Tutkimuksessa analysoitiin vastauksia, jotka saatiin yli 75 000 opiskelijalta ja entiseltä opiskelijalta, joista yli 55 000 oli opiskellut tai suorittanut harjoittelujakson ulkomailla. Verkkokyselyihin osallistui myös 5 000 henkilöstöön kuuluvaa henkilöä, 1 000 korkea-asteen oppilaitosta ja 650 työnantajaa (joista 55 prosenttia oli pk-yrityksiä).

Laadullisessa tutkimuksessa keskityttiin kahdeksaan kooltaan ja sijainniltaan erilaiseen maahan, joita olivat Bulgaria, Espanja, Liettua, Portugali, Tšekki, Saksa, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta. Tutkimuksessa tehtiin muun muassa vierailukäyntejä, haastatteluja, sillä oli tietyt kohderyhmät ja sen puitteissa järjestettiin työpajoja.

Tutkimuksen Erasmus-ohjelman vaikutuksista teki riippumaton asiantuntijoiden ryhmittymä, jota johtivat Berliinissä sijaitsevan CHE Consultin asiantuntijat yhdessä Brysselin koulutuspalvelujen, Compostela Group of Universities -yhdistyksen ja Erasmus Student Network -verkoston kanssa.

EU:n uusi koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma Erasmus+ käynnistettiin tammikuussa 2014. Ohjelman kokonaisbudjetti on lähes 15 miljardia euroa seuraavien seitsemän vuoden aikana eli 40 prosenttia edellistä tasoa korkeampi.

Lisätietoja

MEMO/14/534

Euroopan komissio: Erasmus+ -ohjelma

Androulla Vassilioun verkkosivut

Androulla Vassiliou Twitterissä @VassiliouEU

Loppuraportti: Tutkimus Erasmus-ohjelman vaikutuksista

Tunnettuja entisiä Erasmus-opiskelijoita – mielenkiintoisia uria

http://ec.europa.eu/education/library/statistics/ay-12-13/annex-5_en.pdf

Lähtevien Erasmus-opiskelijoiden lukumäärä maittain (opiskelu- tai työharjoittelujakso ulkomailla) vuosina 2012–2013

Erasmus+ video

Yhteyshenkilöt:

Dennis Abbott (+32 2 295 92 58)

Dina Avraam (+32 2 295 96 67)

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 6 7 8 9 10 11 tai sähköposti


Side Bar