Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 7. lokakuuta 2013

Oikeus asianajajaan sai EU:ssa lainvoiman

EU:n ministerineuvosto on tänään hyväksynyt virallisesti Euroopan komission ehdotuksen, jolla kaikille EU-kansalaisille taataan rikosoikeudenkäynnissä oikeus asianajajan palveluihin. Euroopan parlamentti hyväksyi direktiivin äänestyksessään 10. syyskuuta 2013 (MEMO/13/772). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikille epäillyille riippumatta siitä, missä päin Euroopan unionia he ovat, taataan tulevaisuudessa oikeus asianajajaan oikeudenkäyntimenettelyn alkuvaiheista loppuun saakka. Uusilla säännöillä varmistetaan, että epäillyllä on pidätyksen jälkeen mahdollisuus olla yhteydessä perheeseensä. Jos EU:n kansalainen pidätetään kotimaansa ulkopuolella, hänellä on oikeus ottaa yhteyttä maansa konsulaattiin.

Oikeusasioista vastaavan Euroopan komission puheenjohtajan Viviane Redingin mukaan uusi laki on voitto sekä oikeuden toteutumisen että kansalaisten oikeuksien noudattamisen kannalta Euroopan unionissa. "Tämä on Euroopan komission kolmas säädösehdotus oikeudenmukaisten oikeudenkäyntien takaamiseksi kaikille ihmisille EU:ssa riippumatta siitä, ovatko he kotona vai ulkomailla. Lunastamme nyt lupauksemme kansalaisten oikeuksien vahvistamisesta kaikkialla Euroopassa. Ja kun sanon ”me”, tarkoitan Euroopan parlamentin jäseniä ja jäsenvaltioiden ministereitä”, Reding totesi. Varapuheenjohtaja Reding kiitti erityisesti parlamentin mietinnön esittelijää Oana Antonescua ja Irlannin oikeusministeriä Alan Shatteria näiden sitoutuneisuudesta ja nopeasta työskentelystä tämän tärkeän ehdotuksen parissa. ”Pallo on nyt jäsenvaltioiden tuomioistuimilla, jotka toivottavasti eivät hukkaa aikaa kansallisen täytäntöönpanolainsäädännön antamisessa. Tässä on kyse kansalaistemme edusta!” Reding muistutti.

Tänään hyväksytty laki julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä muutaman viikon sisällä, minkä jälkeen jäsenvaltioilla on kolme vuotta aikaa saattaa se osaksi kansallista lainsäädäntöä. Voimaan tullutta lakia sovelletaan vuosittain noin kahdeksaan miljoonaan rikosoikeudenkäyntimenettelyyn EU:n 28 jäsenvaltiossa.

Tausta

Komissio on tehnyt kolme direktiiviehdotusta oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien vähimmäisoikeuksien takaamiseksi kaikkialla Euroopan unionissa. Oikeutta asianajajaan koskeva direktiivi (IP/11/689) on sarjan viimeinen, joten kaikki ehdotukset on nyt hyväksytty. Direktiivi epäillyn oikeudesta käännöksiin ja tulkkaukseen hyväksyttiin vuonna 2010 (IP/10/1305) ja direktiivi tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä vuonna 2012 (IP/12/575). Komissio aikoo jatkaa oikeudenkäyntioikeuksien käsittelyä edelleen, ja jo tänä syksynä on tarkoitus antaa uusia ehdotuksia.

Oikeus asianajajaan on keskeinen edellytys yhtenäisen, EU:n laajuisen oikeusalueen toteutumiselle. Erityisen tärkeää se on silloin, kun rikoksesta epäilty pidätetään eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla (IP/11/454). Komissio pyrkii vahvistamaan menettelyä koskevat vähimmäisoikeudet, joita rikosoikeudenkäynneissä on noudatettava, jotta voidaan varmistaa epäiltyjen ja syytettyjen riittävä suoja EU:ssa.

EU:ssa käynnistetään joka vuosi yli kahdeksan miljoonaa rikosoikeudenkäyntimenettelyä. Rikoksesta epäillyn oikeus puolustautua tunnustetaan yleisesti yhdeksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusedellytyksistä. Olosuhteet, joissa epäilty voi tavata asianajajan, ovat kuitenkin eri jäsenvaltioissa erilaiset. Esimerkiksi joissain jäsenmaissa asianajaja ei saa olla läsnä, kun poliisi kuulustelee epäiltyä. Epäillyn ja asianajajan keskustelujen luottamuksellisuutta ei välttämättä kunnioiteta. Joissakin tapauksissa eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla pidätetty henkilö ei saa ottaa yhteyttä asianajajaan pidätysmääräyksen antaneessa maassa, ennen kuin hänet on luovutettu kyseiseen maahan.

Vastaavanlaisia eroja on myös epäillyn oikeudessa ilmoittaa pidätyksestään perheelleen, työnantajalleen tai maansa konsulaatille. Epäillylle ei kaikissa tapauksissa ilmoiteta tästä oikeudesta tai siitä ilmoitetaan vasta kun menettely on ollut jo käynnissä jonkin aikaa. Voi käydä niinkin, että hänelle ei kerrota, että perheeseen on jo oltu yhteydessä.

Uusi direktiivi takaa oikeuksien toteutumisen käytännössä seuraavasti:

  • epäillyllä on oikeus tavata asianajajansa milloin tahansa poliisikuulustelun alusta rikosoikeudenkäyntimenettelyn loppuun asti

  • epäillyn sallitaan puhua asianajajan kanssa luottamuksellisesti riittävän usein, jotta hän voi käyttää puolustusoikeuttaan tehokkaasti

  • asianajan sallitaan osallistua kuulusteluihin aktiivisesti

  • huolehditaan siitä, että pidätyksestä voidaan ilmoittaa jollekulle, kuten perheenjäsenelle, ja että epäillyllä on mahdollisuus olla yhteydessä perheeseensä

  • ulkomailla rikoksesta epäiltynä pidätetylle annetaan mahdollisuus ottaa yhteyttä maansa konsulaattiin ja oikeus tapaamiseen konsulivirkamiehen kanssa

  • eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevalle henkilölle tarjotaan mahdollisuutta saada oikeudellista neuvontaa sekä siinä maassa, jossa pidätys on tapahtunut, että pidätysmääräyksen antaneessa maassa.

Oikeus puolustukseen ja puolueettomaan tuomioistuimeen asetetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklassa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen (ECHR) 6 artiklassa. Oikeus olla yhteydessä kolmanteen henkilöön on yksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa vahvistettuja tärkeitä suojakeinoja huonoa kohtelua vastaan.

Lisätietoja

Euroopan komissio – oikeudenkäyntioikeudet

Oikeusasioista vastaavan komissaarin, varapuheenjohtaja Viviane Redingin kotisivu

Seuraa varapuheenjohtaja Redingiä Twitterissä

Yhteyshenkilöt:

Mina Andreeva (+32-2) 299 13 82

Natasha Bertaud (+32-2) 296 74 56


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website