Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 2. lokakuuta 2013

EU:n työllisyys- ja sosiaalipoliittinen tilanne: neljännesvuosikatsauksen mukaan talous on hiljalleen elpymässä mutta erot EMUn sisällä pitävät pintansa

Euroopan komission tuoreimman työllisyyttä ja sosiaalipoliittista tilannetta koskevan neljännesvuosikatsauksen mukaan Euroopan unionin talous alkaa hiljalleen elpyä, mutta maiden välillä on edelleen eroja erityisesti euroalueella. Katsauksessa todetaan, että työmarkkinatilanne ja sosiaaliset olosuhteet ovat edelleen kriittiset, ja osallistava kasvu edellyttää lisää strategisia investointeja ja rakenteellisia uudistuksia.

Komissio on puuttunut eroihin erilaisilla toimenpiteillä. Tällaisia toimenpiteitä ovat huhtikuussa 2012 esitetty työllisyyspaketti, maakohtaiset suositukset segmentoituneiden työmarkkinoiden korjaamiseksi, kehotukset toteuttaa työllisyyttä tukevia verouudistuksia ja varmistaa tehokkaammat julkiset työnvälityspalvelut sekä mukauttaa koulutustarjontaa työnantajien tarpeisiin, nuorisotakuu, toimintaryhmät, joiden tehtävä on auttaa jäsenvaltioita kohdentamaan EU:n rakennerahaston tukea nuorisotyöttömyyden vähentämiseen, sekä toimet, joilla helpotetaan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta, kuten EURES-työnvälitysverkoston uudistaminen. Näitä toimenpiteitä täydennetään kehittämällä talous- ja rahaliiton (EMU) sosiaalista ulottuvuutta parantamalla työllisyyden ja sosiaaliseen epätasapainon seurantaa ja arviointia. Komissio antaa aiheesta tiedonannon 2. lokakuuta.

Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioista vastaava komissaari László Andor totesi, että itsetyytyväisyyteen ei ole varaa. "Liian monet ihmiset kärsivät raskaasti kriisin sosiaalisista vaikutuksista. Meidän on lisättävä sosiaalisia investointeja ja tuettava työpaikkojen luomista. Kestävä elpyminen edellyttää, että talous- ja rahaliittoa pystytään kehittämään ja uudistamaan. Työllisyyteen ja sosiaalisiin ongelmiin on kiinnitettävä enemmän huomiota, ja työllisyys- ja sosiaalipolitiikan koordinointia on tehostettava. Työllisyyteen ja sosiaalisiin seikkoihin liittyvät ongelmat on havaittava aiemmin, ja niihin on puututtava nopeammin sen sijaan, että annetaan erojen syventyä Euroopan sisällä. "

Vaikka merkkejä hienoisesta elpymisestä on nähtävissä, neljännesvuosikatsauksen mukaan työmarkkinatilanne ja sosiaaliset olosuhteet ovat edelleen erittäin vaikeat:

  1. Nuorten työttömyysaste on noussut ennen näkemättömän korkeaksi – koko EU:ssa keskimäärin 23 prosenttia nuorista on työttömiä, ja Kreikassa luku on peräti 63 prosenttia.

  2. Pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt useimmissa jäsenvaltioissa, koko EU:n osalta se on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Rakenteellinen työttömyys ja työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus sekä laadullisesti että määrällisesti ovat kasvussa.

  3. Työpaikkojen määrän nettolasku on osunut samaan aikaan kuin epävarmojen työpaikkojen yleistyminen – varsinkin muusta kuin omasta halusta johtuva osa-aikatyö on lisääntynyt, joskin määräaikaisten työsuhteiden osuus on laskenut EU:ssa, sillä lähinnä niistä on karsittu.

  4. Köyhyys on lisääntynyt EU:ssa vuodesta 2007. Kotitalouksien tulot vähentyvät, ja 24,2 prosenttia EU:n väestöstä on tällä hetkellä köyhyysriskissä tai syrjäytymisvaarassa. Tilanne on vaikuttanut erityisesti lapsiin, kun työttömyys ja sellaisten kotitalouksien määrä, joissa aikuisilla ei ole työtä, ovat kasvaneet. Samalla myös työssäkäyvien köyhyys on lisääntynyt.

Sosiaalisia investointeja ja uudistuksia tarvitaan lisää

Aktiivinen työmarkkinapolitiikka, kuten palkkaukseen myönnettävät tuet, matalapalkkaisen työn verotuksen keventäminen, yksilöllisen työnhaun tukeminen ja koulutus ovat elintärkeitä tässä elpymisen alkuvaiheessa, jotta ihmisiä saadaan mukaan työelämään ja ehkäistään pitkäaikaistyöttömyyttä sekä rohkaistaan opiskelunsa päättäviä jatkamaan työnhakua. Mitä useampi ihminen käy työssä, sitä enemmän he parantavat talousarvion tasapainoa ja sitä useampi kotitalous pystyy kuluttamaan, mikä taas mahdollistaa taloudellisen tuotannon elpymisen jatkumisen.

Erityisesti on ponnisteltava nuorisotakuun täytäntöönpanemiseksi. EU:n ministerineuvosto hyväksyi nuorisotakuun huhtikuussa 2013, ja se vahvistettiin27. ja 28. kesäkuuta pidetyssä Eurooppa-neuvostossa. Nuorisotakuu edellyttää monissa maissa rakenneuudistuksia, kuten julkisten työnvälityspalvelujen vahvistamista, työllisyydestä ja koulutuksesta vastaavien viranomaisten vahvaa kumppanuutta ja lisäinvestointeja ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimusjärjestelmiin. Jäsenvaltioiden odotetaan esitettävän kansalliset suunnitelmansa nuorisotakuun toteuttamiseksi lähikuukausina.

Lisäksi jäsenvaltioiden olisi jatkettava kansallisten sosiaaliturvajärjestelmiensä modernisointia, jotta käytettävissä olevien resurssien tehokkuutta voidaan parantaa ja jotta resurssien vaikutukset voidaan maksimoida sosiaalisen ja taloudellisen osallistamisen osalta. Sosiaalisen suojelun järjestelmillä olisi vastattava ihmisten tarpeisiin kriisitilanteissa koko elämän ajan. Komissio viitoitti tietä parempien sosiaalisten investointien tekemiseksi helmikuussa 2013 antamassaan sosiaalialan investointipaketissa, joka sisälsi erityisiä suosituksia lasten köyhyyden ja kodittomuuden poistamiseksi (IP/13/125, MEMO/13/117, MEMO/13/118).

Euroalueen erot kaivavat maata EMUn alta

Tuoreimmasta neljännesvuosikatsauksesta käy ilmi, maiden välillä on edelleen eroja erityisesti euroalueella:

  1. Vuonna 2012 työttömyysaste oli euroalueen eteläosissa ja reuna-alueilla keskimäärin 17,3 prosenttia, kun taas euroalueen pohjoisosissa ja ytimessä se oli 7,1 prosenttia.

  2. Eteläosissa ja reuna-alueilla sellaisten nuorten osuus, jotka eivät ole työssä eivätkä koulutuksessa (NEET-nuoret), oli 22,4 prosenttia, kun pohjoisosissa ja ytimessä se oli 11,4 prosenttia.

  3. Köyhyys on lisääntynyt kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioista muttei yhdessä kolmannessa.

Sosiaaliset ja taloudelliset erot ovat EMUn suurin haaste. Heikot työmarkkinat ja huono sosiaalinen tilanne eivät vaikuta ainoastaan siihen jäsenvaltioon, jossa ongelmat esiintyvät, vaan vaikutukset ulottuvat myös paremmin suoriutuviin maihin heikomman kokonaiskysynnän, huonomman tuottavuuden ja poliittiseen epävakauteen liittyvien korkeampien korkojen sekä euron ja EU:n uskottavuuden heikkenemisen kautta.

Vakaata EMUa, jolla on myös sosiaalinen ulottuvuus, on valvottava tarkemmin ja jäsenvaltioiden työllisyyden ja sosiaalisen epätasapainon keskeisiä tekijöitä on arvioitava. Lisäksi työllisyys- ja sosiaalipolitiikoita olisi koordinoitava tiiviimmin, jotta tällaisiin ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan ajoissa ja tehokkaasti, mikä on koko EMUn edun mukaista. Nuorisotakuuta koskeva suositus ja sopimus nuorisotyöllisyysaloitteen käynnistämisestä (6 miljardin euron budjetilla) ovat esimerkkejä tällaisista kollektiivisista toimista, joissa keskitytään löytämään ratkaisu merkittäviin työllisyys- ja sosiaalisiin ongelmiin, jotka vaikuttavat EMUn alueisiin epätasaisesti.

Näitä kysymyksiä käsitellään EMUn sosiaalista ulottuvuutta koskevassa tiedonannossa, jonka komissio hyväksyi 2. lokakuuta – ks. IP/13/893.

Lisätietoja

Työllisyyttä ja sosiaalipoliittista tilannetta koskeva neljännesvuosikatsaus

Sosiaalialan investointipaketti

Nuorisotyöllisyyspaketti

Työllisyyspaketti

Työllisyyden ja sosiaalisen kehityksen analyysit

László Andorin verkkosivut

László Andor Twitterissä @László AndorEU

Tilaa Euroopan komission julkaisema työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioita käsittelevä maksuton sähköpostitiedote

Aihetunnisteita (hashtags): #EconomicRecovery #eurozone #emu

Yhteyshenkilöt:

Jonathan Todd (+32 2) 299 41 07

Cécile Dubois (+32 2) 295 18 83


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website