Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 24. syyskuuta 2013

Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistus: poliittinen yhteisymmärrys saavutettu vielä jäljellä olleista kysymyksistä

Euroopan parlamentti, EU:n ministerineuvosto ja Euroopan komissio pääsivät tänä iltana poliittiseen yhteisymmärrykseen niistä yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta (osana vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä) koskevista muutamista seikoista, jotka olivat 26. kesäkuuta uudistuksesta saavutetun poliittisen yhteisymmärryksen jälkeen vielä avoinna (ks. IP/13/613 ja MEMO/13/621).

Useimmista yhteisen maatalouspolitiikan uudistuspakettiin liittyvistä kysymyksistä päästiin yhteisymmärrykseen jo kesäkuussa, ja EU:n maatalouskomissaari Dacian Cioloș totesi olevansa iloinen, että uudistus on nyt saatettu loppuun. ”Haluaisin kiittää ministereitä ja Euroopan parlamentin jäseniä siitä, että he pääsivät näissä kysymyksissä kompromissiin yhteispäätösmenettelyllä. Toivon, että tämäniltaisen sopimuksen jälkeen Euroopan parlamentissa ja neuvostossa voidaan nopeasti edetä muodolliseen äänestykseen ja että lainsäädäntötekstit ja vuoden 2014 siirtymäjärjestelyt saadaan virallisesti hyväksyttyä ennen vuoden loppua ja niitä päästään soveltamaan 1. päivästä tammikuuta 2014. Tämä on tärkeää eurooppalaisten maanviljelijöiden kannalta, sillä se antaa lisävarmuutta tuleville vuosille”, komissaari sanoi.

Tämäniltaisella sopimuksella viimeistellään yleinen sopimus, joka antaa yhteiselle maatalouspolitiikalle uuden suunnan ja jossa otetaan yhteiskunnan odotukset paremmin huomioon, kunhan Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sen muodollisesti ja EU:n vuosien 2014–2020 kokonaistalousarviota koskevat asiakirjat hyväksytään.

Tämänpäiväisen sopimuksen tärkeimmät osatekijät esitetään jäljempänä. Niillä täydennetään kesäkuussa saavutettua yhteisymmärrystä – ks. MEMO/13/621. (Pian julkaistaan ajan tasalle saatettu versio taustatiedotteesta, joka kattaa koko uudistuspaketin.)

Suorat tuet

Tukikatot ja tuen asteittainen alentaminen: Tuen asteittaisesta pakollisesta alentamisesta ja vapaaehtoisista tukikatoista on päästy sopimukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksittäisen tilan saamaan suoraan tukeen [ilman viherryttämistukea] sovelletaan 150 000 eurosta alkaen 5 prosentin alennusta. Työllisyysvaikutusten huomioon ottamiseksi voidaan vähentää palkkakustannukset ennen laskelman tekemistä. Tätä vähennystä ei tarvitse soveltaa jäsenvaltioihin, jotka soveltavat uudelleenjakotukea eli pidättävät vähintään 5 prosenttia kansallisista määrärahoistaan jaettavaksi uudelleen kaikkien tilojen ensimmäisille hehtaareille. Huom. Näin ”säästyvät” varat pysyvät asianomaisessa jäsenvaltiossa / asianomaisella alueella, ja ne siirretään maaseudun kehittämisen määrärahoihin. Ne voidaan käyttää ilman, että yhteisrahoitusta edellytetään.

Tukien ulkoinen lähentyminen: Kunkin jäsenvaltion suorien tukien kansallisia määrärahoja mukautetaan asteittain siten, että niiden jäsenvaltioiden, joissa keskimääräinen tuki (euroa hehtaarilta) on nykyisin alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta, määrärahat nousevat vähitellen (kolmanneksella siitä erosta, joka on niiden nykytason ja tuen, joka on 90 % EU:n keskiarvosta, välillä). Lisäksi taataan, että kaikki jäsenvaltiot pääsevät vähimmäistasolle viimeistään vuonna 2019. Niiden jäsenvaltioiden, joissa tukitaso ylittää keskiarvon, käytettävissä olevia määriä mukautetaan vastaavasti.

Määrärahojen siirto pilareiden välillä: Jäsenvaltioilla on mahdollisuus siirtää enintään 15 prosenttia suorien tukien kansallisista määrärahoistaan (I pilari) maaseudun kehittämiseen (II pilari). Näitä määriä ei tarvitse yhteisrahoittaa. Jäsenvaltioilla on myös mahdollisuus siirtää enintään 15 prosenttia maaseudun kehittämisen määrärahoistaan suorien tukien määrärahoihin. Niissä jäsenvaltiossa, joissa suorien tukien keskiarvo on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta, enimmäissiirto on 25 prosenttia.

Maaseudun kehittäminen

Jäsenvaltiokohtaiset määrärahat: Maaseudun kehittämisen jäsenvaltiokohtaiset määrärahat on sisällytetty perusasetukseen, mutta näitä määriä on mahdollista mukauttaa delegoidulla säädöksellä, jos se on teknisesti tai jonkin säädöksen antamisen vuoksi tarpeen.

Yhteisrahoitusosuudet: EU:n yhteisrahoitusosuus on useimpien tukien osalta enintään 85 prosenttia vähemmän kehittyneillä alueilla, syrjäisimmillä alueilla ja pienillä Egeanmeren saarilla, osalla siirtymäalueista 75 prosenttia ja osalla 63 prosenttia sekä 53 prosenttia muilla alueilla. Yhteisrahoitusosuus voi kuitenkin olla suurempi, kun kyseessä on osaamisensiirto, yhteistyö, tuottajaryhmien ja -organisaatioiden perustaminen, nuorten viljelijöiden aloitustuki ja Leader-hankkeet. Myös eri toimenpiteissä aiheutuvat ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät menot voivat saada enemmän yhteisrahoitusta.

Lisätietoja

IP/13/613

MEMO/13/621

Yhteyshenkilöt:

Fanny Dabertrand (+32 2 299 06 25)

Roger Waite (+32 2 296 14 04)


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site