Navigation path

Left navigation

Additional tools

Terveyseroja selvittävä raportti osoittaa, että elinajanodotteen ja imeväiskuolleisuuden erot ovat kaventuneet EU:ssa

European Commission - IP/13/823   09/09/2013

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO HR

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 9.9.2013

Terveyseroja selvittävä raportti osoittaa, että elinajanodotteen ja imeväiskuolleisuuden erot ovat kaventuneet EU:ssa

EU-valtioiden välillä on perinteisesti ollut suurta vaihtelua elinajanodotteessa ja imeväiskuolleisuudessa, mutta Euroopan komission tänään julkaiseman raportin mukaan erot ovat nyt kaventumassa. Pisimmän ja lyhimmän elinajanodotteen välinen ero on 27 valtion EU:ssa supistunut miesten ryhmässä 17 prosenttia vuosina 2007–2011 ja naisten ryhmässä 4 prosenttia vuosina 2006–2011. Imeväiskuolleisuuden ero suurimman ja pienimmän lapsikuolleisuuden EU-maiden välillä väheni 15,2:sta 7,3:een tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohti vuosien 2001 ja 2011 välisenä aikana. Myös EU:n keskimääräinen imeväiskuolleisuus aleni tämän ajanjakson aikana 5,7:stä 3,9:ään tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohti. EU:n ”Solidaarinen terveydenhuolto” -terveyserostrategian täytäntöönpanossa on raportin mukaan paikka paikoin edistytty myönteisesti, mutta lisätoimia tarvitaan vielä paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla.

EU:n terveyskomissaari Tonio Borgin mielestä on rohkaisevaa, että Euroopan unionissa on viime vuosina pystytty merkittävästi kaventamaan terveyseroja elinajanodotteen ja varsinkin imeväiskuolleisuuden osalta. ”Sosiaaliryhmien, alueiden ja jäsenvaltioiden välillä on raportin mukaan yhä terveyseroja, ja niihin on puututtava aktiivisesti ja päättäväisesti. Terveyserojen umpeen kuromisen on oltava jatkossakin prioriteetti kaikilla tasoilla Euroopassa”, komissaari Borg totesi.

Maiden, alueiden ja sosiaaliryhmien väliset terveyserot

  • Miesten elinajanodote on korkein Ruotsissa: 79,9 vuotta eli lähes 12 vuotta pidempi kuin jäsenvaltiossa, jossa elinajanodote on lyhin (68,1 vuotta).

  • Naisten elinajanodote on korkein Ranskassa: 85,7 vuotta eli lähes 8 vuotta pidempi kuin jäsenvaltiossa, jossa elinajanodote on lyhin (77,8 vuotta).

  • Kun verrataan terveenä ja toimintakykyisenä elettyjen elinvuosien odotetta, EU:n suurimman ja pienimmän odotteen välinen ero on miesten ryhmässä 19 vuotta (vuoden 2011 luvut). Naisten ryhmässä vastaava ero on lähes yhtä suuri, 18,4 vuotta.

  1. Parhaiten ja heikoimmin kehittyneiden alueiden välinen elinajanodotteen ero syntymähetkellä oli EU:ssa vuonna 2010 miehillä 13,4 ja naisilla 10,6 vuotta.

  2. Samana vuonna imeväiskuolleisuus oli seitsemällä EU:n alueella suurempi kuin 10 tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohti. Tämä on yli 2,5-kertainen verrattuna EU:n keskiarvoon 4,1/1 000.

  1. Kun vertailukohteena oli 30-vuotisten miesten elinajanodote, pisimmälle koulutettujen ja vähiten koulutettujen ryhmän välinen ero vaihteli noin kolmesta vuodesta aina seitsemääntoista vuoteen eri jäsenvaltioissa vuonna 2010. Naisilla vastaava ero oli hieman pienempi, yhdestä vuodesta yhdeksään vuoteen.

Terveyserojen syyt

Raportissa tarkastellaan terveyseroihin johtavia tekijöitä ja todetaan, että sosiaaliset terveyserot johtuvat jokapäiväisten elinolojen eroavuuksista ja muista seikoista, kuten tulotasosta, työttömyydestä ja koulutustasosta. Arvioinnissa havaittiin monia esimerkkejä terveyden riskitekijöiden (esimerkiksi tupakoinnin ja lihavuuden) ja sosioekonomisten olosuhteiden välisistä yhteyksistä.

Terveyserojen vähentäminen EU:ssa

Vuonna 2009 komissio hyväksyi terveyseroja koskevan strategian ”Solidaarinen terveydenhuolto: terveyserojen vähentäminen EU:ssa”. Tänään julkaistussa raportissa tarkastellaan, miten pitkälle on edistytty strategian viiden keskeisen haasteen ratkaisemisessa. Haasteet ovat 1) terveyden tasapuolinen jakautuminen osana yleistä sosiaalista ja talouskehitystä, 2) tietopohjan parantaminen, 3) koko yhteiskunnan sitouttaminen, 4) muita heikommassa asemassa olevien ryhmien tarpeiden täyttäminen ja 5) EU:n muun politiikan panoksen tehostaminen.

Komissio pyrkii toimillaan kaiken kaikkiaan tukemaan politiikan kehittämistä EU-maissa ja parantamaan EU:n toimintalinjojen osuutta terveyserojen kaventamisessa. Toteutusvaiheessa oleva yhteinen toimi (2011–2014) on tärkeä keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Osallistavaa kasvua koskeviin Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteisiin pääseminen on tärkeää terveyserojen vähentämisen kannalta. Komissio hyväksyi helmikuussa 2013 sosiaalialan investointipakettiin kuuluvan terveysinvestointeja käsittelevän valmisteluasiakirjan. Asiakirjassa lujitetaan yhteyttä EU:n terveyspolitiikan ja kansallisten terveysjärjestelmien uudistusten välillä ja korostetaan seuraavia osa-alueita: älykkäät investoinnit kestäviin terveysjärjestelmiin, terveyteen investoiminen ja terveyserojen vähentämiseen investoiminen.

EU:n terveysohjelmasta, koheesio- ja rakennerahastoista sekä tutkimus- ja innovaatiorahastoista (Horisontti 2020) voidaan tukea investointeja terveyteen kaikkialla EU:ssa.

Tutustu lähemmin raportteihin ja terveyserojen vähentämiseen tähtääviin EU:n toimiin:

http://ec.europa.eu/health/social_determinants/policy/index_fi.htm

Komissaari Tonio Borgin verkkosivut:
http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/borg/index_en.htm

Twitter: @EU_Health

Yhteyshenkilöt:

Fréderic Vincent (+32 2 298 71 66)

Aikaterini Apostola (+32 2 298 76 24)


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website