Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel, 4. syyskuuta 2013

Komission suunnitelma varjopankkitoiminnalle ominaisten riskien torjumiseksi

Komissio on hyväksynyt tänään tiedonannon varjopankkitoiminnasta ja ehdottanut rahamarkkinarahastoja koskevia uusia sääntöjä.

Tiedonanto on jatkoa viime vuonna julkaistulle vihreälle kirjalle ”Varjopankkitoiminta” (IP/12/253). Siinä esitetään yhteenveto komission tähän mennessä toteuttamista toimista ja esitellään tällä tärkeällä alalla mahdollisesti toteutettavia jatkotoimia.

Ensimmäinen näistä jatkotoimista — ehdotetut rahamarkkinarahastoja koskevat uudet säännöt — julkistetaan tänään. Toimella pyritään parantamaan rahamarkkinarahastojen maksuvalmiusprofiilia ja vakautta sekä varmistamaan siten, että rahamarkkinarahastot sietävät paremmin lunastuspainetta markkinoiden stressitilanteissa.

Sisämarkkinoista ja palveluista vastaavan komissaarin Michel Barnierin mukaan pankkeja ja markkinoita säännellään jo kokonaisvaltaisesti, ja nyt on aika puuttua varjopankkijärjestelmän aiheuttamiin riskeihin. "Varjopankkijärjestelmällä on suuri merkitys reaalitalouden rahoittamisen kannalta, ja minkä vuoksi on tärkeää varmistaa järjestelmän avoimuus sekä se, että riskien siirtyminen löyhemmin säännellyille aloille ei vähennä hyötyjä, jotka on saavutettu lujittamalla tiettyjä finanssilaitoksia ja ‑markkinoita”, Michel Barnier sanoi.

Tausta

Varjopankkitoiminnassa on kyse luotonvälitysjärjestelmästä, jossa on mukana tavanomaisen pankkijärjestelmän ulkopuolisia yhteisöjä ja toimintoja. Varjopankkeja ei säännellä samalla tavoin kuin pankkeja, vaikka ne harjoittavat pankkien kaltaista toimintaa. Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän (FSB) arvion mukaan maailmanlaajuisen varjopankkijärjestelmä oli suuruudeltaan noin 51 biljoonaa euroa vuonna 2011. Tämä vastaa 25–30 prosentin osuutta koko rahoitusärjestelmästä ja noin 50 prosentin osuutta pankkien varoista. Varjopankkitoiminta on siis Euroopan rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävää toimintaa.

Vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin jälkeen Euroopan komissio on aloittanut Euroopassa mittavan uudistuksen finanssipalvelujen alalla. Tavoitteena on lujittaa ja vakauttaa finanssialaa puuttumalla kriisin esiin tuomiin puutteisiin ja heikkouksiin, millä on keskeinen asema reaalitalouden kannalta. On kuitenkin estettävä se, että riskit kasautuvat varjopankkialalle osittain siitä syystä, että tietyt pankkitoiminnot halutaan siirtää pankkialan uusien sääntöjen vuoksi löyhemmin säännellylle varjopankkialalle.

Rahamarkkinarahastot ovat tärkeä lyhytaikaisen rahoituksen lähde finanssilaitoksille, yrityksille ja valtioille. Euroopassa noin 22 prosenttia valtioiden tai yrityssektorin liikkeeseen laskemista lyhytaikaisista velkainstrumenteista on rahamarkkinarahastojen hallussa. Rahamarkkinarahastot ovat merkinneet 38 prosenttia pankkialan liikkeeseen laskemasta lyhytaikaisesta velasta. Rahamarkkinarahastojen yhteydet pankkijärjestelmään sekä yritysten ja valtioiden rahoitusjärjestelmään ovat aiheuttaneet sen, että niiden toiminta on ollut varjopankkitoimintaa koskevan kansainvälisen tason työn ytimessä.

Varjopankkitoimintaa koskevan tiedonannon ja rahamarkkinarahastoja koskevan asetusluonnoksen pääkohdat:

Tiedonannossa käsitellään varjopankkijärjestelmän kannalta keskeisiä kysymyksiä ja toimenpiteitä, jotka on jo toteutettu varjopankkitoimintaan liittyvien riskien hallitsemiseksi, kuten hedgerahastotoimintaa koskevat säännöt (ks. MEMO/10/572) sekä pankkien ja sääntelemättömien toimijoiden välisen suhteen lujittaminen (pääomavaatimuksia koskevan tarkistetun lainsäädännön säännökset, jotka liittyvät arvopaperistettuihin vastuisiin, ks. MEMO/13/272).

Tiedonannossa esitetään ensisijaiset tavoitteet, joita koskevia aloitteita komissio aikoo tehdä seuraavilla aloilla:

  1. Rahamarkkinarahastoja koskeva kehys: Tänään ehdotetut uudet säännöt (MEMO/13/764) kattavat rahamarkkinarahastot, joiden kotipaikka on tai joita myydään Euroopassa. Uusilla säännöillä pyritään parantamaan niiden maksuvalmiusprofiilia ja vakautta seuraavasti:

  • Maksuvalmiuden hoito: Rahamarkkinarahastojen olisi sijoitettava vähintään 10 prosenttia sijoitussalkustaan omaisuuseriin, jotka erääntyvät yhden päivän kuluessa, ja lisäksi 20 prosenttia omaisuuseriin, jotka erääntyvät viikon kuluessa. Tämän vaatimuksen tarkoituksena on mahdollistaa se, että rahamarkkinarahastot voivat palauttaa varoja sijoittajille, jotka haluavat nostaa varoja lyhyellä varoitusajalla. Jotta voidaan välttää se, että yhden liikkeeseenlaskijan liikkeeseen laskemien instrumenttien osuus rahamarkkinarahaston nettoarvosta on kohtuuttoman suuri, yhteen liikkeeseenlaskijaan liittyvät vastuut saisivat olla enintään 5 prosenttia rahamarkkinarahaston sijoitussalkusta (arvon mukaan laskettuna). Tavanomaisten rahamarkkinarahastojen tapauksessa yhteen liikkeeseenlaskijaan liittyvät vastuut voisivat olla 10 prosenttia sijoitussalkusta.

  • Vakaus: Koska kiinteän nettoarvon rahamarkkinarahastoilla on taipumusta pyytää järjestäjältä tukea lunastusten vakauttamiseksi nimellisarvoon, uusissa säännöissä edellytetään, että tämänkaltaiset rahamarkkinarahastot ottavat käyttöön ennalta määrätyn pääomapuskurin. Puskuri otettaisiin käyttöön lunastusten vakauttamiseksi aikoina, joina rahamarkkinarahaston sijoitussalkun varojen arvo alenee.

  1. Varjopankkialan avoimuus: Riskien tehokas valvonta ja tarvittaessa niiden hillitseminen edellyttää yksityiskohtaisten, luotettavien ja kattavien tietojen keräämistä varjopankkialasta.

  2. Arvopaperilainsäädäntö ja arvopapereilla toteutettaviin rahoitustransaktioihin liittyvät riskit (erityisesti arvopaperilainaus ja repo-operaatiot): Nämä transaktiot voivat johtaa vivutuksen käytön lisääntymiseen ja vahvistaa rahoitusjärjestelmän myötäsyklisyyttä, jolloin siitä tulee haavoittuvampi talletuspaoille ja velkavivun äkilliselle purkamiselle. Näiden markkinoiden puutteellinen avoimuus vaikeuttaa lisäksi omistusoikeuksien yksilöintiä ("kuka omistaa mitä?"), riskikeskittymien valvontaa ja vastapuolten tunnistamista ("kuka on alttiina kenen aiheuttamille riskeille?").

  3. Kehyksen tarjoaminen vuorovaikutukselle pankkien kanssa: Varjopankkijärjestelmän ja muun finanssialan, erityisesti säännellyn pankkijärjestelmän, tiiviiden keskinäisten kytkösten vuoksi suurena vaarana on, että ongelmat leviävät laajalle. Tätä riskiä voitaisiin hillitä erityisesti tiukentamalla vakavaraisuussääntöjä, joita sovelletaan pankkien ja sääntelemättömien finanssialan yhteisöjen välisiin operaatioihin.

Varjopankkiyhteisöjen ja -toiminnan valvontajärjestelmiin aiotaan lisäksi kiinnittää erityistä huomiota sen varmistamiseksi, että erityisiin riskeihin puututaan asianmukaisesti. Tietyt toimenpiteet, kuten kriisinratkaisuvälineiden perustaminen muille rahoituslaitoksille kuin pankeille ja pankkijärjestelmän rakenneuudistus edellyttävät vielä tarkempaa analysointia, ja niitä täsmennetään myöhemmin.

Viime kädessä tavoitteena on varmistaa, että rahoitusalaan mahdollisesti kohdistuvat järjestelmäriskit katetaan ja että mahdollisuudet käyttää hyväksi sääntelyn katvealueita minimoidaan, jotta voidaan eheyttää markkinoita ja lisätä säästäjien ja kuluttajien luottamusta.

Komission tiedonanto noudattelee finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän suosituksia, jotka G20-maiden johtajien on määrä hyväksyä Pietarissa 5. ja 6. syyskuuta 2013.

Ks. myös MEMO/13/763 (varjopankkitoiminta) ja MEMO/13/764 (rahamarkkinarahastot).

Lisätietoja

http://ec.europa.eu/internal_market/finances/shadow-banking/index_en.htm

http://ec.europa.eu/internal_market/investment/money-market-funds/index_en.htm

Yhteyshenkilöt:

Chantal Hughes (+32-2) 296 44 50

Carmel Dunne (+32-2) 299 88 94

Audrey Augier (+32-2) 297 16 07


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site