Navigation path

Left navigation

Additional tools

Ympäristö: Yhdyskuntajäteveden käsittelyssä askel oikeaan suuntaan

European Commission - IP/13/768   07/08/2013

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO HR

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 7.8.2013

Ympäristö: Yhdyskuntajäteveden käsittelyssä askel oikeaan suuntaan

Uusimmat luvut jäteveden käsittelystä Euroopassa osoittavat, että yhdyskuntajäteveden keruu ja käsittely on parantunut, vaikka jäsenvaltioiden välillä onkin edelleen suuria eroja. Edelläkävijät, kuten Alankomaat, Itävalta ja Saksa, täyttävät jäteveden käsittelyä koskevat EU:n vähimmäisvaatimukset suurelta osin, ja useat muut maat yltävät hyvin lähelle. Myös uudemmat jäsenvaltiot, joiden lähtötilanne oli muita heikompi, ovat parantaneet jäteveden keruuta ja käsittelyä, vaikka niiden noudattamisaste olikin huonompi. Edistyksen taustalla on muun muassa huomattava EU:n investointituki, jonka määrä on 14,3 miljardia euroa vuosina 2007–2013.

Jäteveden käsittely on yksi yhteiskunnan suurista haasteista: siivoammeko jälkemme vai pilaammeko ympäristön, josta olemme riippuvaisia? On ilahduttavaa, että kehityssuunta on oikea ja että komission toiminta – rahoitustuki ja tiukat oikeustoimet – on hyödyttänyt Euroopan kansalaisia, totesi ympäristöasioista vastaava komissaari Janez Potočnik.

Kertomuksesta ilmenee, että valtaosa (91 %) EU:n suurten kaupunkien saastekuormituksesta käsitellään tehokkaammin, mikä on huomattava parannus edellisen kertomuksen aikaiseen tilanteeseen (77 %).

Lisäksi vesien käsittelyn paraneminen ja ympäristöön laskettujen käsittelemättömien jätevesipäästöjen väheneminen ovat epäilemättä parantaneet uimaveden laatua (ks. IP/13/445). 1990-luvun alussa vain noin 60 prosenttia uimavesistä oli sellaisia, joiden veden laatu oli erinomainen. Nykyään tämä luku on 78 prosenttia.

Vuonna 1991 annetun EU:n lainsäädännön nojalla jäsenvaltioilla on oltava käytössä yhdyskuntavesien keräysjärjestelmä, ja niiden on varmistettava, että keräysjärjestelmiin tulevat vedet käsitellään biologisesti, jotta niistä voidaan poistaa pilaavat aineet. Alttiille alueille (esimerkiksi uimarannoille ja juomavesivarannoille) tulevat vedet on käsiteltävä tehokkaammin.

Uusin kertomus kattaa vuodet 2009 ja 2010. Tärkeimmät havainnot ovat seuraavat:

  • Keräysaste oli suuri: 15 jäsenvaltiota kerää 100 prosenttia koko saastekuormastaan. Kaikki saavuttivat vähintäänkin edellisen kertomuksen aikaiset tuloksensa: noudattamisaste jäi kuitenkin alle 30 prosentin Bulgariassa, Kyproksessa, Virossa, Latviassa ja Sloveniassa.

  • Biologisen käsittelyn osuus nousi 82 prosenttiin: tämä on neljä prosenttiyksikköä edellistä kertomusta enemmän. EU15- ja EU12-maiden välillä oli kuitenkin suuria eroja; EU15-maissa biologisen käsittelyn noudattamisaste oli 90–100 prosenttia ja EU12-maissa keskimäärin 39 prosenttia.

  • Tehokkaamman käsittelyn noudattamisaste oli kaikkialla 77 prosenttia. Tehokkaammalla käsittelyllä pyritään torjumaan rehevöitymistä tai vähentämään bakteerien aiheuttamaa pilaantumista, jolla voi olla haittavaikutuksia ihmisten terveydelle. EU12-maiden keskiarvo oli vain 14 prosenttia, kun taas Itävallan, Kreikan, Saksan ja Suomen noudattamisaste oli 100 prosenttia.

  • Alttiiksi alueeksi nimetyn EU:n alueen osuus nousi kahdella prosenttiyksiköllä edellisestä kertomuksesta, ja se on nyt lähes 75 prosenttia. Nämä alueet laajenivat erityisesti Ranskassa ja Kreikassa.

Kertomuksesta ilmenee, että valtaosa (91 %) EU:n suurten kaupunkien saastekuormituksesta käsitellään tehokkaammin, mikä on huomattava parannus edellisen kertomuksen aikaiseen tilanteeseen (77 %). Kertomuksen ohessa on liite, jossa vertaillaan 27 eurooppalaisen pääkaupungin tilannetta. Siinä huomautetaan kuitenkin, että 27 pääkaupungista vain 11:llä oli käytössä riittävä keräys- ja käsittelyjärjestelmä, vaikka asiaa koskevat vaatimukset asetettiin jo yli 20 vuotta sitten.

Tausta

Yhdyskuntavesidirektiivi edellyttää, että kaupungit, suurkaupungit ja muut asuinalueet keräävät yhdyskuntajätevetensä ja käsittelevät ne. Käsittelemätön jätevesi voi olla haitallisten bakteerien ja virusten saastuttamaa ja on näin ollen riski kansanterveydelle. Se sisältää myös typen ja fosforin kaltaisia ravinteita, jotka voivat olla haitaksi makealle vedelle ja meriympäristölle. Ravinteet ruokkivat levän liiallista kasvua, joka puolestaan tukehduttaa muut elolliset organismit. Tätä ilmiötä kutsutaan rehevöitymiseksi.

Direktiivissä säädetään jäteveden biologisesta käsittelystä ja erityisen alttiiden vesistöjen valuma-alueille tulevien jätevesien tehokkaammasta käsittelystä. EU15-maiden osalta direktiivin määräajat ovat jo päättyneet, mutta EU12-mailla on pidennetyt määräajat, joista viimeisin päättyy vuonna 2018.

Koheesiorahastot ja Euroopan aluekehitysrahasto ovat direktiivin täytäntöönpanon kannalta tärkeitä. Jätevesi-infrastruktuurihankkeille myönnettiin 3,5 miljardia euroa vuonna 2009 ja 9,7 miljardia euroa vuonna 2010. Näistä summista Puola sai 3,3 miljardia euroa, Romania 1,2 miljardia euroa ja Unkari 600 miljoonaa euroa. Koko ohjelmakaudella 2007–2013 EU:n rahoitusosuus jätevesi-investoinneissa on arviolta noin 14,3 miljardia euroa.

Noudattamisaste oli suurempi, kun kustannusten kattamista koskevaa periaatetta ja ”saastuttaja maksaa” -periaatetta sovellettiin. Komissio edistää vaatimusten noudattamista käymällä jatkuvasti vuoropuhelua ja tarvittaessa rikkomusmenettelyillä, joista jotkin ovat vuodelta 1997. Avoinna on edelleen rikkomusmenettelyitä kymmentä jäsenvaltiota vastaan.

Lisätietoja:

Linkki kertomukseen:

http://ec.europa.eu/environment/water/water-urbanwaste/implementation/implementationreports_en.htm

Asiaa koskeva komission verkkosivu:

http://ec.europa.eu/environment/water/water-urbanwaste/index_en.html

Yhteyshenkilöt:

Joe Hennon (+32-2) 295 35 93

Monica Westeren (+32-2) 299 18 30


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website