Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 24.7.2013

Puolustus- ja turvallisuusala kilpailukykyisemmäksi

Lisätäkseen vaikutusvaltaansa EU tarvitsee vahvan ja aktiivisen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, ja sen edellytyksenä on kilpailukykyinen ja tehokas puolustus- ja turvallisuusala. Puolustusbudjettien jatkuva karsinta ja puolustusalan markkinoiden hajanaisuus Euroopassa uhkaavat Euroopan kykyä pitää yllä riittäviä puolustusvalmiuksia ja kilpailukykyistä puolustusteollisuutta. Myös Euroopan valmius vastata uusiin turvallisuushaasteisiin itsenäisesti ja tehokkaasti on tässä tilanteessa vaarassa. Siksi komissio on tänään julkistanut tiedonannon, joka sisältää toimintasuunnitelman Euroopan puolustus- ja turvallisuusalan tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tiedonannossa esitetään toimenpiteitä puolustusalan sisämarkkinoiden vahvistamiseksi, alan teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi ja siviili- ja sotilastutkimuksen välisten synergioiden hyödyntämiseksi. Lisäksi tiedonannossa luodataan tehostamismahdollisuuksia muilla osa-alueilla, kuten energiataloudessa, avaruusteknologiassa ja ns. kaksikäyttövalmiuksissa. Komissio kehottaa valtion- ja hallitusten päämiehiä keskustelemaan tiedonannosta sekä unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan laatimasta raportista joulukuussa 2013 kokoontuvassa Eurooppa-neuvostossa. (MEMO/13/722)

Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso totesi, että ”me emme saa tarvitsemaamme maailmanlaajuista painoarvoa ilman yhteistä puolustuspolitiikkaa. Sen tukemiseksi meidän on vahvistettava puolustus- ja turvallisuusalaamme. Kun resursseja on niukasti, yhteistyö on valttia, ja meidän on sovitettava tarkasti yhteen pyrkimyksemme ja voimavaramme välttääksemme päällekkäisiä toimia. On aika tehdä enemmän yhdessä ja on aika sitoutua tiiviimpään yhteistyöhön puolustusalalla. Toivon, että pääsemme siihen Eurooppa-neuvoston kokouksessa joulukuussa.”

Teollisuus- ja yrittäjyysasioista vastaava komission varapuheenjohtaja Antonio Tajani puolestaan sanoi, että ”Euroopan puolustusteollisuudella on edessään vaikeita haasteita, ja teollisen perustan kehittymistä haittaa uusien ohjelmien puute. Tarvitaan yhtenäistä eurooppalaista toimintaa, jotta kykenisimme ylläpitämään sellaisia teollisia valmiuksia, joilla voidaan täyttää tulevat sotilaallisia valmiuksia koskevat tarpeet ja tukea uskottavaa yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (YTPP). On myös selvää, että teollisuus- ja markkinakysymysten ratkaiseminen jää puolitiehen, ellei saada aikaan kunnollista Euroopan kattavaa sopimusta. Euroopan puolustusteollisuuden täytyy pysyä maailmanluokan tuotanto- ja innovointikeskuksena, joka tarjoaa korkeaa ammattitaitoa vaativia työpaikkoja ja luo kasvua. Tähän pyrimme suunnitelmalla, jonka tänään esittelimme.”

Sisämarkkinoista ja palveluista vastaavan komissaarin Michel Barnier’n mukaan ”Eurooppa tarvitsee uskottavan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan taatakseen oman turvallisuutensa ja voidakseen vastata velvoitteistaan maailmalla. Jotta tämä politiikka olisi tehokasta, myös puolustusteollisuutta ja -markkinoita on vahvistettava. Varsinkin kiristyvien budjettien aikana on välttämätöntä tehdä enemmän yhteistyötä tehokkuuden lisäämiseksi. Puolustus kuuluu edelleen kansalliseen päätäntävaltaan, ja jäsenvaltiot ovat luonnollisesti näiden pyrkimysten johdossa. Komissio voi kuitenkin antaa tukea ja soveltaa omia toimintamuotojaan alan vahvistamiseksi. Tämä käy selkeästi ilmi käsillä olevasta tiedonannosta. Se on esillä joulukuun Eurooppa-neuvostossa ja ohjaa toimintaamme tulevina vuosina.”

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja komission varapuheenjohtaja Catherine Ashton sanoi, että ”EU haluaa toimia turvallisuuden takaajana lähialueilla ja maailmanlaajuisesti sekä suojellakseen omia etujaan että osallistuakseen rauhan ja turvallisuuden edistämiseen yleismaailmallisesti. Sitä varten tarvitaan valmiuksia – ja valmiuksien tuottamiseksi tarvitaan tukeva teollinen perusta. Ala on tärkeä myös työpaikkojen, kasvun ja innovaatioiden kannalta. Joulukuussa 2013 kokoontuva Eurooppa-neuvosto on merkittävä tilaisuus keskustella turvallisuuden ja puolustuksen tulevaisuudennäkymistä Euroopassa, ja komissio osallistuu merkittävällä panoksella yhteiseen ponnistukseen, jossa tarvitaan myös jäsenvaltioiden, Euroopan ulkosuhdehallinnon sekä Euroopan puolustusviraston myötävaikutusta.

Miksi tarvitaan EU:n toimia?

On selvää, että jäsenvaltiot eivät yksin kykene kehittämään ja ylläpitämään tulevaisuuden kriittisiä teknologioita ja valmiuksia. Puolustus ja turvallisuus pysyvät pääosin kansallisen toimivallan piirissä, mutta komissio katsoo, että eurooppalaista yhteistyötä voidaan tehostaa.

Tämä on erityisen tärkeätä nyt, kun kriisi koettelee voimakkaasti teollisuudenalaa, joka on koko Euroopalle strategisesti tärkeä. Kyseessä on merkittävä ala - sen liikevaihto oli pelkästään vuonna 2012 peräti 96 miljardia euroa, se työllistää 400 000 ihmistä suoraan ja lisäksi jopa 960 000 epäsuorasti. Alan eturivin tutkimustoiminnalla on ollut merkittäviä epäsuoria vaikutuksia muilla aloilla, kuten elektroniikassa, avaruustekniikassa ja siviili-ilmailussa, ja se tuottaa kasvua ja tarjoaa tuhansia korkeaa ammattitaitoa vaativia työpaikkoja.

Yhteistyön pönkittämiseksi ja alan tehokkuuden parantamiseksi komissio aikoo tehdä seuraavat aloitteet:

1. Puolustus- ja turvallisuusalan sisämarkkinoiden luominen. Puolustusalan julkisia hankintoja ja puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien kahden direktiivin (IP/07/1860) pohjalta komissio puuttuu markkinoiden vääristymiin ja tukee toimitusvarmuuden parantamista jäsenvaltioiden välillä.

2. Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen. Tätä varten komissio laatii puolustusteollisen toimintaohjelman, joka perustuu kahteen keskeiseen toimintalinjaan:

  • Kilpailukyvyn tukeminen – johon kuuluu ”hybridistandardien” kehittäminen turvallisuus- ja puolustusalan markkinoiden edistämiseksi, sekä sotilaslentokoneiden lentokelpoisuuden eurooppalaisen sertifiointijärjestelmän toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen.

  • Pk-yritysten tukeminen – johon sisältyy eurooppalaisten klustereiden strategisen kumppanuuden kehittäminen tavoitteena luoda yhteyksiä muihin klustereihin ja tukea puolustusalan pk-yrityksiä globaalissa kilpailutilanteessa.

3. Siviili- ja sotilasalojen välisten synergioiden hyödyntäminen. Siviili- ja sotilasalojen välisten synergioiden maksimaalinen hyödyntäminen, jotta eurooppalaisten veronmaksajien voimavarat voitaisiin käyttää mahdollisimman hyvin. Keinoja ovat varsinkin seuraavat:

  • siviili- ja sotilastutkimuksen vuorovaikutusten ja avaruusteknologiaan liittyvien kaksikäyttömahdollisuuksien hyödyntäminen;

  • asevoimien tukeminen niiden pyrkiessä vähentämään energiankulutustaan.

4. Uusien mahdollisuuksien etsiminen. Strategisen keskustelun kannustaminen Euroopassa ja pohjan luominen lisääntyvälle ja syvenevälle eurooppalaiselle yhteistyölle. Keinoja ovat varsinkin seuraavat:

  • EU-omisteisten kaksikäyttövalmiuksien hyödyntämismahdollisuuksien arviointi; niiden avulla voitaisiin tietyillä turvallisuusaloilla täydentää kansallisia valmiuksia ja parantaa suorituskykyä kustannustehokkaasti.

  • Ehdotusten tekeminen YTPP:hen liittyvän tutkimuksen tukemiseksi aloilla, joilla EU:n puolustusvalmiuksia eniten tarvitaan.

Taustaa – kuka hyötyisi ja miten?

Jäsenvaltiot säästävät aikaa ja rahaa eurooppalaisten standardien ja sertifiointien, tukea antavien klustereiden, erikoistumisen, yhteisen tutkimuksen ja yhteisten hankintojen, asevoimien energiankulutuksen vähentymisen sekä avaruusinfrastruktuurin tehokkaan käytön ansiosta.

Puolustusalalla toimivat eurooppalaiset yritykset, myös pk-yritykset, hyötyvät muille markkinoille pääsyn helpottumisesta sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella, lisääntyvän standardoinnin ja sertifioinnin kautta saavutettavista mittakaavaeduista sekä EU:n rahoituksen saannin helpottumisesta.

Eurooppalaiset veronmaksajat hyötyvät siitä, että puolustusmäärärahojen käyttö tehostuu, siviili- ja sotilasalan tekemän tutkimuksen päällekkäisyys vähenee ja avaruusinfrastruktuurin käyttö tehostuu, ja ympäristö hyötyy, kun Euroopan asevoimien energiajalanjälki pienenee.

Tiedonanto on komission panos tulevaan joulukuussa 2013 käytävään Eurooppa-neuvoston keskusteluun puolustuksesta neuvoston 14. joulukuuta 2012 tekemien päätelmien mukaisesti. Lokakuussa 2012 komissio ilmoitti, että se laatii strategian Euroopan puolustusalaa varten. Puolustusalaan liittyviä kysymyksiä käsittelevällä komission erityistyöryhmällä, joka perustettiin vuonna 2011, on keskeinen asema tässä prosessissa, ja Euroopan puolustusvirasto (EDA) ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) ovat kiinteästi mukana työryhmän työssä.

Lisätietoja:

Tiedonanto

Puolustusteollisuus - Yhteistyötä Euroopan puolustuksen hyväksi

Puolustusalan julkiset hankinnat

Uutisia - EU internal defence market is opening slowly

Yhteystiedot:

Pia Ahrenkilde Hansen (+32 2 295 30 70)

Carlo Corazza (+32 2 295 17 52) Twitter: @ECspokesCorazza

Chantal Hughes (+32 2 296 44 50)


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website