Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 10.7.2013

Komissio ehdottaa yhteistä kriisinratkaisumekanismia pankkiunionia varten

Euroopan komissio on tänään antanut ehdotuksen yhteisestä kriisinratkaisumekanismista (YKM) pankkiunionia varten. Mekanismi täydentäisi vuoden 2014 lopussa käyttöön otettavaa yhteistä valvontamekanismia (YVM) (IP/12/953), jossa Euroopan keskuspankille (EKP) on annettu valtuudet valvoa suoraan pankkeja euroalueella ja muissa jäsenvaltioissa, jotka päättävät liittyä pankkiunioniin. Yhteisellä kriisinratkaisumekanismilla varmistettaisiin, että jos tiukemmasta valvonnasta huolimatta jokin YVM:n alainen pankki ajautuu vakaviin vaikeuksiin, sen kriisinratkaisu voidaan toteuttaa tehokkaasti mahdollisimman vähäisin veronmaksajille ja reaalitaloudelle aiheutuvin kustannuksin.

Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso korosti, että uuden ehdotuksen ansiosta pankkiunionilla on kaikki tarvittavat valmiudet saattaa ala vakaammalle pohjalle, palauttaa luottamus ja eheyttää sirpaloituneet rahoitusmarkkinat. "Olimme jo aiemmin sopineet pankkien yhteisestä valvonnasta euroalueella ja muissa halukkaissa jäsenvaltioissa, mutta nyt tätä valvontaa täydennetään vahvalla ja integroidulla yhteisellä järjestelmällä, jolla puututaan vaikeuksiin ajautuneiden pankkien ongelmiin. Emme pysty kokonaan poistamaan pankkien kaatumisen riskiä, mutta yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja kriisinratkaisurahaston ansiosta pankit itse – eivätkä veronmaksajat – kantavat vastedes vastuun tappioistaan", Barroso lisäsi.

Sisämarkkinoista ja palveluista vastaava komissaari Michel Barnier muistutti, miten pankkikriisit voivat levitä nopeasti yli rajojen ja nakertaa luottamusta koko euroalueella. ”Olemme nähneet, miten suurten kansainvälisten pankkien romahtaminen voi johtaa monimutkaiseen ja sekavaan tilanteeseen. Dexian kriisinratkaisu ei sovellu tulevaisuuden malliksi. Sen sijaan tarvitsemme järjestelmän, jossa päätökset voidaan tehdä nopeasti ja tehokkaasti synnyttämättä epäilyjä julkiseen talouteen kohdistuvista vaikutuksista. Tarvitsemme sääntöjä, jotka luovat uskoa markkinoiden tulevaisuuteen. Tämä on tänään annetun yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevan ehdotuksen tavoite. Kun varmistamme, että valvonta ja kriisinratkaisu on yhdenmukaistettu keskustasolla ja kaikki asiaankuuluvat kansalliset toimijat ovat mukana ja että kaiken tukena on asianmukainen kriisinratkaisun rahoittamisjärjestely, pankkikriisit voidaan ratkaista tehokkaammin pankkiunionissa ja julkisen talouden velkakriisin ja vaikeuksissa olevien pankkien välinen yhteys voidaan murtaa”, Barnier totesi.

YVM:n valvontakehyksen tehostaminen ja vakavaraisuussääntöjen parantaminen (ks. MEMO/13/272) lisäävät pankkien turvallisuutta. On kuitenkin huomattava, ettei pahojen maksuvalmius- ja vakavaraisuusongelmien riskiä voida milloinkaan poistaa pankeilta kokonaan. Pankkivalvonnan ja kriisinratkaisun on oltava yhdenmukaistettua ja keskitettyä, jotta epävarmuutta voidaan torjua ja talletuspako ja kriisin leviäminen muualle euroalueelle estää.

Ehdotetussa YKM:ssä pankkiunioniin sovellettaisiin lähiaikoina hyväksyttäviä pankkien elvytystä ja kriisinratkaisua koskevia aineellisia sääntöjä (ks. IP/12/570). EU:n valtiovarainministereiden neuvosto pääsi 27. kesäkuuta yhteisymmärrykseen näiden uusien sääntöjen suhteen sovellettavasta yleisestä lähestymistavasta (MEMO/13/601), ja Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta antoi mietintönsä 20. toukokuuta. Neuvotteluja ollaan käynnistämässä neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä. Tarkoituksena on päästä tänä syksynä lopulliseen yhteisymmärrykseen pankkien elvytystä ja kriisinratkaisua koskevasta direktiivistä.

Yhteinen kriisinratkaisumekanismi toimisi seuraavasti:

  • Mekanismin valvojana toimiva EKP antaisi ilmoituksen, kun euroalueelle tai pankkiunioniin osallistuvaan jäsenvaltioon sijoittautunut pankki on vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa ja tarvitsee apua.

  • EKP:n ja Euroopan komission edustajista ja asianomaisista kansallisista viranomaisista (jotka tulevat jäsenvaltioista, joissa pankilla on pääkonttori, sivukonttoreita ja/tai tytäryhtiöitä) koostuva yhteinen kriisinratkaisuneuvosto valmistelisi pankin kriisinratkaisun. Sillä olisi laajat valtuudet analysoida ja määrittää pankkien kriisinratkaisussa noudatettava lähestymistapa eli mitä välineitä käytetään ja miten kriisinratkaisurahasto olisi otettava mukaan. Kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset osallistuisivat tiiviisti tähän työhön.

  • Komissio päättäisi yhteisen kriisinratkaisuneuvoston suosituksen perusteella tai omasta aloitteestaan, toteutetaanko pankin kriisinratkaisu ja milloin se toteutetaan. Se vahvistaisi puitteet kriisinratkaisuvälineiden ja rahaston käytölle. Oikeudellisista syistä kriisinratkaisuneuvosto ei voisi tehdä lopullista päätöstä.

  • Kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset vastaisivat yhteisen kriisinratkaisuneuvoston valvonnassa kriisinratkaisusuunnitelman täytäntöönpanosta.

  • Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto valvoisi kriisinratkaisua. Se seuraisi kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten täytäntöönpanoa kansallisella tasolla ja, jos kansallinen kriisinratkaisuviranomainen ei noudata sen päätöstä, se voisi kohdistaa suoraan täytäntöönpanomääräyksiä vaikeuksissa oleville pankeille.

  • Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston valvontaan perustettaisiin yhteinen pankkialan kriisinratkaisurahasto, joka varmistaa, että keskipitkän aikavälin rahoitustukea on saatavilla pankin rakenneuudistuksen aikana. Se rahoitettaisiin pankkialan maksuilla. Yhteinen rahasto korvaisi euroalueen jäsenvaltioiden ja pankkiunioniin osallistuvien jäsenvaltioiden kansalliset kriisinratkaisurahastot pankkien elvytystä ja kriisinratkaisua koskevan direktiiviluonnoksen mukaisesti.

Komission rooli rajoittuisi pelkästään päätöksen tekemiseen pankin kriisinratkaisun toteuttamisesta ja kriisinratkaisupuitteista. Tällä tavalla varmistettaisiin johdonmukaisuus sisämarkkinoiden ja EU:n valtiontukisääntöjen kanssa ja turvattaisiin yleisen järjestelmän riippumattomuus ja vastuuvelvollisuus.

EU:n johtajat asettivat 27. ja 28. kesäkuuta pidetyssä Eurooppa-neuvostossa tavoitteekseen päästä yhteisymmärrykseen mekanismista vuoden 2013 loppuun mennessä, jotta se voitaisiin hyväksyä ennen parlamentin kuluvan toimikauden päättymistä vuonna 2014. Näin ollen on mahdollista, että tätä mekanismia ja pankkien elvytystä ja kriisinratkaisua koskevaa direktiiviä sovelletaan tammikuusta 2015 alkaen.

Ennen ehdotettujen sääntöjen voimaantuloa mahdolliset pankkikriisit hoidettaisiin edelleen kansallisilla järjestelmillä. Näitä järjestelmiä on kuitenkin määrä yhdenmukaistaa yhä suuremmassa määrin sovittujen kriisinratkaisun periaatteiden kanssa eli pankkien tappiot koituisivat veronmaksajien sijasta osakkaiden ja velkojien vahingoksi. Tämän tavoitteen saavuttamista edistää toisaalta pankeille annettavia valtiontukia koskevien suuntaviivojen tänään hyväksytty tarkistus (ks. IP/13/672) ja toisaalta Euroopan vakausmekanismin tarjoama mahdollisuus pankkien suoraan pääomittamiseen. Nämä molemmat edellyttävät yksittäisiltä sijoittajilta asianmukaista ”vastuunjakoa” ehtona sille, että jäsenvaltioiden ja Euroopan vakausmekanismin varoista annetaan julkista tukea.

Tausta

Komissio ilmoitti yhteisestä kriisinratkaisumekanismista syyskuussa 2012 annetussa pankkiunionin etenemissuunnitelmaa koskevassa tiedonannossa ja marraskuussa 2012 annetussa tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomista koskevassa suunnitelmassa.

Eurooppa-neuvosto tunnusti joulukuussa 2012, että on tarpeen perustaa yhteinen kriisinratkaisumekanismi pankkiunionin yhteisen valvontamekanismin tueksi. Se sitoutui maaliskuussa 2013 saattamaan pankkiunionin päätökseen vaiheittain. Se myös vahvisti, että yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevaa komission ehdotusta olisi käsiteltävä ensisijaisena asiana, jotta se voitaisiin hyväksyä ennen kuin parlamentin kuluva toimikausi päättyy vuonna 2014.

Euroopan parlamentti on toistuvasti vaatinut pankkien kriisimekanismien integroimista. Se kehotti 13. kesäkuuta 2013 annetussa päätöslauselmassaan komissiota antamaan mahdollisimman pian ehdotuksen yhteisestä kriisinratkaisumekanismista.

Ks. MEMO/13/675 and MEMO/13/679

Lisätietoja:

http://ec.europa.eu/internal_market/finances/banking-union/index_en.htm

Yhteyshenkilöt:

Chantal Hughes (+32-2) 296 44 50

Carmel Dunne (+32-2) 299 88 94

Audrey Augier (+32-2) 297 16 07


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site