Navigation path

Left navigation

Additional tools

Makroaluestrategioiden toimivuus Euroopassa: ensimmäiset arviointitulokset

European Commission - IP/13/628   01/07/2013

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 1. heinäkuuta 2013

Makroaluestrategioiden toimivuus Euroopassa: ensimmäiset arviointitulokset

Euroopan komissio on tänään julkaissut ensimmäisen selvityksen, jossa tarkastellaan EU:n kahden makroaluestrategian tuloksia ja esitetään suosituksia tulevaisuutta varten.

EU:n Tonavan alueen strategia ja Itämeri-strategia kattavat yli 20 maata unionista ja unionin ulkopuolelta. Strategiat ovat edelläkävijöitä, sillä niissä sovelletaan ainutlaatuista yhteistyömallia. Lähtökohtana on, että yksittäisten alueiden yhteisiin haasteisiin – liittyvätpä ne sitten ympäristöön, talouteen tai turvallisuuteen – pystytään parhaiten vastaamaan yhteisvoimin ja että on järkevää suunnitella yhdessä, miten käytettävissä olevat varat voidaan käyttää tehokkaimmin.

EU:n aluepolitiikkakomissaari Johannes Hahn totesi, että nyt julkaistu selvitys osoittaa kiistattomasti makroaluestrategioiden arvon. ”Entistä tiiviimmän yhteistyön ansiosta on syntynyt satoja uusia hankkeita ja verkostoja Tonavan ja Itämeren alueille. Ja mikä tärkeintä: osallistujilta saadun palautteen mukaan yhteistyö on lisääntynyt tuntuvasti – myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.”

”Jotta jatkossakin saataisiin hyviä tuloksia, lähestymistapa on otettava hallitusten ja alueiden poliittisten suunnitelmien keskiöön – varsinkin kun kyse on uusien ohjelmien ja hankkeiden suunnittelusta seuraavaa rahoituskautta varten – ja sille on osoitettava tarpeeksi resursseja. Itse alueiden on sitouduttava hankkeisiin entistä vahvemmin, selkeytettävä päätöksentekoa ja lisättävä näkyvyyttä.”

Komissaari Hahn kommentoi myös uusia strategioita: ”Nykyisistä strategioista kertyy hyödyllisiä kokemuksia mahdollisten uusien makroalueiden kannalta. Ennen uuden strategian käynnistämistä on punnittava tarkoin sen tavoitteita, mahdollista lisäarvoa sekä resursseja. Kokemus on osoittanut, että aluksi on parempi keskittyä vähälukuisiin prioriteetteihin. Jokaisella alueella on toki omat erityispiirteensä, ja uusilla makroalueilla yhteistyötä voidaan syventää kokeilemalla uudenlaisia toimintamalleja.”

Nykyiset strategiat saavat kertomuksessa kaiken kaikkiaan myönteisen arvosanan. Niiden ansiosta on virinnyt satoja uusia hankkeita. Lisäksi strategioista on ollut hyötyä, kun on laadittu yhteisiä poliittisia tavoitteita aloille, jotka ovat osallistuja-alueiden näkökulmasta erittäin tärkeitä. Makroalueellinen lähestymistapa on myös poikinut useita yhteisiä aloitteita ja verkostoja sekä poliittisia päätöksiä kollektiivisella tasolla.

Osallistuvien EU-maiden ja EU:n ulkopuolisten naapurimaiden välinen yhteistyö on kertomuksen mukaan lisääntynyt merkittävästi, ja tämä on tehostanut saatavilla olevien resurssien käyttöä.

Toisaalta kertomuksessa muistutetaan hallituksia poliittisen sitoumuksen tärkeydestä ja siitä, että kaikilla asiaan liittyvillä politiikanaloilla on kiinnitettävä ensisijaista huomiota näihin strategioihin, jotta ne nivottaisiin EU:n tuleviin rakenne- ja investointirahasto-ohjelmiin sekä muihin EU:n, alueellisiin ja kansallisiin toimintapuitteisiin. Kertomuksessa myös korostetaan hallinnollisten resurssien merkitystä tavoitteisiin pääsyn kannalta.

Tulevien makroaluestrategioiden osalta kertomuksessa tähdennetään, että uusia aloitteita olisi käynnistettävä vain, jos parempaan yhteistyöhön tai korkean tason yhteistyöhön on erityistä tarvetta. On oltava valmius muuttaa poliittinen sitoumus hallinnolliseksi tueksi, ja makroalueellisten strategioiden olisi osoitettava selvästi niistä EU:n tasolla saatava erityinen lisäarvo.

Tausta

Euroopan unionin Itämeri-strategia hyväksyttiin vuonna 2009. Tonavan aluetta koskeva EU-strategia hyväksyttiin kesäkuussa 2011. Eurooppa-neuvosto on lisäksi pyytänyt laatimaan Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan strategian.

Itämeren aluetta koskeva EU:n strategia

EU:n Itämeri-strategiassa on mukana kahdeksan jäsenvaltiota (Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Saksa, Latvia, Liettua ja Puola). Ne ratkaisevat yhteisin voimin Itämeren alueen kysymyksiä ja puuttuvat ennen muuta Itämeren ympäristötilanteeseen. Strategian puitteissa suhtaudutaan myönteisesti yhteistyöhön naapurimaiden, muun muassa Venäjän ja Norjan, kanssa.

Esimerkkejä lippulaivahankkeista:

Baltic Deal -hankkeessa tehdään yhteistyötä maanviljelijöiden kanssa. Tavoitteena on vähentää maatiloilta tulevaa ravinnekuormitusta ja pitää yllä tuotantoa ja kilpailukykyä.

Efficient, Safe and Sustainable Traffic at Sea (EfficienSea) -hankkeessa Itämeren alueesta muodostetaan sähköisen navigoinnin pilottialue. Hankkeessa kehitetään ja testataan sähköiseen navigointiin tarkoitettua infrastruktuuria ja palveluja sekä vaihdetaan hyviä toimintatapoja.

Baltic Manure -hankkeessa on tarkoitus muuttaa käsitys lannasta niin, että ympäristöongelman sijaan nähtäisiin sen yrityksille tarjoamat innovaatiomahdollisuudet. Hankkeessa tuotetaan uusiutuvaa energiaa ja eloperäisiä lannoitteita.

BSR Stars -hankkeen tavoitteena on edistää alueellista kilpailukykyä ja kasvua luomalla valtioiden välisiä tutkimus- ja innovointiyhteyksiä. Osallistujat etsivät ratkaisuja terveydenhuollon, energian ja kestävän liikenteen alalla esiintyviin yhteisiin ongelmiin.

Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia

Tonavan aluetta koskevassa EU:n strategiassa on mukana yhdeksän EU-valtiota (Saksa, Itävalta, Unkari, Tšekki, Slovakia, Slovenia, Bulgaria, Romania ja Kroatia) ja viisi EU:n ulkopuolista maata (Serbia, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Ukraina ja Moldova).

Joitakin hanke-esimerkkejä:

Yhteistyömallista oli apua, kun rakennettiin Vidinin ja Calafatin silta Bulgarian ja Romanian välille. Silta on tärkeä osa Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluvaa ensisijaista reittiä. Se on vasta toinen silta maiden välisen rajan jokiosuudella, joka on 630 kilometriä pitkä.

Danube Shipwreck Removal -hankkeessa poistetaan hylkyjä Tonava-, Sava- ja Tisa-joelta Serbiassa, Romaniassa ja Bulgariassa. Hankkeesta koituu navigointi- ja ympäristöhyötyjä.

Tonavan alueen yritysfoorumi on tärkeä foorumi, jonka kautta on verkostoitunut jo yli 300 pk-yritystä. Se kannustaa järjestämään yritysten välisiä tapaamisia ja tukee yhteyksiä tietämyksen tarjoajiin, kuten tutkimuslaitoksiin ja yliopistoihin.

Tonavan tutkimus- ja innovaatiorahaston perustamistyö on aloitettu; se kokoaa yhteen kansallisia ja alueellisia varoja ja pohjautuu Itämeren alueen BONUS-ohjelmasta saatuihin kokemuksiin.

Tonavan tulvariskiä käsittelevässä Danube Floodrisk -hankkeessa kehitetään yhteistyömenetelmiä yhdeksäntoista laitoksen kanssa kahdeksassa Tonavan alueen maassa. Hankkeessa tuotetaan yhteisiä tietokantoja ja kartoitetaan tulvariskejä. Täydentävää työtä tekee tulviin liittyvää tietoisuutta koskeva eurooppalainen järjestelmä (European Flood Awareness System, EFAS).

Uudet strategiat

Eurooppa-neuvoston pyynnöstä1 komissio esittää vuoden 2014 loppuun mennessä Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian. Strategiaan kuuluu yhteensä kahdeksan maata: neljä EU:n jäsenvaltioita (Kreikka, Italia, Slovenia ja Kroatia) ja neljä EU:n ulkopuolista maata (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro ja Serbia).

Makroaluestrategioista on käyty monia keskusteluja kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Euroopan parlamentti antoi hiljattain päätöslauselman Alppeja koskevasta makroaluestrategiasta.

Lisätietoja

EU:n Itämeri-strategia

www.balticsea-region-strategy.eu

Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia

http://www.danube-region.eu/

Yhteyshenkilöt:

Shirin Wheeler (+32 2 296 65 65)

Annemarie Huber (+32 2 299 33 10)

1 :

Eurooppa-neuvoston päätelmät, 12.–13. joulukuuta 2012 (jollei neuvoston 13. huhtikuuta 2011 antamien päätelmien mukaisten makroaluestrategioiden toiminta-ajatuksen arvioinnista muuta johdu).


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website