Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Poliittinen sopimus yhteisen maatalouspolitiikan uudesta suunnasta

Commission Européenne - IP/13/613   26/06/2013

Autres langues disponibles: FR EN DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO HR

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 26.6.2013

Poliittinen sopimus yhteisen maatalouspolitiikan uudesta suunnasta

Euroopan parlamentti, EU:n ministerineuvosto ja Euroopan komissio ovat päässeet sopuun yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksesta, jota sovelletaan vuoden 2013 jälkeen. ”Olen iloinen tästä sopimuksesta, joka antaa yhteiselle maatalouspolitiikalle uuden suunnan. Tästä lähtien otetaan entistä paremmin huomioon kansalaisten odotukset, jotka tuotiin julki keväällä 2010 järjestetyssä julkisessa kuulemisessa. Sopimuksen mukanaan tuomat perusteelliset muutokset ovat seuraavat: suorat tuet jakautuvat oikeudenmukaisemmin ja vihertyvät, viljelijöiden asema elintarvikeketjussa paranee ja YMP:sta tulee tehokkaampi ja läpinäkyvämpi. Nämä päätökset ovat EU:n väkevä vastaus elintarviketurvallisuuteen, ilmastonmuutokseen sekä maaseutualueiden kasvuun ja työllisyyteen liittyviin haasteisiin. YMP antaa vahvan panoksen pyrittäessä kokonaistavoitteeseen, joka on kestävän, älykkään ja osallistavan kasvun edistäminen”, totesi maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaava komissaari Dacian Cioloş.

Oikeudenmukaisempi YMP

Kun aiemmin käytetyistä viitetasoista luovutaan, suorat tuet jakautuvat reilummin sekä jäsenvaltioiden kesken että alueiden ja viljelijöiden kesken.

  1. Tukien lähentäminen: YMP:n talousarvio jaetaan siten, ettei yksikään jäsenvaltio saa vuodesta 2019 lähtien alle 75:tä prosenttia yhteisön keskiarvosta1. Samassa jäsenvaltiossa tai samalla alueella sijaitsevien tilojen tukien välisiä eroja kavennetaan: hehtaarituki ei voi olla alle 60 prosenttia niiden tukien keskiarvosta, jotka myönnetään nykyhetkestä vuoteen 2019 samalla hallinnollisella tai agronomisella alueella. Jäsenvaltiot voivat pienten ja keskikokoisten rakenteiden auttamiseksi myöntää korkeampia tukia tilan ”ensimmäisille hehtaareille”. Uusissa jäsenvaltioissa sovellettavaa yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää voidaan jatkaa vuoteen 2020 saakka.

  2. Tulotukea voidaan myöntää vain aktiiviviljelijöille (laaditaan sulkulista liiketoiminnasta, jolle ei myönnetä tukea).

  3. Nuoret viljelijät: Nuoria viljelijöitä kannustetaan kaikissa jäsenvaltioissa aloittamaan maataloustoiminta: heille voidaan myöntää ensimmäisten viiden vuoden ajan 25 prosenttia lisätukea. Lisätuella täydennetään muita jo käytettävissä olevia nuorille viljelijöille suunnattuja investointitoimenpiteitä.

  4. Jäsenvaltiot voivat myöntää epäsuotuisilla alueilla korotettuja tukia. Tuotantosidonnaisia tukia voidaan myöntää joillekin tuotannonaloille; kasviproteiinien osalta otetaan käyttöön erityinen 2 prosentin tuotantoonsitominen. Näin pyritään vähentämään EU:n riippuvuutta valkuaiskasvien tuonnista.

YMP parantaa viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa

Eurooppalaisilla maatalousmarkkinoilla otetaan käyttöön uusia välineitä, joiden avulla viljelijät voivat parantaa asemaansa elintarvikeketjussa.

  1. Tuottajaorganisaatioiden ja toimialakohtaisten organisaatioiden perustamista edistetään. Eräillä aloilla (maito, naudanliha, oliiviöljy ja viljat) otetaan käyttöön kilpailua koskevia erityissääntöjä. Organisaatiot voivat tehokkuuden parantamiseksi neuvotella myyntisopimuksia jäsentensä nimissä.

  2. Sokerikiintiöt lakkautetaan vuonna 2017. Samalla edistetään alan järjestäytymistä pakollisin sopimuksin ja toimialakohtaisin sopimuksin.

  3. Viinialalla korvataan viiniköynnösten istutusoikeusjärjestelmä. Vuonna 2016 otetaan käyttöön dynaaminen uusien viiniköynnösten istutuksen lupajärjestelmä, jota sovelletaan vuoteen 2030 saakka. Lisäistutuksia saa olla enintään 1 prosenttia viinitilasta.

    Lisäksi otetaan käyttöön uusia kriisinhallintavälineitä.

  4. Komissio voi sallia, että tuottajat väliaikaisesti säätelevät markkinoille saatettavia määriä.

  5. Perustetaan maatalousalan kriisivaraus (johon liittyy yleinen hätälauseke).

  6. Maaseudun kehittämisohjelmissa jäsenvaltiot voivat kannustaa viljelijöitä osallistumaan riskinehkäisymekanismeihin (tulovakuutukset tai sijoitusrahastot). Jäsenvaltiot voivat myös laatia vaikeuksista kärsiville aloille alaohjelmia.

Vihreämpi YMP

Kestävyyteen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvässä haasteessa jokainen jäsenvaltio, alue ja viljelijä kantaa kortensa kekoon yksinkertaisin toimenpitein, joilla on selvä positiivinen vaikutus. Vuosina 2014–2020 toteutetaan yli 100 miljardin euron edestä toimenpiteitä, joilla autetaan maataloutta selviämään maaperän laatuun, veteen, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä haasteista. Tähän käytetään seuraavia välineitä:

  1. Suorien tukien viherryttäminen eli 30 prosenttia suorista tuista sidotaan kolmen ympäristölle suotuisan maatalouskäytännön noudattamiseen: viljelyn monipuolistaminen, pysyvien nurmien säilyttäminen ja ekologisen alan pitäminen (vähintään 5 prosenttia ja vuodesta 2018 lähtien 7 prosenttia on oltava ekologista alaa), tai vastaavat ympäristön kannalta suotuisat toimenpiteet.

  2. Vähintään 30 prosenttia maaseudun kehittämisohjelmien määrärahoista on käytettävä maatalouden ympäristötoimenpiteisiin, luonnonmukaisen maatalouden tukemiseen tai hankkeisiin, jotka liittyvät ympäristön kannalta suotuisiin investointeihin tai innovointitoimenpiteisiin.

  3. Maatalouden ympäristötoimenpiteitä tehostetaan. Niiden on täydennettävä viherryttämisen yhteydessä tuettavia käytäntöjä. Ohjelmien on oltava ympäristönsuojelun osalta kunnianhimoisempia eli tehokkaampia (kaksinkertaisen rahoituksen estäminen).

Tehokkaampi ja läpinäkyvämpi YMP

YMP:n välineissä on otettu huomioon 27 jäsenvaltion – pian 28:n – monimuotoisuus. Sen vuoksi jokainen EU:n jäsenvaltio pystyy täyttämään yhteiset tavoitteet yksinkertaisesti ja joustavasti.

  1. Tutkimuksen, innovoinnin ja tietämyksenvaihdon tukemiseksi käytettävät määrärahat kaksinkertaistetaan.

  2. Maaseudun kehittämisohjelmat koordinoidaan paremmin muiden eurooppalaisten rahastojen kanssa. Aiemmat toimintalinjat korvataan joustavammalla kansallisen tai alueellisen strategian lähestymistavalla.

  3. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus ottaa käyttöön yksikertaisempi pienviljelijöiden tukijärjestelmä.

  4. Kaikki YMP-tukien saajat julkistetaan hyvin vähäistä tukea saavia pienviljelijöitä lukuun ottamatta.

Uudistusta sovelletaan 1. tammikuuta 2014 lähtien. Suorien tukien uusi rakenne (vihreät tuet, nuorten viljelijöiden lisätuet jne.) otetaan kuitenkin käyttöön vasta vuodesta 2015 alkaen. Näin jäsenvaltioilla on aikaa tiedottaa uudesta YMP:sta viljelijöille ja mukauttaa sähköisiä YMP:n hallintajärjestelmiään.

Lisätietoja

MEMO/13/621

Yhteyshenkilöt:

Fanny Dabertrand (+32 2 299 06 25)

Roger Waite (+32 2 296 14 04)

1 :

Tästä kohdasta on päätettävä monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa.


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site