Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

EU:n työllisyys- ja sosiaalipoliittinen tilanne: neljännesvuosikatsauksessa tuodaan esiin työharjoittelun etuja ja tuoreimpia muuttoliikkeen suuntauksia

Commission Européenne - IP/13/601   25/06/2013

Autres langues disponibles: FR EN DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 25. kesäkuuta 2013

EU:n työllisyys- ja sosiaalipoliittinen tilanne: neljännesvuosikatsauksessa tuodaan esiin työharjoittelun etuja ja tuoreimpia muuttoliikkeen suuntauksia

Euroopan komission tuoreimman neljännesvuosittaisen työllisyyttä ja sosiaalista tilannetta käsittelevän katsauksen mukaan tilapäiset työsopimukset voivat tarjota nuorille hyvän tilaisuuden päästä työmarkkinoille, etenkin jos ne liittyvät yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen (mikä on tavallista Saksassa ja Itävallassa). Jos nuorilla tilapäisillä työntekijöillä kuitenkin on lyhytaikainen työsopimus vastentahtoisesti (kuten esimerkiksi Espanjassa ja Puolassa), riskinä on, että he jäävät helposti epävarmojen työsuhteiden loukkuun. Jäsenvaltioiden välisten työttömyystasojen erojen kasvaessa niiden määrä, jotka ovat halukkaita muuttamaan toiseen maahan, on kasvanut huomattavasti, mutta heidän tiellään on edelleen esteitä. Katsauksessa tuodaan myös esiin laadukkaan lastenhoidon merkitys eriarvoisuuksien tasoittajana elämän varhaisessa vaiheessa.

”Eurokriisi on aiheuttanut W-taantuman, jolla on tuhoisia sosiaalisia vaikutuksia etenkin reuna-alueiden maihin ja nuorempaan sukupolveen”, totesi työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioista vastaava komissaari László Andor. ”Viimeisimmän analyysin mukaan oppisopimus- ja harjoittelupaikoista on hyötyä, ja nuorten on niiden kautta helpompi löytää hyvälaatuinen työpaikka. Tämä korostaa sitä, että jäsenvaltioiden on kiireesti toteutettava nuorisotakuu ennen vuoden 2013 loppua”, hän jatkoi.

Maissa, joissa nuorten työllisyysaste ei ole laskenut tai on laskenut vain vähän (esim. Saksassa ja Itävallassa), useimmat nuorten työntekijöiden tilapäiset työsopimukset liittyvät koulutukseen, missä tulee esiin näiden maiden vahva oppisopimuskoulutusjärjestelmä. Tällaiset oppisopimus-/harjoittelusopimukset ovat yleensä pidempiaikaisia ja johtavat usein vakituiseen työsopimukseen. Maissa, joissa nuorten työllisyysaste on pudonnut merkittävästi (esim. Espanjassa ja Puolassa), suurimmalla osalla nuorista tilapäisistä työntekijöistä on kuitenkin lyhytaikainen työsopimus vastentahtoisesti ja näiden sopimusten kesto on lyhyempi. Tässä tulee esiin työmarkkinoiden segmentoitumiseen liittyvä ongelma, jossa pitkäaikaisilla työntekijöillä on erittäin voimakas työsuhdeturva ja työmarkkinoille tulijat ovat joko työttömiä tai heillä on lyhytaikaisia tilapäisiä työsopimuksia.

Komissio kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ottamaan kiireesti käyttöön nuorisotakuun, jota komissio ehdotti joulukuussa 2012 osana nuorisotyöllisyyspakettia (ks. IP/12/1311 ja MEMO/12/938) ja jonka neuvosto hyväksyi huhtikuussa 2013. Nuorisotakuun mukaan alle 25-vuotiaille nuorille, jotka eivät löydä laadukasta työpaikkaa, olisi tarjottava oppisopimus-, harjoittelu- tai täydennyskoulutuspaikka neljän kuukauden kuluessa koulun loppumisesta tai työpaikan menetyksestä.

Komissio käynnistää 2. heinäkuuta Leipzigissa eurooppalaisen oppisopimusyhteenliittymän, jonka kautta tuodaan yhteen viranomaisia, liikeyrityksiä, työmarkkinaosapuolia, ammatillisen koulutuksen ja harjoittelun tutkijoita ja nuorisoa edustavia sidosryhmiä. Se koordinoi meneillään olevia toimia yhteisissä puitteissa ja tuo esiin onnistuneiden oppisopimusjärjestelmien hyötyjä ja mahdollisuuksia ja keinoja kehittää niitä.

Komission 29. toukokuuta ehdottamissa vuoden 2013 maakohtaisissa suosituksissa (ks. IP/13/463) 16 jäsenvaltiolle annettiin ohjeeksi keskittyä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen uudistamiseen niin, että siihen sisältyisi voimakkaampi työhön perustuva oppimisosuus. Komissio ehdotti myös, että seitsemässä jäsenvaltiossa (Ranskassa, Italiassa, Latviassa, Liettuassa, Alankomaissa, Espanjassa ja Sloveniassa) olisi toteutettava lisätoimenpiteitä työmarkkinoiden segmentoitumisen estämiseksi.

Useammat eteläeurooppalaiset haluavat töihin ulkomaille

EU:n sisäinen liikkuvuus on jossakin määrin elpynyt viime vuosina sen jälkeen, kun se putosi kriisin alussa. Itä- ja Keski-Euroopan jäsenvaltioista tulevat työntekijät muodostavat edelleen suurimman osan toiseen EU-maahan muuttavista, mutta heidän taitojaan alihyödynnetään usein: monet heistä ovat liian koulutettuja työhönsä. Eteläisistä pohjoisiin jäsenvaltioihin muuttavien työntekijöiden määrä on kasvussa nopeammin mutta alemmalta tasolta. Sellaisten ihmisten osuus, joilla on ”vakaa aikomus” muuttaa toiseen maahan seuraavien 12 kuukauden aikana, on yli kaksinkertaistunut 0,5 prosentista 1,2 prosenttiin eli kahdesta viiteen miljoonaan, ja on korkein Kreikassa. EU-kansalaisten maastamuuttoluvut ovat kasvussa, etenkin Irlannissa, Kreikassa ja Portugalissa, mutta ovat pysyneet alhaisina Espanjassa ja Italiassa. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että työmarkkinat ovat mukautuneet kriisiolosuhteisiin; tämä ei niinkään tule esiin siinä, että ihmiset lähtisivät omasta maastaan työnhakuun toiseen maahan, vaan siinä, että siirtotyöntekijöiden maahanmuuttovirrat pienenevät ja maastamuuttovirrat kasvavat (työntekijät lähtevät vastaanottavasta maasta kotimaahansa), etenkin Espanjan tapauksessa. Tästä huolimatta maastamuutto oli merkittävää nuoremman sukupolven parissa vuosina 2007–2012, etenkin Liettuasta ja Latviasta samoin kuin Bulgariasta, Puolasta, Virosta ja Irlannista. Sitä vastoin nuorten maastamuutto Italiasta, Espanjasta ja Kreikasta on ollut vähäistä.

Helpottaakseen työntekijöiden liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä komissio uudistaa EU:n laajuista Eures-työnvälitysverkostoa, jotta ihmisten, jotka ovat valmiita muuttamaan toiseen maahan, olisi helpompi löytää, missä on heille sopivia avoimia työpaikkoja, ja työnantajien olisi helpompi löytää sopivia ammattitaitoisia työntekijöitä (ks. IP/12/1262, MEMO/12/896, MEMO/12/897). Komissio on myös ehdottanut direktiiviä, jolla helpotetaan työntekijöitä harjoittamaan oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen (ks. IP/13/372).

Laadukas lastenhoito tuo pitkäaikaisia etuja lapselle

Laadukkaasta lastenhoidosta on pitkäaikaista etua lapselle viimeisimmässä neljännesvuosikatsauksessa analysoidun tutkimuksen mukaan. Positiiviset vaikutukset ovat voimakkaimpia huono-osaisimmilla lapsilla, joten laadukkaalla lastenhoidolla voidaan vähentää eriarvoisuutta varhaisessa vaiheessa. Huono-osaiset lapset pääsevät kuitenkin heikommin lastenhoitopalvelujen piiriin. EU:ssa vain 23 prosenttia köyhissä kotitalouksissa asuvista alle 3-vuotiaista on virallisen lastenhoidon piirissä kun muunlaisissa kotitalouksissa asuvien lasten vastaava osuus on 41 prosenttia. Vastaavasti lapsista, joiden äidillä on alemman tason koulutus, vain 20 prosenttia on lastenhoidon piirissä, kun taas lapsista, joiden äidit ovat korkeasti koulutettuja, hoidossa on 40 prosenttia.

Lapsiin investoimista koskevassa suosituksessa, joka hyväksyttiin helmikuussa 2013 osana sosiaalisten investointien pakettia (ks. IP/13/125 ja MEMO/13/117), kehotetaan jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan sen varmistamiseksi, että kaikki perheet voivat käyttää laadukkaita varhaiskasvatus- ja lastenhoitopalveluja. Tämä kehotus tuodaan esiin myös vuoden 2013 maakohtaisissa suosituksissa 13 maalle. Vain kohtuuhintaisilla ja hyvälaatuisilla lastenhoitopalveluilla voidaan auttaa vanhempia siirtymään työmarkkinoille ja pysymään siellä.

Lisätietoja

Employment and Social Situation Quarterly Review

Vuoden 2013 maakohtaiset suositukse

Nuorisotyöllisyys

Sosiaalisia investointeja koskeva paketti

Employment and Social Analysis web page

László Andorin verkkosivut

László Andor Twitterissä

Maksuton sähköpostiuutiskirje

Yhteyshenkilöt:

Jonathan Todd (+32 2 299 41 07)

Cécile Dubois (+32 2 295 18 83)


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site