Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 8. tammikuuta 2013

Työllisyys ja yhteiskunnallinen kehitys: eriytymisen ja pitkäaikaisen syrjäytymisen riski kasvaa

Vuoden 2012 raportissa Employment and Social Developments in Europe Review kuvataan työllisyyttä ja yhteiskunnallista tilannetta Euroopassa talouskriisin kestettyä nyt jo viisi vuotta ja talouskehityksen notkahdettua takaisin taantumaan vuonna 2012. Raportissa todetaan työttömyyden kivunneen uusiin ennätyslukuihin, jollaisia ei ole nähty lähes 20 vuoteen, kotitalouksien tulojen pienentyneen ja köyhyyden tai syrjäytymisen riskin olevan kasvussa etenkin eteläisen ja itäisen Euroopan jäsenvaltioissa. Kriisin vaikutukset yhteiskunnalliseen tilanteeseen ovat kärjistyneet, koska pienempien verotulojen ja sosiaalietuuksiin käytettyjen menojen lisäyksen (ns. automaattisten vakauttajien) alkuperäiset suojaavat vaikutukset ovat heikentyneet. On syntymässä uusi jako tuotannon laskun, työttömyyden nopean kasvun ja käytettävissä olevien tulojen kutistumisen syöksykierteeseen joutuneiden maiden ja tähän asti hyvää tai ainakin jonkinasteista selviytymiskykyä osoittaneiden maiden välille. Viimeksi mainituilla mailla on yleensä toimivammat työmarkkinat ja vakaammat sosiaaliturvajärjestelmät.

”Vuosi 2012 oli Euroopassa jälleen erittäin huono, sillä työttömyys paheni ja yhteiskunnallinen tilanne heikkeni”, totesi työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioista vastaava komissaari László Andor. ”Analyysimme kuitenkin osoittaa, miten tarkoituksenmukaisilla työmarkkinauudistuksilla ja sosiaaliturvajärjestelmien rakenteiden parannuksilla voidaan lisätä jäsenvaltioiden taloudellisten häiriöiden sietokykyä ja nopeuttaa kriisistä selviytymistä. On epätodennäköistä, että Euroopan yhteiskunnallis-taloudellinen tilanne kohenee paljoakaan vuonna 2013, ellei edistymistä tapahdu eurokriisin uskottavassa ratkaisemisessa, reaalitalouden rahoituksen takaamisessa ja resurssien löytämisessä kipeästi tarvittaviin investointeihin, kuten ihmisten osaamiseen, työllistettävyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen.”

Euroalueen sisäiset erot kasvavat

EU:n keskimääräinen työttömyysaste nousi lähes 11 prosenttiin. Raportti vahvistaa uuden eriytymissuuntauksen, joka näkyy selkeimmin euroalueen pohjoisen ja eteläisen osan välillä. Työttömyysprosenttien ero oli 3,5 prosenttiyksikköä vuonna 2000, kutistui nollaan vuonna 2007, mutta kasvoi sitten nopeasti 7,5 prosenttiyksikköön vuonna 2011. Vaikka eriytymistä tapahtuu myös euroalueen ulkopuolella, se on huomattavasti vähäisempää. Tämä huolestuttava suuntaus on merkki siitä, että on kiireesti löydettävä tehokkaampia makrotalouden vakautusmekanismeja. Tästä on osoituksena myös meneillään oleva keskustelu suunnitelmasta tiiviin ja aidon raha- ja talousliiton luomiseksi. Analyysistä käy myös ilmi, että niissä jäsenvaltioissa, joissa on tehty merkittäviä uudistuksia työmarkkinoiden dynaamisuuden lisäämiseksi, työttömiksi jääneillä on ollut paljon paremmat mahdollisuudet löytää uusi työpaikka jopa kriisivuosien aikana. Komissio peräänkuuluttaa tällaisia uudistuksia huhtikuussa 2012 julkaistussa työllisyyspaketissa ja vuoden 2013 vuotuisessa kasvuselvityksessä, ja lisäksi niitä tarkastellaan yksityiskohtaisesti osana vuoden 2013 talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa ja sen maakohtaisia suosituksia.

Kotitalouksien tulojen pieneneminen johtaa pitkäaikaisen syrjäytymisen riskiin

Riski ajautua köyhyyteen ja päästä siitä irti vaihtelee suuresti eri jäsenvaltioissa. Tietyt väestöryhmät, mm. nuoret aikuiset, työttömät naiset ja yksinhuoltajaäidit, ovat suuremmassa vaarassa joutua elämän pitkäaikaisessa köyhyydessä. Konkreettista elpymistä ei ole tapahtunut, mikä painaa kotitalouksien tuloja alaspäin useimmissa jäsenvaltioissa ja on lisännyt pitkäaikaisen syrjäytymisen riskiä. Kotitalouksien käytettävissä olevat bruttotulot pienentyivät vuosina 2009–2011 kahdessa kolmasosassa EU-maita, joista tiedot ovat saatavilla. Eniten tulot supistuivat Kreikassa (17 %), Espanjassa (8 %), Kyproksessa (7 %) sekä Virossa ja Irlannissa (5 %). Tänä kehitys on täysin toisensuuntainen kuin Pohjoismaissa, Saksassa, Puolassa ja Ranskassa, joissa sosiaaliturvajärjestelmät ja joustavammat työmarkkinat ovat mahdollistaneet kokonaistulojen jatkuvan kasvun myös kriisin aikana. Kriisin jatkuminen kuitenkin lisää pitkäaikaisen syrjäytymisen riskiä kaikissa maissa.

Jotta köyhyyden ja pitkäaikaisen syrjäytymisen leviäminen voitaisiin estää, poliittiset toimenpiteet on räätälöitävä kunkin maan omaan tilanteeseen ja riskialtteimmille väestöryhmille sopiviksi. Komissio aikoo julkistaa alkuvuodesta 2013 sosiaalisia investointeja koskevan paketin ja ohjeet jäsenvaltioille siitä, miten näiden haasteiden selättämiseksi voidaan yksityisiin ja julkisiin resursseihin kohdistuvien kasvavien paineiden vallitessa luoda tarkoituksenmukaista, kestävää ja tehokasta sosiaalipolitiikkaa, jolla vahvistetaan inhimillistä pääomaa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Sosiaaliturva- ja verojärjestelmän rakenne on ratkaisevassa asemassa

Köyhyyden tehokkaassa torjumisessa kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien rakenne on yhtä tärkeä kuin niiden koko. Samansuuruiset sosiaalimenot johtavat hyvin erilaisiin tuloksiin köyhyyden vähentämisessä. Vero- ja etuusjärjestelmät voivat vaikuttaa merkittävästi työllisyystilanteeseen tarjoamalla tiettyjä etuja, kuten lastenhoitopalveluja, jotka ovat merkittävä töihinmenoa helpottava tekijä erityisesti naisten keskuudessa. Hyvinvointivaltion tulopuolen suunnittelu on aivan yhtä tärkeää. Työllisyyttä voidaan lisätä myös siirtämällä verotaakkaa työnteon verottamisesta muiden kohteiden, kuten hiilidioksidipäästöjen tai kuluttamisen ja omaisuuden verottamiseen. Tätä ehdotetaan työllisyyspaketissa ja vuoden 2012 maakohtaisissa suosituksissa. Verotuksen uudistamisessa on kuitenkin verojen jakautumiseen liittyviä näkökohtia, jotka edellyttävät varovaista lähestymistapaa silloin, kun etsitään vaihtoehtoisia lähteitä korvaamaan työn alhaisemmasta verotuksesta seuraavat tulonmenetykset. Analyysissa todetaan, että vaikka yhdennetyn työllisyys- ja sosiaalipolitiikan näkökulmasta verotuksen painopisteen muuttamiseen ei ole olemassa optimaalista ratkaisua, sosiaaliturvajärjestelmien asianmukainen suunnittelu lisää tiettyjen veromuutosten toivottavuutta.

Palkat eivät ole pelkkä kustannustekijä, vaan myös tuloa, joilla ihmiset voivat ostaa tuotteita ja palveluja. Palkkojen leikkaaminen saattaa parantaa kilpailukykyä, mutta se myös vähentää yritysten tuotokseen kohdistuvaa kotimaista kysyntää ja voi johtaa työpaikkojen menetyksiin. Työntekijöiden osuus talouden tuottamasta kokonaistulosta on laskenut Euroopassa viime vuosikymmenen aikana, ja korkea- ja matalapalkkaisten työpaikkojen kahtiajako on korostunut. Miesten ja naisten palkkaero on säilynyt suurena (keskimäärin 16,4 prosenttia EU:ssa vuonna 2010), ja se kasvaa työntekijän ikääntyessä. Raportin vähimmäispalkkoja koskeva analyysi osoittaa, että maat, joissa vähimmäispalkat ovat korkeammat, eivät ole hinnoitelleet heikosti koulutettuja työntekijöitä työttömyyskortistoon, vaan heidän työllisyysasteensa on päinvastoin yleensä korkeampi. Vähimmäispalkat voivat myös kaventaa sukupuolten välistä palkkaeroa. Siksi vuoden 2012 työllisyyspaketissa korostetaan, että työmarkkinoiden rakenneuudistuksilla olisi pyrittävä takaamaan kohtuulliset ja kestävät palkat ja välttämään palkkakuopat mm. asettamalla vähimmäispalkat asianmukaisille tasoille.

Taidot

Työntekijöillä on oltava työpaikkojen edellyttämät oikeat taidot. Raportin analyysi osoittaa, että joissakin maissa, erityisesti eteläisen EU:n alueella, ammattitaidon tarjonnan ja työpaikkojen tarpeiden kohtaaminen on huonoa ja/tai heikentynyt. Ongelma on erityisen ajankohtainen sille suurelle ja yhä kasvavalle määrälle nuoria, jotka ovat jääneet työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle. Nuorisotyöllisyyspaketissa (ks. IP/12/1311 ja MEMO/12/938) on esitetty ehdotuksia, joilla pyritään ratkaisemaan tätä ongelmaa. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki työttömät nuoret voivat hakeutua jatkokoulutukseen, kursseille tai laadukkaaseen harjoitteluun tai oppisopimuskoulutukseen ja näin parantaa mahdollisuuksiaan löytää työpaikka.

Jotta ammattitaitojen kysyntä ja tarjonta kohtaisivat paremmin, maiden on investoitava tehokkaammin yleissivistävään ja ammattikoulutukseen, rahoitettava paremmin aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ja tuettava korkeatasoista ammattitaitoa vaativien työpaikkojen luomista kasvusektoreilla, kuten vihreän teknologian alalla, tieto- ja viestintätekniikassa ja terveydenhuollossa. Hiljattain julkaistussa EU:n osaamispanoraamassa (ks. IP/12/1329) annetaan yksityiskohtaisia tietoja siitä, missä tarvitaan mitäkin taitoja omaavia työntekijöitä. Vaikkei omassa maassa olisikaan tarjolla avoimia työpaikkoja, muissa jäsenvaltioissa niitä usein on, mutta työntekijöiden saattaa olla hyvin vaikea saada niistä tietoja. Komissio on hiljattain hyväksynyt EU:n laajuisen Eures-työnvälitysverkoston nykyaikaistamista ja parantamista koskevan päätöksen (ks. IP/12/1262, MEMO/12/896, MEMO/12/897). Tavoitteena on antaa työnhakijoille paremmat mahdollisuudet ottaa yhteyttä työnantajiin, jotka etsivät tiettyä osaamista kaikista jäsenvaltioista, keskittyä aloihin ja ammatteihin, joilla on taitovajeita, ja tukea nuoriin kohdennettuja liikkuvuusjärjestelyjä.

Lisätietoja

MEMO/13/1

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=en&pubId=7315

Employment and Social Situation Yearly Review

Employment and Social Analysis web page

László Andorin verkkosivut: http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/andor/

László Andor Twitterissä: http://twitter.com/#!/LaszloAndorEU

Maksuton sähköpostiuutiskirje: http://ec.europa.eu/social/e-newsletter

Yhteyshenkilöt:

Jonathan Todd (+32 2 299 41 07)

Nadège Defrère (+32 2 296 45 44)


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site