Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 11.6.2013

Komissiolta toimintasuunnitelma teräsalalle

Euroopan komissio esitteli tänään eurooppalaisen terästeollisuuden toimintasuunnitelman. Suunnitelmalla pyritään auttamaan teräsalaa vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin ja luomaan perusta tulevaisuuden kilpailukyvylle edistämällä innovointia sekä luomalla kasvua ja työpaikkoja. Komissio ehdottaa toimintasuunnitelmaa teräsalalle nyt ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1977 Davignon-suunnitelman. Komissio haluaa tukea EU:ssa tuotetun teräksen kysyntää sekä kotimarkkinoilla että ulkomailla varmistamalla, että EU:n teräksen tuottajilla on tasapuolinen pääsy kolmansien maiden markkinoille hyvän kauppatavan käytäntöjen mukaisesti. Euroopan komissio on niin ikään sitoutunut leikkaamaan teollisuuden kustannuksia, myös sellaisia, jotka johtuvat EU:n sääntelystä. Innovointi, energiatehokkuus ja kestävät tuotantoprosessit ovat elintärkeitä seuraavan sukupolven terästuotteille, jotka palvelevat muita keskeisiä eurooppalaisia teollisuuden aloja. Toimintasuunnitelma sisältää kohdennettuja toimenpiteitä, joilla tuetaan alan työllisyyttä ja rakenneuudistusta, jotta voidaan varmistaa, että korkeasti koulutettu työvoima pysyy Euroopassa (MEMO/13/523).

Terästeollisuudella on lupaava tulevaisuus Euroopassa”, totesi teollisuus- ja yritystoiminnasta vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Antonio Tajani. Panostamalla perinteiseen vahvuuteensa ja pysymällä johtavana innovatiivisten tuotteiden tuottajana se voi saavuttaa globaalin kilpailuedun. Tällä teräsalan elvyttämissuunnitelmalla annamme terästeollisuudelle selkeän viestin siitä, että se on Euroopalle strategisesti merkittävä teollisuudenala ja kasvun moottori. EU tarvitsee reaalitalouttaan enemmän kuin koskaan talouden elpymisen tueksi. Tavoitteena on, että teollisuuden osuus BKT:stä on 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tämä on prosessin alku; komissio on sitoutunut seuraamaan tilannetta tarkkaan, jotta se voi mukauttaa toimiaan tarpeen mukaan. Vuoden kuluttua on aika arvioida, ovatko ehdotetut toimet vaikuttaneet toivotulla tavalla.”

Lisätietoja

Terästeollisuuden suuret haasteet

Euroopan terästeollisuus on tilanteessa, jossa siihen vaikuttavat samanaikaisesti alhainen kysyntä ja maailmanlaajuinen ylituotanto sekä korkeat energian hinnat ja tarve investoida, jotta se voi mukautua vihreään talouteen ja tuottaa innovatiivisia tuotteita kestävällä tavalla.

… maailmanlaajuinen teräksen kysyntä tulee kuitenkin lisääntymään

Teräksen kysyntä on Euroopassa tällä hetkellä 27 prosenttia alhaisempi kuin ennen kriisiä. Alan työllisyys laski 10 prosenttia vuosien 2007 ja 2011 välillä. Tästä huolimatta EU on edelleen maailman toiseksi suurin teräksen tuottaja. Ala tuottaa 177 miljoonaa tonnia terästä vuodessa (11 % koko maailman tuotannosta) ja työllistää yli 360 000 työntekijää.

OECD arvioi teräksen maailmanlaajuisen kysynnän lisääntyvän 2,3 miljardiin tonniin vuoteen 2025 mennessä. Kysyntää kasvaa lähinnä rakentamisessa, liikenteessä ja koneenrakennuksessa, ja erityisesti kehittyvissä maissa. On elintärkeää, että EU:n terästeollisuus on valmistautunut hyödyntämään nämä kilpaillut markkinat täysipainoisesti.

Nykytilanne edellyttää uutta poliittista strategiaa teräsalalle. Sen vuoksi komissio tavoitteet ovat seuraavat:

  • Varmistetaan, että otetaan käyttöön asiamukainen sääntelykehys: Yksi toimenpiteistä on arvioida vuoden 2013 loppuun mennessä, miten eri politiikan aloilta juontuvat sääntelyrasitteet vaikuttavat terästeollisuuteen ja sen kilpailukykyyn.

  • Huomioidaan osaamistarpeet ja helpotetaan rakenneuudistusta: Edistetään alan ammattitaidon kehittämiseen ja nuorten työllisyyteen tähtääviä toimia, jotta voidaan tukea alan kilpailukykyä, sekä tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää asianmukaisia EU:n rahastoja, joiden avulla työntekijät voivat löytää uusia työllistymisvaihtoehtoja, mikäli tuotantopaikkoja joudutaan sulkemaan. Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan globalisaatiorahasto antavat tukea jatkossakin. Kaikki EU:n rahastot noudattavat alueiden älykkään erikoistumisen periaatetta, ja niissä otetaan huomioon investointien kestävyys työpaikkojen luomisen ja säilyttämisen kannalta tietyllä alueella.

  • Edistetään teräksen kysyntää: Toteutetaan muun muassa kohdennettuja toimia, joilla lisätään kysyntää autoteollisuudessa ja kestävän rakentamisen alalla.

  • Parannetaan pääsyä ulkomaisille markkinoille ja varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset, jotta voidaan tukea EU:n teräksen vientiä, torjua hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä ja varmistaa elintärkeiden raaka-aineiden saanti. Seurataan romuraudan markkinoita, jotta romurautaa raaka-aineena käyttävien EU:n teräksen valmistajien raaka-aineiden saanti ei vaarannu.

  • Varmistetaan energiakustannusten kohtuuhintaisuus: Energian sisämarkkinoiden täytäntöönpano ja energialähteiden monipuolistaminen sekä energiatehokkuuden parantaminen alentavat kustannuksia. Komissio on halukas antamaan ohjeistusta toimittajien ja asiakkaiden välisten pitkän aikavälin sähkösopimusten tekemiseksi, jotta kustannusten ennakoitavuus paranee. Lyhyellä aikavälillä energiavaltaisen teollisuuden energiakustannusten alentaminen on jäsenvaltioiden vastuulla. Komissio sitoutuu tekemään töitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

  • Ilmastopolitiikka: EU:n ilmastopoliittiset puitteet vuoteen 2030 saakka sekä neuvottelut sitovan kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen tekemisestä tulevat olemaan keskeisiä alan kilpailukyvyn varmistamisen osalta. Tiettyjen taottujen rautatuotteiden valmistus lisätään hiilivuotoluetteloon ja jäsenvaltioita kehotetaan varaamaan päästökaupan myyntivoitot energiavaltaisen teollisuuden tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

  • Edistetään innovointia: Edistetään ympäristöystävällisiä teknologioita kehittämällä uusia teräslajeja ja tuetaan innovatiivisia T&K-hankkeita, erityisesti erittäin kalliissa pilotti- ja esittelyvaiheissa. Ajanjaksolla 2014–2020 tutkimus ja innovointi rahoitetaan pääasiassa Horisontti 2020 ‑ohjelmasta, jossa painotetaan teollisuuden innovointijohtajuutta. Teräsala hyötyy myös raaka-aineita koskevasta eurooppalaisesta innovaatiokumppanuudesta ja samana ohjelmakautena hiili- ja terästutkimusrahastolle kohdennetuista 280 miljoonasta eurosta.

Komissio ehdottaa, että perustetaan virallisesti korkean tason työryhmä, joka valvoo suunnitelman täytäntöönpanoa. Komissio arvioi edistymistä 12 kuukauden kuluttua.

Tausta

Teräsala on strateginen tekijä taloudessa: se työllistää 360 000 henkilöä, sen liikevaihto on noin 170 miljardia euroa ja sillä on tärkeä asema monien jatkojalostussektoreiden tuotannon arvoketjussa.

Teräs on läheisesti sidoksissa moniin muihin jatkojalostussektoreihin, kuten autoteollisuuteen, rakentamiseen, elektroniikkaan sekä kone- ja sähkötekniikkaan. Sillä on merkittävä rajat ylittävä vaikutus. EU:n sisällä 23 jäsenvaltion alueella on 500 teräksen tuotantopaikkaa, mikä tekee siitä sekä historiallisesti että tänä päivänä aidosti eurooppalaisen teollisuuden alan. Euroopan hiili- ja teräsyhteisö vaikutti osaltaan jo alkumetreillä Euroopan yhdentymiskehitykseen.

Eurooppa tarvitsee perusteollisuuttaan muiden teollisuuden alojen tueksi teollisuuspolitiikan uudistamisessa. Teräksen, kemikaalien, lasin ja sementin kaltaiset materiaalit ovat oleellisia tekijöitä teollisuuden arvoketjussa pyrittäessä tekemään taloudesta vihreämpää. Teräs on 100-prosenttisesti kierrätettävää, ja se on tuotteiden valmistuksen arvoketjun yleisin lähtöaine.

Yhteyshenkilöt:

Carlo Corazza (+32 2) 295 17 52 Twitter: @ECspokesCorazza

Sara Tironi (+32 2) 299 04 03


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site