Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Strasbourg 11. kesäkuuta 2013

Komissio suosittaa ryhmäkanteiden sallimista oikeussuojan parantamiseksi

Euroopan komissio on tänään antanut suosituksen yhteisten periaatteiden soveltamisesta ryhmäkanteisiin ja muihin ns. kollektiivisiin oikeussuojakeinoihin EU-maissa. Suosituksen tavoitteena on parantaa kansalaisten ja yritysten suojaa EU:n lainsäädäntöön perustuvien oikeuksien loukkauksia vastaan. Periaatteiden soveltaminen on jäsenvaltioille vapaaehtoista.

Suosituksen avulla pyritään varmistamaan, että jäsenvaltioissa on käytössä kollektiivisia oikeussuojakeinoja johdonmukaisesti kautta linjan, kuitenkin niin, että oikeussuojajärjestelmien yhdenmukaistaminen ei ole tarpeen. Kansallisia oikeussuojakeinoja olisi voitava soveltaa kaikilla niillä aloilla, joilla henkilöillä ja yrityksillä on EU:n lainsäädäntöön perustuvia oikeuksia. Näitä aloja ovat muun muassa kuluttajansuoja, kilpailu, ympäristönsuojelu ja rahoituspalvelut. Oikeussuojan saatavuuden parantamisen lisäksi suosituksella pyritään varmistamaan, että jäsenvaltioissa on käytössä riittävät oikeusmenettelyä koskevat takeet, jotta vältytään perusteettomilta oikeudenkäynneiltä.

Suositus täydentää ehdotusta direktiiviksi kilpailuoikeuden rikkomisen johdosta nostetuista vahingonkorvauskanteista. Suositus koskee yleisten oikeussuojajärjestelmien käyttöönottoa jäsenvaltioissa, kun taas direktiivillä pyritään helpottamaan korvauksen saamista kilpailusääntöjen rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta jäsenvaltioissa käytössä olevin keinoin (ks. IP/13/525, MEMO/13/531). Direktiivi jättää jäsenvaltioiden harkittavaksi, ottavatko ne käyttöön kollektiivisia oikeussuojakeinoja kilpailuoikeuden yksityisoikeudellisen täytäntöönpanon tueksi.

Eri jäsenvaltioiden oikeusperinteissä on suhtauduttu kollektiiviseen oikeussuojaan hyvin eri tavoin. Komissio kunnioittaa näitä eroja, mutta pyrkii yhtenäistämään käytäntöjä siltä osin kuin oikeusriidat kuuluvat EU:n lainsäädännön piiriin", sanoi oikeusasioista vastaava EU:n varapuheenjohtaja Viviane Reding. ”Tämän suosituksen avulla pyritään parantamaan kansalaisten mahdollisuuksia saada oikeutta, mutta samalla halutaan välttää amerikkalaistyyppiset class action ‑tyyppiset ryhmäkanteet, joissa on riski, että oikeusjuttuja pannaan vireille hatarin perustein,” Reding totesi.

Kilpailusääntöjen rikkomisen uhriksi joutuneilla kansalaisilla ja yrityksillä (erityisesti pk-yrityksillä) on usein suuria vaikeuksia saada kunnollista vahingonkorvausta”, huomautti kilpailuasioista vastaava varapuheenjohtaja Joaquín Almunia. Tilanteen korjaamiseksi komissio esittää direktiivin antamista kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvista vahingonkorvauskanteista. Almunian mielestä kollektiivisia kannejärjestelmiä tarvitaan, koska samasta rikkomuksesta voi aiheutua vahinkoa monille osapuolille. Siksi suositus täydentää direktiiviehdotusta hyvin.

Kuluttajapolitiikasta vastaava komissaari Tonio Borg kehotti kaikkia jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että kuluttajilla on keinot valvoa oikeuksiensa toteutumista ja saada korvausta EU:n lainsäädännön rikkomisen vuoksi heille aiheutuneista vahingoista. Borgin mukaan jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ”kollektiiviset oikeussuojamenettelyt ovat oikeudenmukaisia, tasapuolisia ja nopeita. Menettelyt eivät myöskään saa olla niin kalliita, että kuluttajilla ei ole varaa niihin.”

Keskeiset suositukset

Komission suosituksessa kehotetaan kaikkia jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että niillä on käytössään kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskeva kansallinen järjestelmä. Näiden järjestelmien olisi perustuttava yhteisiin eurooppalaisiin periaatteisiin:

  • Kansallisissa oikeussuojajärjestelmissä olisi sallittava, että jos yksi ja sama laiton toiminta aiheuttaa vahinkoa suurelle joukolle ihmisiä, yksityishenkilöt tai yhteisöt voivat nostaa kieltokanteen, jolla haetaan tuomioistuimelta määräystä lopettaa kyseinen toiminta, tai vahingonkorvausvaatimuksen, jolla haetaan korvausta toiminnasta aiheutuneesta vahingosta.

  • Jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että niiden käytössä olevat kollektiiviset oikeussuojamenettelyt ovat oikeudenmukaisia, tasapuolisia ja nopeita, ja että ne eivät ole niin kalliita, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle.

  • Kollektiivisten oikeussuojamenettelyjen olisi pääsääntöisesti perustuttava ns. opt-in-periaatteeseen, jonka mukaan ryhmäkanteeseen osallistuminen edellyttää ryhmän jäsenten nimenomaista suostumusta. Tähän periaatteeseen lain tai tuomioistuimen päätöksen nojalla tehtävät poikkeukset olisi perusteltava erikseen moitteettomaan oikeudenkäyttöön liittyvin syin. Vastaavasti olisi huolehdittava siitä, että henkilöt, jotka saattaisivat haluta liittyä ryhmäkanteeseen, saavat siitä tiedon.

  • Komissio suosittaa voimakkaiden menettelyyn liittyvien takeiden käyttöönottoa, jotta voidaan varmistaa, ettei kollektiivisen oikeussuojajärjestelmän väärinkäyttöön ole yllykkeitä. Tästä syystä esimerkiksi lakimiesten provisiopalkkioita ei pitäisi sallia. Lisäksi kantajia edustavien yhteisöjen on oltava voittoa tavoittelemattomia, jotta varmistetaan, että ne ajavat toiminnallaan vahinkoa kärsineiden henkilöiden etuja. Perusteettomia oikeudenkäyntejä voidaan ehkäistä myös kieltämällä suhteettoman suuret, ns. rankaisevat vahingonkorvaukset, jotka ovat yleensä lisäyllyke ryhmäkanteiden nostamiseen. Toisaalta kaikille kantajille olisi maksettava täysi korvaus sen jälkeen kun tuomioistuin toteaa, että heidän korvausvaatimuksensa on oikeutettu.

  • Keskeinen asema kollektiivisessa oikeussuojamenettelyssä olisi oltava tuomarilla, jonka tehtävänä on käsitellä asia tehokkaasti ja olla valppaana mahdollisten väärinkäytösten estämiseksi. Komissio ei pyri siihen, että ryhmäkanteen toteuttaminen ulkopuolisella rahoituksella kiellettäisiin kokonaan, mutta eturistiriitojen välttämiseksi se suosittaa, että tällaisille rahoitusjärjestelyille asetetaan erityisesti avoimuuteen liittyviä ehtoja.

  • Komissio suosittaa myös vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen käyttöä edellyttäen, että kumpikin osapuoli suostuu siihen vapaaehtoisesti.

Mitä seuraavaksi? Jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan suositetut toimenpiteet kahden vuoden kuluessa. Viimeistään kahden vuoden kuluttua suosituksen voimaantulosta komissio arvioi tilannetta jäsenvaltioiden vuosiraporttien perusteella ja pohtii, tarvitaanko lisätoimenpiteitä suosituksen vaikutuksen tehostamiseksi.

Taustaa

Mitä kollektiiviset oikeussuojakeinot ovat ja mihin niitä tarvitaan?

Kollektiiviset oikeussuojakeinot muodostavat oikeudellisen menettelyn, joka parantaa oikeudenkäytön taloudellisuutta ja tehostaa täytäntöönpanoa mahdollistamalla useiden yksittäisten (samaan asiaan liittyvien) vaatimusten käsittelemisen yhden ainoan oikeudenkäynnin puitteissa. Kollektiiviset oikeussuojakeinot kattavat sekä kollektiivisen kieltokanteen (oikeudellinen menettely, jossa kantajan tavoitteena on laittoman toimintatavan lopettaminen) että kollektiivisen vahingonkorvauskanteen (oikeudellinen menettely, jossa kantaja hakee korvausta hänelle aiheutuneesta vahingosta). Käsite poikkeaa selvästi Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmässä yleisestä ryhmäkannetyypistä, josta käytetään nimitystä class action. Kollektiiviset oikeussuojakeinot ovat käytössä joissakin EU:n jäsenvaltioissa, mutta niiden soveltamisessa on suuria eroja.

Komissio on unionin perussopimusten noudattamisesta ja EU-lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnasta vastaava viranomainen. Toisaalta yksityishenkilöt, yritykset ja erilaisia eturyhmiä edustavat yhteisöt voivat hakea kansallisilta tuomioistuimilta EU:n lainsäädännön mukaisten oikeuksiensa panemista täytäntöön. Joissain tapauksissa EU-lainsäädännön rikkominen voi johtaa useisiin rinnakkaisiin oikeudenkäynteihin. Tällaisissa tapauksissa viranomaistäytäntöönpanoa voidaan täydentää kollektiivisilla oikeussuojakeinoilla. Nykyisessä EU-lainsäädännössä säädetään jo mahdollisuudesta panna vireille kuluttajalainsäädännön piiriin kuuluvia kollektiivisia kieltokanteita. Kansallisten oikeusjärjestelmien välillä on kuitenkin suuria eroja muun muassa rahoitusmarkkinoiden, kilpailuasioiden ja ympäristönsuojelun sääntelyssä. Tilanne mutkistuu entisestään, jos useat kuluttajat tai yritykset haluavat hakea vahingonkorvauksia samassa asiassa eri jäsenvaltioissa.

Ennen suosituksen laatimista komissio järjesti laajan julkisen kuulemisen, jonka avulla se pyrki selvittämään, toisiko eurooppalainen lähestymistapa kollektiiviseen oikeussuojaan lisäarvoa EU:n kansalaisille ja yrityksille, ja millä edellytyksin näin voisi olla (IP/11/132). Komissio on ottanut suosituksessa huomioon myös Euroopan parlamentin päätöslauselman kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskevasta johdonmukaisesta eurooppalaisesta lähestymistavasta. Päätöslauselmassa suositetaan kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskevan horisontaalisen kehyksen laatimista.

Komission toiminta kollektiivisten oikeussuojakeinojen kehittämiseksi

Komissio on jo vuosia työskennellyt kuluttaja- ja kilpailuoikeuden alalla sovellettavia kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskevien eurooppalaisten sääntöjen laatimiseksi. Se hyväksyi yhteisön kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvia vahingonkorvauksia koskevan vihreän kirjan vuonna 2005 ja samaa aihetta käsittelevän valkoisen kirjan vuonna 2008. Molemmissa asiakirjoissa on luku kollektiivisista oikeussuojakeinoista. Vuonna 2011 komissio järjesti julkisen kuulemisen, jossa noin 300 yhteisöä ja asiantuntijaa sekä 10 000 kansalaista otti kantaa kollektiivista oikeussuojaa koskevan eurooppalaisen kehyksen laatimiseen. Kuuleminen paljasti, että eri sidosryhmien näkemyserot ovat suuret ja että tarvitaan tasapainoisia ratkaisuja.

Lisätietoja

Komission suositus

MEMO/13/530

Varapuheenjohtaja Viviane Redingin kotisivu

Viviane Reding Twitterissä: @VivianeRedingEU

Terveys- ja kuluttajakomissaari Tonio Borgin kotisivu

Varapuheenjohtaja Joaquín Almunian kotisivu

Yhteyshenkilöt:

Mina Andreeva (+32–2) 299 13 82

Natasha Bertaud (+32–2) 296 74 56


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website