Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 11. kesäkuuta 2013

Yhtenäinen ilmatila: Komissio purkaa ruuhkia Euroopan ilmatilasta

Euroopan komissio on tänään ryhtynyt toimiin Euroopan lennonjohtojärjestelmän uudistusten nopeuttamiseksi. Komissio aikoo puuttua kapasiteettipulaan, koska lentojen määrän odotetaan kasvavan 50 prosenttia seuraavien 10–20 vuoden aikana. Euroopan pirstaleisen ilmatilan tehottomuus aiheuttaa vuosittain lähes 5 miljardin euron ylimääräiset kustannukset lentoyhtiöille ja niiden asiakkaille. Keskimääräinen lento pitenee tehottomuuden vuoksi 42 kilometriä, jolloin polttoaineen kulutus kasvaa, päästöt lisääntyvät, käyttömaksut nousevat entisestään ja myöhästymiset lisääntyvät. Yhdysvalloilla on samansuuruinen ilmatila ja enemmän liikennettä, mutta kustannukset jäävät puoleen Euroopan kustannuksista.

"Lentoyhtiöt ja niiden asiakkaat Euroopassa ovat jo yli 10 vuoden ajan joutuneet tyytymään heikompaan palvelutasoon ja määräaikojen laiminlyöntiin matkalla kohti yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa", sanoi EU:n liikennekomissaari Siim Kallas. "Meillä ei ole varaa jatkaa näin. Tänään viilaamme järjestelmän yksityiskohtia niin, että se kestää paremmin painetta ja pystymme kunnianhimoisiin uudistuksiin myös näinä talouden vaikeina aikoina. Meidän on parannettava eurooppalaisen ilmailualan kilpailukykyä ja luotava lisää työpaikkoja lentoyhtiöihin ja lentoasemille."

Komissio ehdottaa päivityksiä neljään yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan luomista koskevaan asetukseen ja muutoksia Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) sääntöihin. Ehdotusten (joita kutsutaan myös SES2+-paketiksi) keskeiset osat ovat seuraavat:

Lisää turvallisuutta ja parempaa valvontaa

Turvallisuus on edelleen kaikkein tärkein asia ilmailun alalla. Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) tarkastukset ovat osoittaneet suuria puutteita jäsenvaltioiden lennonjohto-organisaatioiden valvonnassa. Komissio ehdottaa, että kansalliset valvontaviranomaiset olisi organisaation ja rahoituksen puolesta eriytettävä täydellisesti niiden valvomista lennonjohto-organisaatioista. Samalla olisi kuitenkin varmistettava, että valvontaviranomaisilla on riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen. Tämä vaikuttaisi hyvin myönteisesti sekä valvontaan että turvallisuuteen. Monilla valvontaviranomaisilla on nykyisellään alimitoitetut resurssit ja ne ovat riippuvaisia samojen tahojen tuesta, joita niiden pitäisi valvoa.

Tulevaisuudessa lentoyhtiöillä on uusi rooli lennonjohto-organisaatioiden investointisuunnitelmien hyväksymisessä, jotta voidaan varmistaa, että suunnitelmat vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeita.

Lentoliikenteen tehokkaampaa hallintaa

Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmää uudistetaan neljän keskeisen suoritustavoitteen pohjalta: turvallisuus, kustannustehokkuus, kapasiteetti ja ympäristönsuojelu. Nämä tavoitteet ovat keskeisiä tekijöitä uudistusprosessissa, koska ne ajavat lennonjohto-organisaatioita muutoksiin ja tarjoamaan parempia palveluja alhaisempaan hintaan.

Viime vuosina suoritustavoitteiden saavuttamisessa on jääty pahasti jälkeen kokonaistavoitetasosta. Tämä johtuu siitä, että nykyjärjestelmässä viime kädessä jäsenvaltiot päättävät tavoitteista ja korjaavien toimenpiteiden vaatimisesta, jos tavoitteita ei saavuteta.

Komission ehdotuksella vahvistetaan suorituskyvyn kehittämisjärjestelmää tekemällä tavoitteiden asettamisesta riippumattomampaa ja avoimempaa ja parantamalla niiden saavuttamisen valvontaa. Ehdotuksella vahvistetaan komission roolia kunnianhimoisten tavoitteiden asettamisessa. Samalla ehdotus lisää suorituskyvyn tarkastuselimen riippumattomuutta keskeisenä teknisenä neuvonantajana ja mahdollistaa seuraamukset, jos tavoitteita ei saavuteta.

Uutta liiketoimintaa tukipalveluihin

Komission ehdotus avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, jotka tarjoavat lennonjohto-organisaatioille erilaisia tukipalveluja. Esimerkiksi säätietoihin, ilmailutiedotukseen, tiedonsiirtoon, navigointiin ja valvontaan liittyvät tukipalvelut on eriytettävä niin, että ne voidaan kilpailuttaa avoimesti ja läpinäkyvästi normaalien hankintasääntöjen mukaisesti. Lennonjohdon ydinpalvelut ovat luontaisia monopoleja, joten uudet säännöt eivät koske niitä.

Tukipalvelut ovat tällä hetkellä ilmaliikenteen hallinnan suurin kustannustekijä ja ne voidaan nykyisellään hankkia monopoliyrityksiltä ilman asianmukaisia kustannus-hyötyanalyysejä. Varovaisten arvioiden mukaan normaaleja hankintasääntöjä soveltamalla voidaan saavuttaa 20 prosentin säästö.

Mahdollisuuksia toiminnallisiin kumppanuuksiin

Toiminnallisilla ilmatilan lohkoilla on tarkoitus korvata nykyiset 27 kansallista ilmaliikennelohkoa suuremmista alueellisista lohkoista muodostuvalla verkostolla. Näin voidaan tehostaa toimintaa, leikata kustannuksia ja vähentää päästöjä. Vaikka jäsenvaltioita sitova määräaika toiminnallisten ilmatilalohkojen perustamiselle oli joulukuussa 2012, yksikään luoduista yhdeksästä ilmatilalohkosta ei vielä ole täysin toiminnassa. Komissio harkitsee parhaillaan rikkomismenettelyn käynnistämistä kaikkia jäsenvaltioita vastaan erityisesti alueilla, joilla ei ole lähikuukausina nähtävissä edistymistä uudistusten toteuttamisessa.

Toiminnalliset ilmatilalohkot ovat kuitenkin toistaiseksi olleet rakenteiltaan melko joustamattomia. Tästä syystä komissio ehdottaa, että palveluntarjoajien yhteistyö ilmatilalohkoissa voitaisiin järjestää joustavammin niin, että ne voisivat muodostaa toiminnallisia kumppanuuksia ja toimia yhdessä nykyistä moninaisempien kumppanien kanssa suorituskyvyn parantamiseksi.

Myös verkon hallinnoijan (Eurocontrol) roolia vahvistetaan, jotta keskitetyt palvelut voidaan toteuttaa Euroopassa tehokkaammin. Verkon hallinnoijan aseman vahvistaminen tarkoittaa erityisesti sitä, että reittejä voidaan lyhentää, mikä puolestaan vähentää polttoaineen kulutusta ja kokonaispäästöjä.

Mitä seuraavaksi?

Jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin on hyväksyttävä komission ehdotukset, jotta niistä tulee voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila – Perustietoja ja lukuja

Eurooppalaista ilmatilaa ja eurooppalaisia lentoasemia uhkaa ylikuormittuminen. Jo nyt Euroopan yli 440 lentoaseman kautta kulkee noin 800 miljoonaa matkustajaa joka vuosi. Päivittäin lennetään noin 27 000 johdettua lentoa. Se tarkoittaa vuosittain yhdeksää miljoonaa tällaista lentoa Euroopan ilmatilassa. Näistä lennoista 80 prosenttia liikennöidään EU:ssa.

Nykytilanne on lentoliikennetoimialan hallinnassa, mutta normaaleissa talousolosuhteissa lentoliikenteen määrän odotetaan kasvavan kolme prosenttia vuosittain. Lentojen määrän odotetaan kasvavan 50 prosenttia seuraavien 10–20 vuoden aikana.

Jos mitään ei tehdä, seurauksena on kaaos. Eurooppa joutuisi hylkäämään suuren osan mahdollisesta kysynnästä. Lisäksi alttius myöhästymisille ja lentojen peruuttamisille nousisi ennennäkemättömälle tasolle. Ilman toimenpiteitä ruuhkautumisesta aiheutuvat kustannukset lisääntyvät noin 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Ydinongelma on se, että Euroopan lentoliikenteen hallintajärjestelmät ovat keskenään erilaisia ja tehottomia.

EU:n ilmatila on edelleen jakautunut 27 kansalliseen lennonjohtojärjestelmään, palveluja tarjotaan noin 60 eri lennonjohtokeskuksesta ja ilmatila on jaettu yli 650 sektoriin. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmatilan nykyinen rakenne perustuu valtioiden rajoihin, jolloin lentoja ei usein voida lentää suorinta reittiä. Euroopassa ilma-alukset lentävät ilmatilan jakautuneisuuden vuoksi 42 kilometriä enemmän kuin olisi välttämätöntä. Tämä pidentää lentoaikoja sekä lisää myöhästymisiä, polttoaineen kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä.

Lisäksi ilmaliikenteen hallinnan nykyinen teknologia on suunniteltu jo 1950-luvulla, joten se on nyt jo vanhanaikaista.

Euroopan ilmatilan epäyhtenäisyydestä johtuva tehottomuus aiheuttaa noin viiden miljardin euron ylimääräiset kustannukset vuosittain. Nämä kustannukset siirtyvät liiketoimintaan ja matkustajille. Lennonjohtokustannusten osuus on nykyisin 6–12 prosenttia lipun hinnasta.

Yhdysvaltojen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tehokkuus on kaksinkertainen EU:hun verrattuna: samoilla kustannuksilla ja kolmanneksella lennonjohtokeskusten määrästä hoidetaan kaksinkertainen määrä lentoja.

Näiden haasteiden vuoksi annettiin 1990-luvun lopulla ehdotukset yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan perustamiseksi. Tavoitteena oli poistaa kansalliset rajat ilmassa ja luoda yhtenäinen ilmatila, jossa

a) turvallisuus olisi 10 kertaa parempi

b) ilmatilan kapasiteetti olisi kolminkertainen

c) ilmaliikenteen hallinnan kustannukset olisivat 50 prosenttia pienemmät ja

d) ympäristövaikutuksia olisi 10 prosenttia vähemmän.

Lisätietoja:

MEMO/13/525 ja http://ec.europa.eu/transport/air/index_en.htm

Yhteyshenkilöt:

Helen Kearns (+32-2) 298 76 38

Dale Kidd (+32-2) 295 74 61


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site