Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 23. toukokuuta 2013

Komissio ehdottaa uutta eurooppalaista elektroniikkateollisuusstrategiaa – paremmin kohdennettu tuki 100 miljardin euron mobilisoimiseksi uusina yksityisinä investointeina

Euroopan komissio käynnistää tänään kampanjan, jolla tuetaan koordinoitujen julkisten investointien tekemistä mikro- ja nanoelektroniikan alalla (esimerkiksi puolijohteet ja tietokonesirut) ja pyritään laajentamaan Euroopan edistynyttä tuotantopohjaa.

”Muut investoivat jo voimakkaasti tietokonesiruihin, eikä Eurooppa voi jäädä muista jälkeen. Meidän on yhdistettävä voimamme ja kehitettävä uusia vahvuuksia. Tämä muutos voidaan toteuttaa koordinoimalla julkisia investointeja EU:n, jäsenvaltioiden ja alueellisella tasolla pikaisesti ja perusteellisesti”, totesi Euroopan komission varapuheenjohtaja Neelie Kroes.

Euroopan elektroniikkateollisuus on perusta Euroopan koko teollisuuden kilpailukyvylle, koska se tuottaa keskeisiä mahdollistavia teknologioita (Key Enabling Technology – KET) muille aloille energia-alasta autoteollisuuteen ja aina terveydenhuoltoon. Elektroniikkateollisuuden kasvu on olennainen tekijä kasvun ja työpaikkojen kannalta Euroopassa.

”Haluan kaksinkertaistaa Euroopan siruntuotannon noin 20 prosenttiin maailmanlaajuisesta tuotannosta. Haluan Euroopan tuottavan enemmän siruja alueellaan kuin mitä Yhdysvallat tuottavat alueellaan”, Neelie Kroes jatkoi. ”Tämä on realistinen päämäärä, jos kanavoimme investointimme oikealla tavalla”.

Teollisuusstrategian keskeisinä tavoitteina on

  1. investoida enemmän ja koordinoidummin tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin sekä maksimoida EU:n ja sen jäsenvaltioiden investointien vaikutukset lisäämällä rajatylittävää yhteistyötä (julkisista investoinneista odotetaan tulevan 70 % jäsenvaltioilta ja 30 % EU:lta)

  2. vahvistaa Euroopan kolmea maailmanluokan elektroniikkaklusteria, jotka ovat Dresden (Saksa), Eindhoven (Alankomaat)/Leuven (Belgia) ja Grenoble (Ranska), ja luoda yhteyksiä muihin johtaviin eurooppalaisiin klustereihin, joita ovat esimerkiksi Cambridge (Yhdistynyt kuningaskunta), Kärnten (Itävalta), Dublin (Irlanti) ja Milano (Italia)

  3. keskittyä kolmeen toisiaan täydentävään teknologiapolkuun: tehdään siruista edullisempia (siirtyminen 450 mm:n piikiekkoihin sirujen raaka-aineena), nopeampia (ns. More Moore -kehitys) ja älykkäämpiä (ns. More than Moore -kehitys)

  4. mobilisoida 10 miljardia euroa yksityisiä, alueellisia, kansallisia ja EU:n varoja yhteisiä tutkimus- ja innovaatiotavoitteita varten, mukaan lukien viisi miljardia euroa yhteisen julkis-yksityisen kumppanuuden kautta. Tällä seitsenvuotisella kumppanuudella pyritään kattamaan koko arvo- ja innovointiketju elektroniikkateollisuudessa, mukaan lukien laajan mittakaavan innovaatiohankkeiden rahoittaminen EU:n Horisontti 2020 -tutkimusohjelman yhteydessä.

Lopuksi Neelie Kroes totesi seuraavaa: ”Tämän strategian avulla Euroopan teollisuus kykenee paremmin muuntamaan tekniset innovaatiot kaupallisiksi sovelluksiksi”.

Strategian menestyksekkään toteuttamisen myötä voidaan

  1. asettaa enemmän mikro- ja nanoelektroniikkaa Euroopan keskeisten toimialojen saataville

  2. laajentaa toimitusketjua ja yritysekosysteemiä, mikä lisää pk-yritysten liiketoimintamahdollisuuksia

  3. investoida enemmän edistyneeseen valmistusteknologiaan

  4. edistää innovointia koko toimitusketjussa Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi.

Komission kunnianhimoisia tavoitteita tukevat sekä tutkijat että elektroniikkateollisuus, jotka vuoden 2012 lopulla esittivät, miten vuosina 2013–2020 voitaisiin toteuttaa yhteensä 100 miljardin euron investoinnit.

Tausta

Mikro- ja nanoelektroniikan komponentit ja järjestelmät eivät ole ainoastaan digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kannalta olennaisia vaan ne tukevat myös innovointia ja parantavat kilpailukykyä kaikilla suurilla talouden aloilla. Nykypäivän autot, lentokoneet ja junat ovat elektroniikan ansiosta turvallisempia, energiatehokkaampia ja mukavampia. Sama pätee myös muihin suuriin toimialoihin, kuten lääkinnälliset ja terveysalan laitteet, kodinkoneet, energiaverkot ja turvajärjestelmät. Tästä syystä mikro- ja nanoelektroniikka on ns. keskeinen mahdollistava teknologia (Key Enabling Technology – KET) ja Euroopan unionissa olennainen tekijä kasvun ja työllisyyden kannalta.

Euroopan elektroniikkateollisuus on vuodesta 2000 lähtien kasvanut noin viisi prosenttia vuodessa. Se työllistää nykyään 200 000 henkeä suoraan, ja miljoona työpaikkaa riippuu siitä välillisesti. Alalla on edelleen pulaa ammattitaitoisista osaajista.

Kuluneiden 15 vuoden aikana Euroopassa on voimakkaasti pyritty rakentamaan teollisuuden ja teknologian klustereita. Kun otetaan huomioon näköpiirissä olevat monenlaiset mahdollisuudet ja teollisuuden kohtaamat haasteet, nyt on kiireellisesti tehostettava ja koordinoitava kaikkia julkisen sektorin panostuksia eri puolilla Eurooppaa.

Kaikki Euroopan talouden alat hyötyvät tästä strategiasta, sillä elektroniikkatuotteiden ja ‑palvelujen osuus on ainakin 10 prosenttia BKT:stä.

Hyödyllisiä linkkejä

MEMO/13/451, joka koskee uutta elektroniikkastrategiaa ja sen merkitystä taloudelle

Tiedonanto "Eurooppalainen strategia mikro- ja nanoelektroniikkakomponentteja ja -järjestelmiä varten"

Elektroniikkateollisuus digitaalistrategiassa

Keskeiset mahdollistavat teknologiat

Hashtagit: #electronics #nanoelectronics

Kerro mielipiteesi

Digitaalistrategian verkkosivut englanniksi

Neelie Kroesin verkkosivut englanniksi

Seuraa Neelietä Twitterissä

Yhteyshenkilöt:

Ryan Heath (+32-2) 296 17 16, Twitter: @RyanHeathEU

Linda Cain (+32-2) 299 90 19


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site