Navigation path

Left navigation

Additional tools

EU:n kansalaisten perusoikeudet toteutuvat yhä paremmin

European Commission - IP/13/411   08/05/2013

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 8. toukokuuta 2013

EU:n kansalaisten perusoikeudet toteutuvat yhä paremmin

Komissio on antanut tänään kolmannen kertomuksensa EU:n perusoikeuskirjan soveltamisesta. Kertomus perusoikeuskirjan soveltamisesta kattaa vuoden 2012. Siitä käy ilmi, että EU:n työ kansalaisten perusoikeuksien suojelujärjestelmän kehittämiseksi on alkanut tuottaa tulosta. EU:n perusoikeuskirjan vaikutus on kasvanut jatkuvasti siitä asti, kun siitä tuli oikeudellisesti sitova kolme vuotta sitten. Perusoikeuskirja onkin nykyään johtotähtenä sekä EU:n toimielimille, kun ne laativat uutta lainsäädäntöä, että EU:n ja jäsenmaiden tuomioistuimille.

Perusoikeuskirjan soveltamista koskevan kertomuksen yhteydessä julkistettiin myös kertomus naisten ja miesten tasa-arvon edistymisestä vuonna 2012 sekä komission katsaus EU:n kansalaisuuteen. Katsauksessa ehdotetaan uusia toimenpiteitä kansalaisten oikeuksien lujittamiseksi (ks. IP/13/410 ja MEMO/13/409).

Perusoikeudet ovat perusta, jolle Euroopan unioni on rakennettu, joten niitä on suojeltava ja vahvistettava kaikin tavoin,” totesi oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisuusasioista vastaava komission varapuheenjohtaja Viviane Reding. Hänen mukaansa komissio pyrkii näyttämään esimerkkiä ja varmistamaan perusoikeuksien toteutumisen kaikissa EU:n toimivaltaan kuuluvissa aloitteissa. Nämä koskevat muun muassa tietosuojan turvaamista, sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takaamista. ”EU:n perusoikeuskirja ei ole mikä tahansa EU:n asiakirja – se on osa unionin 500 miljoonan kansalaisen todellisuutta. Perusoikeuksien toteutumisesta kuuluu suuri kiitos myös kansallisille tuomioistuimille”, Reding sanoi.

Perusoikeuskirjan soveltamista koskevassa kertomuksessa esitetään kattava katsaus perusoikeuksien toteutumiseen EU:ssa kuluneen vuoden aikana. Siinä todetaan muun muassa, että perusoikeuskirjassa vahvistetut oikeudet otetaan tarkkaan huomioon EU:n toimielimissä, kun ne ehdottavat ja hyväksyvät uutta lainsäädäntöä. Sen sijaan jäsenvaltioita perusoikeuskirja sitoo ainoastaan silloin, kun ne panevat EU:n toimintapolitiikkoja ja lainsäädäntöä täytäntöön.

Kertomus jakautuu kuuteen lukuun, joilla on samat otsikot kuin perusoikeuskirjan kuudella osastolla: Ihmisarvo, Vapaudet, Tasa-arvo, Yhteisvastuu, Kansalaisten oikeudet ja Lainkäyttö (lisätietoja taustatiedotteessa MEMO/13/411).

Kansalaisten komissiolle osoittamissa kirjeissä esitetyt perusoikeuksiin liittyvät kysymykset koskivat yleisimmin vapaata liikkuvuutta ja oleskeluoikeutta (18 % kaikista komissiolle osoitetuista, perusoikeuksia koskevista kirjeistä), kansallisten oikeusjärjestelmien toimintaa (15 %), oikeussuojaa (12,5 %), ammatillista vapautta ja oikeutta työhön (7,5 %), vammaisten osallistumista yhteiskuntaan (4,5 %) sekä henkilötietojen suojaa (4 %) (yksityiskohtainen erittely liitteessä).

Kaksi tapaa edistää perusoikeuskirjan toteutumista

1. Komission toiminta perusoikeuksien edistämiseksi

Kun on kysymys asiasta, jossa EU:lla on toimivaltaa, komissio voi ehdottaa EU-lainsäädäntöä, jonka kautta perusoikeuskirjassa esitetyt oikeudet ja periaatteet toteutuvat konkreettisesti.

Komissio esitti vuonna 2012 säädösehdotuksia muun muassa seuraavista aiheista:

  1. EU:n tietosuojasääntöjen kattava uudistus (IP/13/46)

  2. sukupuolijakauman aktiivinen tasapainottaminen EU:n pörssiyhtiöiden hallituksissa (IP/12/1205)

  3. oikeudenkäyntioikeuksien ja rikoksen uhrin oikeuksien turvaaminen (IP/12/575, IP/12/1200).

Komissiolla on perussopimusten vartijana velvollisuus tarvittaessa varmistaa, että jäsenmaat panevat EU:n lainsäädännön täytäntöön tehokkaasti ja perusoikeuskirjaa noudattaen.

Komissio käynnisti vuonna 2012 mm. seuraavat rikkomusmenettelyt:

  1. kanne, jolla unionin tuomioistuimessa riitautettiin Unkarissa tapahtunut 274 tuomarin ja syyttäjän siirtäminen varhaiseläkkeelle, kun oikeusalan pakollista eläkeikää oli yhtäkkiä alennettu 70 vuodesta 62 vuoteen. EU:n tuomioistuin vahvisti komission kannan (MEMO/12/832), jonka mukaan tällainen eläkkeelle pakottaminen oli ristiriidassa EU:n tasa-arvolainsäädännön kanssa (direktiivi ikäsyrjinnän kieltämisestä, perusoikeuskirjan 21 artikla);

  2. kanne sen varmistamiseksi, että samaa sukupuolta oleva aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli voi käyttää oikeuttaan tulla Maltaan EU:n kansalaisen luokse ja oleskella hänen kanssaan siellä (vapaata liikkuvuutta koskevan EU-direktiivin mukaisesti, ks. IP/11/981).

2. Perusoikeuskirjaan perustuvat tuomioistuinten ratkaisut

On hyvä merkki, että kansalliset tuomioistuimet ovat alkaneet vedota perusoikeuskirjaan EU:n oikeutta koskevissa asioissa, vaikka se on ollut voimassa primäärilainsäädäntönä vasta kolme vuotta. Esimerkiksi Itävallan perustuslakituomioistuin antoi vuonna 2012 merkittävän päätöksen perusoikeuskirjan soveltamisesta kansallisella tasolla tapahtuvaan perustuslainmukaisuuden tarkasteluun. Tuomioistuin katsoi, että kansalaiset voivat riitauttaa kansallisen lainsäädännön laillisuuden vetoamalla perusoikeuskirjassa vahvistettuihin oikeuksiin ja periaatteisiin.

Myös Euroopan unionin tuomioistuin viittaa ratkaisuissaan yhä useammin perusoikeuskirjaan. Vuonna 2012 viittauksia oli 87:ssä unionin tuomioistuimen tuomiossa, mikä on kaksinkertainen määrä vuoteen 2011 verrattuna (43 viittausta). Myös kansalliset tuomioistuimet viittaavat perusoikeuskirjaan taajaan, kun ne esittävät ennakkoratkaisupyyntöjä unionin tuomioistuimelle. Vuonna 2012 tällaisten viittausten määrä kasvoi yli 50 % (27 vuonna 2011 ja 41 vuonna 2012).

Tällaisten viittausten lisääntyminen on merkittävä edistysaskel kohti johdonmukaisempaa perusoikeuksien suojelujärjestelmää, joka takaa samantasoiset oikeudet ja suojan kaikissa jäsenvaltioissa aina kun EU:n oikeutta sovelletaan.

Perusoikeuksien suojaa lisää tulevaisuudessa myös EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Liittymissopimusta koskevat neuvottelut saatiin päätökseen vuonna 2012.

Perusoikeuskirjan tuntemus parantunut

Vuonna 2012 komissio sai yli 4 000 perusoikeusasioita koskevaa kirjettä, vetoomusta tai tiedustelua kansalaisilta ja Euroopan parlamentin jäseniltä. Näistä suurin osa (58 %) koski tilanteita, joihin perusoikeuskirjaa voidaan soveltaa. Komission työ perusoikeuskirjan soveltamista koskevan tietoisuuden lisäämiseksi on selvästikin kantanut hedelmää: vielä vuonna 2010 peräti 69 prosenttia yhteydenotoista jäi perusoikeuskirjan soveltamisalan ulkopuolelle.

Sukupuolten tasa-arvo edistynyt vuonna 2012

Perusoikeuksiin kuuluu muun muassa oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Sen toteutumista arvioidaan myös tänään julkaistussa erillisessä kertomuksessa EU:n tasa-arvostrategian edistymisestä. Kertomuksen mukaan naisten osuus EU:n työvoimasta on kasvanut, ja perheen ensisijainen huoltaja on yhä useammin nainen. Vuonna 1997 töissä kävi 55 prosenttia EU:n naisista; nykyään luku on jo 62,4 prosenttia. Tämä on toki edelleen huomattavasti alhaisempi kuin miesten työssäkäyntiaste (74,6 %).

Talouskriisin alkamiseen asti naiset kuroivat pikku hiljaa kiinni miesten etumatkaa kaikkien EU-maiden työmarkkinoilla. Myönteinen kehitys on kuitenkin seisahtunut kriisin myötä. Sukupuolikuilu on tosin edelleen kaventunut, mutta se johtuu siitä, että miesten työllisyystilanne on huonontunut vielä nopeammin ja merkittävämmin kuin naisten.

Naiset kohtaavat edelleen suuria esteitä, kun he pyrkivät korkeimmalle päätöksentekotasolle. Komission ehdotus pörssiyhtiöiden hallituspaikkojen sukupuolijakauman tasapainottamisesta on virstanpylväs tasa-arvon tiellä. Vilkas julkinen keskustelu ja sääntelytoimenpiteet ovat osaltaan vaikuttaneet sukupuolijakauman parantumiseen päätöksentekotasolla. Vuoden 2012 tilastojen mukaan naisten määrä yhtiöiden hallituksissa on noussut enemmän kuin kertaakaan aiemmin yhden vuoden aikana (IP/13/51).

Tasa-arvoraportti osoittaa siis, että jonkin verran on edistytty. Monilla aloilla on kuitenkin yhä suuria haasteita. Jäsenmaissa onkin vielä paljon tehtävää Eurooppa 2020 ‑strategian ja sukupuolten tasa-arvostrategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

Taustaa

Euroopan unionin perusoikeuskirja sai lainvoiman Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä 1. joulukuuta 2009. Perusoikeuskirjassa vahvistetaan sellaiset oikeudet kuin ilmaisuvapaus ja henkilötietojen suoja, jotka ilmentävät EU:n yhteisiä arvoja ja valtiosääntöperintöä.

Komissio hyväksyi lokakuussa 2010 perusoikeuskirjan tehokkaaseen täytäntöönpanoon tähtäävän strategian ja laati sen yhteydessä ns. perusoikeuksien tarkistuslistan, jonka avulla komission esittämien lainsäädäntöehdotusten perusoikeusvaikutusten arviointia on pystytty tehostamaan. Komissio on myös sitoutunut tiedottamaan kansalaisille, missä tilanteissa se voi puuttua perusoikeuksiin liittyviin ongelmiin. Euroopan parlamentin pyynnöstä komissio seuraa perusoikeuksien suojelun edistymistä julkaisemalla vuosittain kertomuksen perusoikeuskirjan soveltamisesta. Lisäksi käytännön tietoa perusoikeuksien käyttämismahdollisuuksista julkaistaan Euroopan oikeusportaalissa.

Lisätietoja

MEMO/13/411

Lehdistöpaketti:

http://ec.europa.eu/justice/newsroom/citizen/news/130508_en.htm

Komission perusoikeussivusto

Komission tasa-arvosivusto

Viviane Redingin kotisivut

Viviane Reding Twitterissä

Yhteyshenkilöt:

Mina Andreeva (+32 2) 299 13 82

Natasha Bertaud (+32 2) 296 74 56

ANNEX


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website