Navigation path

Left navigation

Additional tools

EU käynnistää puhtaiden polttoaineiden strategian

European Commission - IP/13/40   24/01/2013

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 24. tammikuuta 2013

EU käynnistää puhtaiden polttoaineiden strategian

Euroopan komissio esitteli tänään mittavan toimenpidekokonaisuuden, jolla on tarkoitus varmistaa, että ympäri Eurooppaa rakennetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkausasemia, joiden suunnittelussa ja käytössä sovelletaan yhtenäisiä suunnittelu- ja käyttönormeja. Poliittisissa aloitteissa on tähän mennessä käsitelty lähinnä itse polttoaineita ja ajoneuvoja ja jätetty polttoaineiden jakelun kysymykset sivuun. Tähän saakka kannustimet ovat olleet koordinoimattomia ja riittämättömiä.

Puhtaiden polttoaineiden käyttöönottoa jarruttaa lähinnä kolme seikkaa: ajoneuvojen korkea hinta, niiden vähäinen suosio kuluttajien keskuudessa sekä ja lataus- ja tankkausasemien puute. Näin on päädytty noidankehään: tankkausasemia ei rakenneta, koska ajoneuvoja ei ole tarpeeksi. Ajoneuvoja taas ei voida myydä kilpailukykyisillä hinnoilla, koska kysyntää ei ole riittävästi. Kuluttajat puolestaan eivät osta ajoneuvoja, koska ne ovat kalliita eikä tankkausasemia ole. Tämän vuoksi komissio esittää sähkön, vedyn ja maakaasun kaltaisten puhtaiden polttoaineiden infrastruktuurin vähimmäistasoa koskevaa jäsenvaltioita sitovaa tavoitekokonaisuutta sekä asemilla tarvittavaa laitteistoa koskevia yhteisiä EU:n laajuisia standardeja.

”Innovatiivisten vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittäminen on luonnollinen tapa tehdä Euroopan taloudesta resurssitehokkaampi, vähentää liiallista riippuvuutta öljystä ja luoda liikenneala, joka kykenee vastaamaan 2000-luvun haasteisiin,” toteaa liikenne-asioista vastaava komission varapuheenjohtaja Siim Kallas. ”Kiina ja Yhdysvallat suunnittelevat yhteensä yli kuuden miljoonan sähköisen ajoneuvon saamista tieliikenteeseen vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarjoaa Euroopalle ensiluokkaisen tilaisuuden luoda vahva asema nopeasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla.”

Liikenteen puhtaan energian toimenpidepaketti koostuu Euroopan vaihtoehtoisten polttoaineiden strategiaa koskevasta tiedonannosta, infrastruktuureita ja standardeja sääntelevästä direktiivistä sekä oheisasiakirjasta, jossa esitellään nesteytetyn maakaasun kehittämistä laivaliikenteessä koskeva toimintasuunnitelma.

Tärkeimmät toimenpiteet ovat seuraavat:

Sähkö: Latausasemien osalta tilanne vaihtelee suuresti eri puolilla EU:ta. Latausasemia on eniten Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Ehdotuksessa edellytetään, että kaikissa jäsenvaltioissa on oltava tietty vähimmäismäärä latausasemia standardipistokkeilla (ks. liitteenä oleva taulukko). Tavoitteena on luoda riittävä määrä latausasemia, jotta yritykset käynnistäisivät kohtuuhintaisten autojen massatuotannon.

EU:n laajuinen standardipistoke on olennainen tekijä tämän voimanlähteen käyttöönotolle. Epävarmuuden poistamiseksi markkinoilta komissio ilmoitti tänään, että yhteisenä standardina koko Euroopassa käytetään tyypin 2 pistoketta.

Vety: Saksassa, Italiassa ja Tanskassa on jo nyt huomattava määrä vedyn tankkausasemia, jotka tosin kaikki eivät ole yleisesti käytettävissä. Lisäksi tietyille osille, kuten polttoaineletkuille, tarvitaan vielä yhteisiä standardeja. Ehdotuksen mukaan nykyiset tankkausasemat yhdistetään verkostoksi, jossa on yhteiset standardit vetykäyttöisten ajoneuvojen liikkuvuuden varmistamiseksi. Tämä koskee niitä 14 jäsenvaltiota, joilla tällä hetkellä on vedyn tankkausasemien verkosto.

Biopolttoaineet: Biopolttoaineilla on jo lähes viiden prosentin markkinaosuus. Niitä käytetään polttoainesekoituksissa eivätkä ne edellytä erityistä infrastruktuuria. Suurin haaste on varmistaa niiden kestävyys.

Maakaasu (nesteytetty maakaasu (LNG) ja paineistettu maakaasu (CNG)): Nesteytettyä maakaasua käytetään vesiliikenteessä sekä merellä että sisävesillä. LNG-infrastruktuurit alusten polttoainehuoltoon ovat vasta alkutekijöissään. Ainoastaan Ruotsissa on merialuksille tarkoitettuja pienen mittaluokan LNG-tankkausasemia, ja niitä on suunnitteilla useissa muissa jäsenvaltioissa. Komissio ehdottaa, että kaikkiin Euroopan laajuisen ydinverkon 139 meri- ja sisävesisatamaan on vuoteen 2020 (merisatamat) ja 2025 (sisävesisatamat) mennessä asennettu LNG-tankkausasemat. Kyse ei ole suurista maakaasuterminaaleista, vaan pikemminkin tankkausasemista, jotka voivat olla joko kiinteitä tai siirrettäviä. Ehdotus kattaa kaikki suurimmat EU:n satamat.

Nesteytetty maakaasu (LNG): Nesteytettyä maakaasua käytetään myös kuorma-autoissa, mutta koko EU:n alueella on ainoastaan 38 tankkausasemaa. Komissio ehdottaa, että vuoteen 2020 mennessä tankkausasemia on rakennettu 400 kilometrin välein Euroopan laajuiseen ydinverkkoon kuuluvilla teillä.

Paineistettu maakaasu (CNG): Paineistettua maakaasua käytetään pääasiassa autoissa. Tällä hetkellä kyseistä polttoainetta käytetään miljoonassa autossa, mikä edustaa 0,5:tä prosenttia autokannasta. Teollisuuden tavoitteena on määrän kymmenkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Komission ehdotuksella varmistetaan, että vuoteen 2020 mennessä yleisesti käytettävissä olevia yhteisten standardien mukaisia tankkausasemia on ympäri Eurooppaa vähintään 150 kilometrin välein.

Nestekaasu: Nestekaasun osalta toimenpiteitä ei ole suunnitteilla, sillä keskeinen infrastruktuuri on jo olemassa.

Näiden muutosten toteuttamiseksi jäsenvaltioiden ei tarvitse välttämättä turvautua julkiseen rahoitukseen, vaan ne voivat muuttaa paikallista säännöstöä edistääkseen yksityisen sektorin investointeja ja muuttaakseen kuluttajakäyttäytymistä. EU:n tukea on jo saatavilla Euroopan laajuisten liikenneverkkojen määrärahoista sekä koheesio- ja rakennerahastoista.

Katso myös MEMO/13/24

Sähkölatausasemat/ajoneuvoa jäsenvaltiota kohti

Jäsenvaltiot

Nykyinen infrastruktuuri

(latausasemat)

2011

Ehdotetut tavoitteet yleisesti käytettävissä olevalle infrastruktuurille vuoteen 2020 mennessä1

Jäsenvaltioiden suunnitelmat sähköajoneuvojen määrästä vuoteen 2020 mennessä

Itävalta

489

12 000

250 000

Belgia

188

21 000

-

Bulgaria

1

7 000

-

Kypros

-

2 000

-

Tšekki

23

13 000

-

Saksa

1 937

150 000

1 000 000

Tanska

280

5 000

200 000

Viro

2

1 000

-

Kreikka

3

13 000

-

Suomi

1

7 000

-

Ranska

1 600

97 000

2 000 000

Unkari

7

7 000

-

Irlanti

640

2 000

350 000

Italia

1 350

125 000

130 000 (vuoteen 2015 mennessä)

Liettua

-

4 000

-

Luxemburg

7

1 000

40 000

Latvia

1

2 000

-

Malta

-

1 000

-

Alankomaat

1 700

32 000

200 000

Puola

27

46 000

-

Portugali

1 350

12 000

200 000

Romania

1

10 000

-

Espanja

1 356

82 000

2 500 000

Slovakia

3

4 000

-

Slovenia

80

3 000

14 000

Ruotsi

-

14 000

600 000

Yhdistynyt kuningaskunta

703

122 000

1 550 000

Yhteyshenkilöt:

Helen Kearns (+32 2 298 76 38)

Dale Kidd (+32 2 295 74 61)

1 :

Yleisesti käytettävissä olevien latausasemien määrä on 10 prosenttia kaikista latausasemista.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website