Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 26. huhtikuuta 2013

Työllisyys: komissio ehdottaa parannuksia työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden soveltamiseen

Euroopan komissio ehdotti tänään toimenpiteitä parantaakseen EU-lainsäädännön soveltamista aloilla, jotka liittyvät ihmisten oikeuteen työskennellä toisessa jäsenvaltiossa, ja helpottaakseen näiden oikeuksien harjoittamista käytännössä. Yksi sitkeimmin esiintyvistä ongelmista on se, että julkisen ja yksityisen sektorin työnantajat eivät tunne EU-sääntöjä, riippumatta siitä onko jäsenvaltion lainsäädäntö EU-lainsäädännön mukaista vai ei. Tietämättömyys säännöistä ja niiden puutteellinen ymmärtäminen ovat merkittävä kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän syy. Ihmiset eivät myöskään tiedä, minkä tahon puoleen kääntyä vastaanottavassa jäsenvaltiossa, kun heillä on vapaata liikkuvuutta koskeviin oikeuksiin liittyviä ongelmia. Ehdotuksessa esitetään käytännön ratkaisuja, joilla pyritään torjumaan nämä esteet ja ehkäisemään työntekijöihin kansalaisuuden perusteella kohdistuvaa syrjintää.

Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioista vastaava komissaari László Andor muistutti, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus on EU:n sisämarkkinoiden keskeinen periaate. ”Joissakin jäsenvaltioissa työttömyys on tällä hetkellä paljon korkeammalla tasolla kuin toisissa, joten on entistä tärkeämpää helpottaa toisessa EU-maassa työskentelyä. Työvoiman liikkuvuudesta hyötyvät kaikki – siitä on etua jäsenvaltioiden taloudelle kuten myös yksittäisille työntekijöille. Tällä ehdotuksella autetaan poistamaan esteitä, jotka haittaavat työntekijöiden työskentelyä toisessa EU-maassa”, jatkoi komissaari Andor.

Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät ehdotuksen, sillä autetaan varmistamaan voimassa olevan lainsäädännön tosiasiallinen ja tehokas soveltaminen. Jäsenvaltioiden on

  1. perustettava kansalliset yhteyspisteet, joista saa tietoa, apua ja neuvoja, jotta EU:n siirtotyöntekijät ja työnantajat saavat paremmin tietoa oikeuksistaan

  2. tarjottava asianmukaiset muutoksenhakukeinot kansallisella tasolla

  3. annettava ammattiliitoille, kansalaisjärjestöille ja muille organisaatioille mahdollisuus käynnistää hallinnollinen tai oikeudellinen menettely yksittäisten työntekijöiden puolesta syrjintätapauksissa

  4. annettava parempaa tiedotusta EU:n siirtotyöntekijöille ja työnantajille yleensä.

Tausta

Vuonna 2012 6,6 miljoonaa EU:n kansalaista työskenteli muussa jäsenvaltiossa kuin kotijäsenvaltiossaan. Heidän osuutensa EU:n työvoimasta on 3,1 prosenttia. Lisäksi 1,2 miljoonaa henkeä asuu yhdessä EU-maassa mutta työskentelee toisessa. Ihmiset, jotka haluavat työskennellä toisessa maassa, saavat kuitenkin usein puutteellisen suojan ja puutteellista tietoa vastaanottavassa jäsenvaltiossa, ja heillä voi olla työpaikan tai sosiaalietuuksien saamiseen taikka työehtoihin liittyviä ongelmia. Syyskuussa 2011 tehdyssä Eurobarometri-kyselyssä kävi ilmi, että 15 prosenttia EU:n kansalaisista ei edes harkitse toisessa jäsenvaltiossa työskentelyä, koska he pitävät sitä liian ongelmallisena. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi seuraavat:

  1. erilaiset rekrytointiehdot

  2. kansallisuuteen liittyvät ehdot tiettyjen työpaikkojen saamiseksi

  3. erilaiset työehdot käytännössä (esim. palkka, uranäkymät ja eteneminen)

  4. ongelmat sosiaalietujen saamisessa eli saamiselle asetetaan edellytyksiä, jotka maan kansalaisten on helpompi täyttää kuin EU:n kansalaisten (esim. asumisedellytys)

  5. toisessa jäsenvaltiossa hankittua ammattipätevyyttä ja kokemusta ei oteta huomioon tai se otetaan huomioon eri tavoin.

Näillä ongelmilla on ammatillisia ja henkilökohtaisia vaikutuksia kyseisiin ihmisiin, mutta ne vaikuttavat kielteisesti myös heidän integroitumiseensa vastaanottavan maan työmarkkinoille ja yhteiskuntaan.

EU-kansalaisten oikeudesta työskennellä toisessa jäsenvaltiossa määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 45 artiklassa, ja siihen sisältyy oikeus syrjimättömyyteen kansalaisuuden perusteella työnsaannin, palkkauksen ja muiden työehtojen osalta. Asetuksessa (EU) N:o 492/2011 esitetään yksityiskohtaisesti oikeudet, jotka johtuvat työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta, ja määritellään erityisalueet, joilla kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä, etenkin seuraavien osalta:

  1. työn saanti

  2. työehdot

  3. sosiaali- ja veroetuudet

  4. koulutukseen pääsy

  5. ammattiliittojen jäsenyys

  6. asunnon saanti

  7. lasten pääsy koulutukseen.

Sekä SEUT-sopimuksen 45 artikla että asetus (EU) N:o 492/2011 ovat suoraan sovellettavia jäsenvaltioissa, mutta uudella ehdotuksella pyritään parantamaan ja vahvistamaan niiden soveltamista käytännössä. Ehdotuksen mukaan luotaisiin yleiset ja yhteiset asianmukaisten säännösten ja toimenpiteiden puitteet, joilla helpotettaisiin oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen harjoittaville työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen EU-lainsäädännössä annettujen oikeuksien parempaa ja yhdenmukaisempaa soveltamista. Ehdotuksesta riippumatta komissio – perussopimuksen vartijana – käynnistää edelleen rikkomusmenettelyjä tarpeen mukaan jäsenvaltioita kohtaan tapauksissa, joissa kansallinen lainsäädäntö ei ole perussopimuksen ja asetuksen mukaista.

EU:n työvoiman liikkuvuudesta on etua työntekijöille mutta myös jäsenvaltioiden taloudelle. Se hyödyttää vastaanottavia maita, koska sen ansiosta yritykset voivat täyttää avoimet työpaikat, joita ei muuten saataisi täytettyä – ei ole mitään näyttöä siitä, että siirtotyöntekijät veisivät työpaikat vastaanottavan maan työntekijöiltä – ja tuottaa tavaroita ja tarjota palveluita, joita ne muutoin eivät pystyisi tuottamaan tai tarjoamaan. Se hyödyttää myös siirtotyöntekijöiden lähtömaita, koska työntekijät, jotka eivät muutoin pystyisi työskentelemään, löytävät työpaikan ja takaavat näin taloudellisen tuen perheelleen kotimaassa ja hankkivat taitoja ja kokemusta, jota he muutoin eivät saisi. Kun siirtotyöntekijät palaavat myöhemmin kotimaahansa, heille on hyötyä tästä kokemuksesta.

Esimerkiksi vuonna 2011 tehty tutkimus, joka käsitteli kahdeksasta uudesta jäsenvaltiosta (Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro) tulevia siirtotyöntekijöitä, osoitti että Irlannin BKT kasvoi 3 prosenttia ja Yhdistyneen kuningaskunnan 1,2 prosenttia vuosina 2004–2009 näistä kahdeksasta jäsenvaltiosta tulevien siirtotyöntekijöiden ansiosta.

Lisätietoja

MEMO/13/384

Uutinen työllisyyden pääosaston verkkosivulla:

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=89&newsId=1830&furtherNews=yes

László Andorin verkkosivut:

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/andor/index_en.htm

László Andor Twitterissä: http://twitter.com/LaszloAndorEU

Tilaa Euroopan komission julkaisema työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioita käsittelevä maksuton sähköpostitiedote osoitteesta

http://ec.europa.eu/social/e-newsletter

Yhteyshenkilöt:

Jonathan Todd (+32 2 299 41 07)

Cécile Dubois (+32 2 295 18 83)


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website