Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan katastrofivalmiuksia lujitetaan

European Commission - IP/13/329   16/04/2013

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 16. huhtikuuta 2013

Euroopan katastrofivalmiuksia lujitetaan

Euroopan komissio esitti tänään paketin, johon kuuluu kaksi osaa. Niistä ensimmäinen on ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva EU:n strategia, jonka tarkoituksena on nostaa EU:n valmiutta kohdata nykyiset ja tulevat ilmastovaikutukset. Tähän samaan asiaan liittyy myös paketin toinen osa, joka on komission vihreä kirja luonnonkatastrofeja ja ihmisen aiheuttamia katastrofeja koskevista vakuutuksista. Nyt käynnistettävässä laajassa julkisessa kuulemisessa tarkastellaan nykyisten vakuutusmahdollisuuksien riittävyyttä ja saatavuutta.

Ilmastotoimista vastaavan komissaarin Connie Hedegaardin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen on jatkossakin oltava tärkein tavoitteemme, jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi kahden asteen rajoissa ja jotta vaarallinen ilmastonmuutos voitaisiin estää. ”Ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ovat yhä helpommin nähtävissä Euroopassa. Näihin muutoksiin sopeutuminen on yksi aluekehityksen merkittävimmistä haasteista. Uuden strategian ansiosta päätöksentekijät pystyvät valitsemaan kansalaisiaan parhaiten palvelevat ratkaisut. Tämä elvyttää kasvua ja työpaikkojen luomista ja estää mahdolliset myöhemmät inhimilliset, taloudelliset ja ympäristölliset menetykset”, Hedegaard lisäsi.

Sisämarkkinoista ja palveluista vastaava komission jäsen Michel Barnier totesi puolestaan, että luonnonmullistuksia ja ihmisen aiheuttamia suuronnettomuuksia tapahtuu yhä enemmän, mutta niitä vastaan ei ole useinkaan otettu riittäviä vakuutuksia. ”Meidän on löydettävä EU:ssa keinot vakuutusturvan aukkojen tukkimiseksi ja niiden syntymisen estämiseksi sekä annettava kansalaisille ja yrityksille enemmän tietoja näistä asioista. Vihreällä kirjalla käynnistetään tärkeä keskustelu näistä kysymyksistä, minkä ansiosta voimme saada kattavamman kokonaiskäsityksen eri jäsenvaltioiden tilanteesta”, Barnier valotti.

Kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaavan Euroopan komission jäsenen Kristalina Georgievan mukaan hyvin suunnitellut vakuutukset voivat toimia myös markkinalähtöisinä välineinä, joilla ehkäistään riskikäyttäytymistä, lisätään tietoisuutta riskeistä ja valtavirtaistetaan katastrofeilta suojautuminen taloutta ja rahoitusta koskeviin päätöksiin.

Strategian kolme päätavoitetta

  • Jäsenvaltioiden aktiivisuuden edistäminen: Komissio kannustaa jäsenvaltioita laatimaan kattavat sopeutumisstrategiat (tällä hetkellä 15 jäsenvaltiolla on tällainen strategia). Se antaa niille rahoitusta sopeutumiskapasiteetin lisäämistä ja toimien toteuttamista varten. Se myös tukee kaupungeissa tapahtuvaa sopeutumista kaupunginjohtajien yleiskokousta koskevaan aloitteeseen pohjautuvalla vapaaehtoisella sitoutumisella.

  • Ilmastokestävyyden parantaminen EU:ssa: kaikkein riskialttiimpien alojen (esim. maatalous, kalastus ja koheesiopolitiikka) sopeutumista edistetään. Lisäksi varmistetaan, että infrastruktuuri kestää ilmastonmuutoksen vaikutukset, ja kannustetaan vakuutusten käyttöä luonnonmullistuksia ja ihmisen aiheuttamia suuronnettomuuksia vastaan.

  • Tietoisempi päätöksenteko: annetaan lisätietoja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja kehitetään Euroopan ilmastonmuutosportaalista (Climate-ADAPT) näitä kysymyksiä käsittelevä keskitetty EU:n tietopiste.

Työpaikkojen luominen, kustannusten säästäminen

Strategiassa korostetaan kustannuksiltaan edullisia sopeutumismalleja, jotka hyödyttävät talouden lisäksi myös ilmastoa ja jotka ovat järkeviä useista syistä. Sillä edistetään kestävää kasvua, ilmastokestävyyttä hyödyttäviä investointeja ja uusien työpaikkojen luomista ennen kaikkea rakennusalalla, vesitaloudessa, vakuutusalalla, maatalousteknologiassa ja ekosysteemien hoidossa.

Tulevista kustannuksista ja eduista tehtyjen arvioiden mukaan jokainen tulvien torjuntaan käytetty euro voi estää kuuden euron vahingoittumiskustannukset. Vuosina 1980–2011 tulvissa kuoli yli 2 500 ihmistä. Ne vaikuttivat yli 5,5 miljoonan ihmisen elämään ja aiheuttivat yli 90 miljardin euron suorat kustannukset. Jos ilmastonmuutoksen ei sopeuduta, tästä aiheutuvien kustannusten arvioidaan nousevan ainakin 100 miljardiin euroon vuonna 2020 ja vähintään 250 miljardiin euroon vuonna 2050 koko EU:ssa.

Vihreä kirja katastrofivakuutuksista

Euroopan unioni on monien muiden maailman alueiden tavoin altis lähes kaikentyyppisille luonnonmullistuksille. Katastrofeissa ei ainoastaan menetetä ihmishenkiä vaan niistä aiheutuu vuosittain myös miljardien eurojen kustannukset, jotka vaikuttavat talouden vakauteen ja kasvuun. Niillä voi olla valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia, ja ne voivat uhata kokonaisia alueita naapurimaissa. Vaikka suuronnettomuuksien kustannukset keskittyisivät vain paikalliselle alueelle, yksittäisille jäsenvaltioille voi aiheutua sisäistä ja ulkoista vakautta mahdollisesti horjuttavia merkittäviä taloudellisia rasitteita, jos kustannuksilta ei ole suojauduttu riittävästi vakuutuksilla. Asia on sen vuoksi tärkeä kansalaisille, yrityksille ja julkiselle hallinnolle kaikkialla unionissa.

Vihreässä kirjassa esitetään useita kysymyksiä asianmukaisen katastrofivakuutuksen riittävyydestä ja saatavuudesta. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja arvioida, olisiko tarpeen toteuttaa EU:ssa toimia katastrofivakuutusmarkkinoiden kehittämiseksi Euroopan unionissa. Yleisemmin tarkoituksena on myös laajentaa tietämyspohjaa, auttaa edistämään vakuutusten käyttämistä katastrofihallinnan välineenä ja sillä tavoin edistää siirtymistä tilanteeseen, jossa katastrofiriskien torjunta ja lieventäminen ovat olennainen osa elämäämme.

Seuraavat vaiheet

Sopeutumisstrategian vahvistava tiedonanto on osoitettu muille EU:n toimielimille kommentteja varten. Komissio järjestää strategiaa koskevan sidosryhmien konferenssin Brysselissä 29. huhtikuuta.

Vihreästä kirjasta käytävä julkinen kuuleminen jatkuu 30. kesäkuuta 2013 asti. Kun komissio on tutkinut saamansa vastaukset, se tekee päätöksen sopivimmista jatkotoimista, jotka eivät välttämättä ole lainsäädännöllisiä.

Tausta

Ilmasto lämpenee Euroopassa nopeammin kuin monilla muilla alueilla. Maalämpötilat ovat viimeisen vuosikymmenen aikana olleet keskimäärin 1,3 astetta korkeammat kuin ennen teollisuusvallankumousta, kun taas koko maailmassa nousu on ollut keskimäärin 0,8 astetta. Vaikutus vaihtelee EU:n eri osissa ilmasto-oloista, maantieteellisistä sijainnista ja sosioekonomisista olosuhteista riippuen, mutta vaikutus kohdistuu kuitenkin kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin. Äärimmäiset sääilmiöt ovat yleistyneet. Helleaallot, metsäpalot ja kuivuus ovat koetelleet Etelä- ja Keski-Eurooppaa aiempaa säännöllisemmin. Pohjois- ja Koillis-Eurooppaan ennustetaan yhä rankempia sateita ja tulvia, jotka johtavat lisääntyneeseen tulvien ja eroosion riskiin rannikkoalueilla. Tämänkaltaisten ilmiöiden kasvu todennäköisesti lisää katastrofien laajuutta ja johtaa huomattaviin taloudellisiin menetyksiin, kansanterveydellisiin ongelmiin ja kuolemantapauksiin.

Välimeren allas, vuoristoalueet, tiheästi asutut tulvatasanteet, rannikkoalueet, syrjäisimmät alueet ja arktinen alue ovat Euroopassa erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Lisäksi 75 prosenttia väestöstä asuu kaupunkialueilla, joita uhkaavat helleaallot, tulvat ja merenpinnan kohoaminen.

Lisätietoja

DG CLIMA adaptation page

Euroopan ilmastonmuutosportaali

MEMO/13/334

MEMO/13/335

Yhteyshenkilöt:

Isaac Valero Ladron (+32-2) 296 49 71

Stephanie Rhomberg (+32-2) 298 72 78

Chantal Hughes (+32-2) 296 44 50

Carmel Dunne (+32-2) 299 88 94


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website