Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 11. huhtikuuta 2013

Vähemmän koulunkäynnin keskeyttäjiä ja enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita – pojat ja nuoret miehet edelleen jälkijunassa

Useimmat EU-maat ovat edistyneet pyrkimyksissään vähentää koulunkäyntinsä varhain lopettaneiden eli koulupudokkaiden osuutta alle kymmeneen prosenttiin ja nostaa tutkinnon korkeakouluissa (yliopistot ja vastaavat) suorittaneiden nuorten osuutta yli 40 prosenttiin EU:n Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti. Näin kertovat EU:n tilastokeskuksen Eurostatin tänään julkaisemat vuoden 2012 luvut. Tässä suhteessa on kuitenkin edelleen suuria eroja sekä jäsenvaltioiden että tyttöjen ja poikien ja nuorten miesten ja naisten välillä. Koulunkäyntinsä varhain jättävien nuorten osuus on EU:ssa nyt keskimäärin 12,8 prosenttia eli vähemmän kuin vuonna 2011 (13,5 %). Vuonna 2012 EU:n 30–34-vuotiaista 35,8 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto. Edellisvuonna heidän osuutensa oli 34,6 prosenttia.

Koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaavan komissaarin Androulla Vassilioun mukaan edistyminen EU:n koulutustavoitteiden saavuttamisessa on hyvä merkki tämän päivän talouden epävarmoissa oloissa. Tulevien aikojen työtehtävissä tarvitaan nykyistä parempaa osaamista, ja nyt saadut luvut ovat osoitus siitä, että yhä useammat nuoret haluavat päästä täysin siihen, mihin heidän kykynsä riittävät”, jatkaa komissaari. Komissaarin mukaan Euroopan maiden pyrkimykset parantaa ja avata koulutusjärjestelmiään selvästikin toimivat. Hän kehottaa kaikkia EU-maita jatkamaan toimiaan, jotta vuodelle 2020 asetetut tavoitteet saavutetaan. Tämä koskee etenkin niitä maita, joissa edistyminen on ollut heikompaa kuin edellisvuonna. ”Toivonkin, että nämä maat tehostavat toimiaan ja ottavat oppia niistä monista hyväksi havaituista malleista, joita muualla on käytetty.”

Koulupudokkuusaste on nyt onnistuttu 12 jäsenvaltiossa (Alankomaissa, Irlannissa, Itävallassa, Liettuassa, Luxemburgissa, Puolassa, Ruotsissa, Slovakiassa, Sloveniassa, Suomessa, Tanskassa ja Tšekissä) pudottamaan Eurooppa 2020 –strategiassa asetetun 10 prosentin alapuolelle. Irlannissa tähän päästiin nyt ensimmäistä kertaa. Koulupudokkaita on eniten Espanjassa (24,9 %), Maltalla (22,6 %) ja Portugalissa (20,8 %), mutta niissäkin on edistytty vuoteen 2011 verrattuna. Koulupudokkuus väheni vähintään yhdellä prosenttiyksiköllä Irlannissa, Kreikassa, Latviassa, Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa mutta yleistyi Bulgariassa, Kyproksella, Luxemburgissa, Puolassa, Ruotsissa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tšekissä ja Unkarissa.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaista ylitti vuonna 2012 EU:n vuoden 2020 tavoitteen 12 jäsenvaltiossa. Niitä olivat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Kypros, Liettua, Luxemburg, Ranska, Ruotsi, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta. Puolassa ja Sloveniassa 40 prosenttia on ylittymässä ensi vuonna. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten osuus on edelleen pieni Italiassa (21,7 %), Slovakiassa 23,7 %), Romaniassa (21,8 %), Maltalla (22,4 %), Tšekissä (25,6 %) ja Portugalissa (27,2 %). Huolestuttavaa on, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden jo valmiiksi pieni osuus (26,9 %) Bulgariassa putosi vuonna 2012 hieman.

Tytöt pärjäävät yleisesti ottaen paremmin kuin pojat: tytöistä koulupudokkaita on 24 % vähemmän kuin pojista. Erot ovat suurimmat Kyproksella (+58 %), Latviassa (+57 %), Luxemburgissa (+57 %) ja Puolassa (+55 %), joissa koulupudokkaiden osuus on pojilla yli kaksinkertainen tyttöihin verrattuna. Naiset ovat lisäksi suorittaneet korkeakoulututkinnon 27 prosenttia todennäköisemmin kuin miehet. Sukupuolten välinen ero on suurin Latviassa (+85 %), Virossa (+79 %), Sloveniassa (+68 %) ja Bulgariassa (+67 %).

Taustaa

Luvut on koonnut Eurostat osana työvoimatutkimusta, joka antaa tietoa EU:n työmarkkinoiden tilanteesta ja kehityksestä sekä koulutukseen osallistuvien ja tutkinnon suorittajien määristä.

Koulunkäynnin varhain jättäneiden osuus on se osuus 18–24-vuotiaista, jotka ovat suorittaneet enintään ylemmän perusasteen koulutuksen eivätkä enää ole koulutuksessa. Kolmannen asteen koulutuksen suorittaneiden osuus on se osuus 30–34-vuotiaista, jotka ovat suorittaneet kolmannen asteen tai vastaavan koulutuksen.

Seuraavat vaiheet

Jäsenvaltiot sopivat neuvoston kokouksessa tammikuuta 2013 pyrkivänsä parantamaan niiden nuorten tuloksia, joilla on suuri riski keskeyttää opintonsa ja jäädä perustaidoiltaan matalalle tasolle. Tähän voidaan päästä esimerkiksi tunnistamalla varhaisessa vaiheessa kaikilla koulutustasoilla perustaidoissa heikosti menestyvät ja tarjoamalla yksilöllistä tukea.

Euroopan komissio arvioi ensi kuussa jäsenvaltioiden toimenpiteitä, joilla pyritään saavuttamaan yleistavoitteet kasvua ja työllisyyttä koskevan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanon yhteydessä. Se voi myös ehdottaa maakohtaisia suosituksia.

Komissio raportoi koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämistä ja korkea-asteen loppututkinnon suorittajien osuutta koskevien tavoitteiden edistymisestä syksyllä 2013 julkaistavassa koulutusseuranta-asiakirjassa.

Lisätietoja

Euroopan komissio: Koulunkäynnin keskeyttäminen

Euroopan komissio: Korkea-asteen koulutuksen uudistusstrategia

Eurostat: Työvoimatutkimus

Euroopan komissioKoulutus

Androulla Vassilioun verkkosivut

Androulla Vassiliou Twitterissä: @VassiliouEU

Yhteyshenkilöt:

Dennis Abbott (+32 2 295 92 58); Twitter: @DennisAbbott

Dina Avraam (+32 2 295 96 67)

Kaavio 1: Koulunkäynnin varhainen lopettaminen EU:ssa (prosentteina 2010, 2011 ja 2012), muutos edellisvuodesta (prosenttiyksikköinä) ja kansallinen vuoden 2020 tavoite

 

2010

2011

2012

Change 2011-2012

National target

EU

14.0

13.5

12.8p

-0.7

less than 10.0

Austria

8.3

8.3

7.6

-0.7

9.5

Belgium

11.9

12.3

12.0

-0.3

9.5

Bulgaria

13.9

11.8

12.5

0.7

11.0

Cyprus

12.7

11.3

11.4

0.1

10.0

Czech Republic

4.9

4.9

5.5

0.6

5.5

Denmark

11.0

9.6

9.1

-0.5

less than 10.0

Estonia

11.6

10.9

10.5

-0.4

9.5

Finland

10.3

9.8

8.9

-0.9

8.0

France

12.6

12.0

11.6

-0.4

9.5

Germany

11.9

11.7

10.5p

-1.2

less than 10.0

Greece

13.7

13.1

11.4

-1.7

9.7

Hungary

10.5

11.2

11.5

0.3

10.0

Ireland

11.4

10.8

9.7

-1.1

8.0

Italy

18.8

18.2

17.6

-0.6

15.0-16.0

Latvia

13.3

11.6b

10.5

-1.1

13.4

Lithuania

8.1

7.2

6.5

-0.7

less than 9.0

Luxembourg

7.1

6.2

8.1p

1.9

less than 10.0

Malta

24.8

23.6

22.6

-1.0

29.0

Netherlands

10.0

9.1

8.8p

-0.3

less than 8.0

Poland

5.4p

5.6p

5.7p

0.1

4.5

Portugal

28.7

23.2

20.8

-2.4

10.0

Romania

18.4

17.5

17.4

-0.1

11.3

Slovakia

4.7

5.0

5.3

0.3

6.0

Slovenia

5.0

4.2

4.4

0.2

5.0

Spain

28.4

26.5

24.9

-1.6

15.0

Sweden

6.5

6.6

7.5

0.9

less than 10.0

United Kingdom

14.9

15.0

13.5

-1.5

No target

Lähde: Eurostat (työvoimatutkimus); b = katkos aikasarjassa, p = alustava

Huom. Maltan koulutuksen varhain lopettaneita koskevaa sarjaa on tarkistettu. Tarkistus koskee tiettyjen toisen asteen tutkintojen luokitusta. Lisätietoja löytyy Eurostatin verkkosivustolta. Kansallinen tavoite liittyy tietoihin ennen tarkistamista.

Kaavio 2: Koulunkäynnin keskeyttäneiden sukupuoliero, pojat = 100, 2012

Lähde: Eurostat (työvoimatutkimus)

Huom. EU27:ssä koulupudokastyttöjä on vain 76 100 koulupudokaspoikaa kohti. Kyproksella suhde on 46 tyttöä 100 poikaa kohti. Bulgaria on ainoa maa, jossa tyttöjen määrä on suurempi (107 tyttöä 100 poikaa kohti).

Kaavio 3: Kolmannen asteen tai vastaavan tutkinnon suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaista (prosentteina 2010, 2011 ja 2012), muutos edellisvuodesta (prosenttiyksikköinä) ja kansallinen vuoden 2020 tavoite

 

2010

2011

2012

Change 2011-2012

National target

EU

33.5

34.6

35.8p

1.2

at least 40.0

Austria1

23.5

23.8

26.3

2.5

38.0

Belgium

44.4

42.6

43.9

1.3

47.0

Bulgaria

27.7

27.3

26.9

-0.4

36.0

Cyprus

45.3

46.2

49.9

3.7

46.0

Czech Republic

20.4

23.8

25.6

1.8

32.0

Denmark

41.2

41.2

43.0

1.8

at least 40.0

Estonia

40.0

40.3

39.1

-1.2

40.0

Finland

45.7

46.0

45.8

-0.2

42.0

France

43.5

43.3

43.6

0.3

50.0

Germany2

29.8

30.7

31.9p

1.2

42.0

Greece

28.4

28.9

30.9

2

32.0

Hungary

25.7

28.1

29.9

1.8

30.3

Ireland

49.9

49.7

51.1

1.4

60.0

Italy

19.8

20.3

21.7

1.4

26.0-27.0

Latvia

32.3

35.9b

37.0

1.1

34.0-36.0

Lithuania

43.8

45.8

48.7

2.9

40.0

Luxembourg

46.1

48.2

49.6p

1.4

40.0

Malta

21.5

21.4

22.4

1.3

33.0

Netherlands

41.4

41.1b

42.3p

1.2

more than 40.0

Poland

35.3p

36.9p

39.1p

2.2

45.0

Portugal

23.5

26.1

27.2

1.1

40.0

Romania

18.1

20.4

21.8

1.4

26.7

Slovakia

22.1

23.4

23.7

0.3

40.0

Slovenia

34.8

37.9

39.2

1.3

40.0

Spain

40.6

40.6

40.1

-0.5

44.0

Sweden

45.3

46.8

47.9

0.5

40.0-45.0

United Kingdom

43.0

45.8

47.1

1.3

No target

Lähde: Eurostat (työvoimatutkimus); b = katkos aikasarjassa, p = alustava.

Kaavio 4: Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden sukupuoliero, miehet = 100, 2012

Lähde: Eurostat (työvoimatutkimus)

Huom. Vuonna 2012 EU27:ssä oli korkeakoulututkinnon suorittaneita naisia 127 sataa miestä kohti (30–34-vuotiaat). Latviassa suhde on 185 naista 100 miestä kohti. Luxemburg on ainoa maa, jossa miesten määrä on suurempi (97 naista 100 miestä kohti).

1 :

Itävallan kansalliseen tavoitteeseen kuuluu ISCED 4a (keskiasteen jälkeinen koulutus. ISCED 4a:n sisällyttäminen antaa luvuksi 37 % (2011).

2 :

Saksan kansalliseen tavoitteeseen kuuluu ISCED 4 (keskiasteen jälkeinen koulutus. ISCED 4a:n sisällyttäminen antaa luvuksi 42 % (2011).


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site