Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 11. huhtikuuta 2013

Maahanmuuttajalapset päätyvät todennäköisemmin huonompiin kouluihin

Euroopan komission teettämän uuden tutkimuksen mukaan äskettäin maahan saapuneet maahanmuuttajalapset joutuvat todennäköisemmin syrjinnän kohteeksi ja päätyvät kouluihin, joiden resurssit ovat heikommat. Tämä johtaa alisuorittamiseen ja erittäin todennäköisesti siihen, että lapset keskeyttävät koulunkäynnin. Tutkimuksessa todetaan, että jäsenvaltioissa olisi oltava maahanmuuttajalapsia varten erikoiskoulutuksen saaneita opettajia. Jäsenvaltioiden olisi tarjottava myös muunlaista kohdennettua koulutustukea ja pyrittävä järjestelmällisesti osallistamaan lasten vanhemmat ja yhteisöt integroitumisen helpottamiseksi.

Tutkimuksessa tarkastellaan äskettäin maahan saapuneiden maahanmuuttajalasten suhteen omaksuttuja kansallisia toimintatapoja 15 maassa, joissa maahanmuutto on lisääntynyt merkittävästi viime aikoina. Nämä maat ovat Alankomaat, Belgia (flaaminkielinen alue), Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Luxemburg, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska, Tšekki ja Yhdistynyt kuningaskunta. Tutkimuksesta käy ilmi, että parhaat mallit ovat Tanskassa ja Ruotsissa, joissa maahanmuuttajalapsille tarjotaan kohdennettua tukea ja joissa kouluille on annettu kohtuullisesti itsenäistä päätäntävaltaa. Muissa maissa keskitytään yleensä enemmän vain näistä toiseen, minkä vuoksi maahanmuuttajalasten integroituminen ei ole sujunut yhtä hyvin.

Koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaavan komissaari Androulla Vassilioun mukaan jokainen lapsi ansaitsee taustastaan riippumatta tasavertaiset koulutusmahdollisuudet hankkiakseen myöhemmin elämässään tarvitsemansa taidot ja parantaakseen työllistymismahdollisuuksiaan. ”Meidän on kiinnitettävä tähän enemmän huomiota Euroopassa ja annettava lisää tukea riskiryhmille. Lisäksi ajattelutavan on muututtava kouluissa, sillä syntyperäisten oppilaiden on totuttava siihen, että luokassa on myös maahanmuuttajalapsia, ja otettava heidät lämpimästi vastaan. Myös vanhempien olisi kannustettava lapsiaan tähän. Muussa tapauksessa voi syntyä noidankehä, jossa maahanmuuttajalasten heikot mahdollisuudet johtavat huonoihin arvosanoihin ja sitä myöten todennäköisesti työttömyyteen ja köyhyyteen”, Vassiliou varoitti.

Tutkimustuloksissa korostetaan koulujen itsenäisen päätäntävallan tärkeyttä ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa uusien maahanmuuttajalasten koulutuksessa, kuten kielenopetuksessa ja opinto-ohjauksessa, vanhempien ja yhteisöjen osallistamisessa sekä kulttuurienvälisessä kasvatuksessa. Koulujen olisi pyrittävä estämään syrjäytymistä ja vältettävä oppilaiden jakamista ryhmiin liian aikaisin heidän kykyjensä perusteella, koska tämä saattaa asettaa uuteen kieleen sopeutuvat maahanmuuttajalapset muita heikompaan asemaan. Lisäksi on syytä parantaa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden koulutukseen pääsystä, osallistumisesta ja suorituksista tehtyjen tilastojen seuraamista ja keräämistä.

Tutkimustulokset vastaavat OECD:n kansainvälistä oppimistulosten

arviointiohjelmaa (PISA), jossa testataan 15-vuotiaiden taitoja ja tietoja. OECD totesi, että 25,9 % ulkomailla syntyneistä eurooppalaisista oppilaista jätti koulunsa kesken vuonna 2010. Vastaava luku syntyperäisten oppilaiden keskuudessa oli 13 %.

Tausta

Komission tutkimuksessa todetaan, että useimmissa maissa koulut joko päättävät itse varainkäytöstään laajoja kansallisia suuntaviivoja noudattaen tai vastakkaisessa tapauksessa eivät voi itse räätälöidä annettavaa tukea yksilöllisten tarpeitten perusteella eivätkä mukauttaa kansallisia toimintatapoja paikallisiin olosuhteisiin.

Tutkimuksessa erotetaan seuraavat viisi koulutustukijärjestelmää:

Kattava tukimalli (esim. Tanskassa ja Ruotsissa)

Tässä mallissa annetaan tukea jatkuvasti aloilla, joilla on kaikkein suurin merkitys äskettäin maahan saapuneiden maahanmuuttajalapsien osallistamisessa. Nämä alat ovat kieliopinnot, opinto-ohjaus, vanhempien osallistaminen, kulttuurienvälinen kasvatus ja miellyttävä oppimisympäristö.

Epäjärjestelmällinen malli (esim. Italiassa, Kyproksessa ja Kreikassa)

Tälle mallille on ominaista satunnainen lähestymistapa annettavaan tukeen. Toimintalinjoja ei ole aina esitetty selkeästi, niihin ei ole varattu riittävästi resursseja tai niitä ei ole pantu tosiasiallisesti täytäntöön. Opettajat, vanhemmat ja paikallisyhteisöt joutuvat toimimaan suurelta osin ilman selkeitä ohjeita.

Korjaava tukimalli (esim. Belgiassa ja Itävallassa)

Tämä malli käsittää kaikenlaiset tukitoimet. Opetusta annetaan jatkuvasti vastaanottavan maan kielessä, mutta opinto-ohjaus on melko heikkoa. Lasten kyvyt määritetään varhaisessa vaiheessa ja oppilaat jaetaan aikaisessa vaiheessa ryhmiin kykyjensä perusteella. Malli on ”korjaava”, koska siinä pyritään korjaamaan erot eikä poistamaan alkuperäistä haittaa.

Integroitumisen malli (esim. Irlannissa)

Tälle mallille on ominaista pitkälle kehittynyt yhteistyö ja kulttuurienväliset koulutuspolitiikat. Koulujen, vanhempien ja paikallisyhteisöjen yhteydenpito on järjestelmällistä ja kulttuurienvälinen kasvatus on merkittävä osa opetussuunnitelmaa ja koulujen arkea. Tässä mallissa ei keskitytä kielen opettamiseen.

Keskitetyn vastaanoton malli (esim. Ranskassa ja Luxemburgissa)

Tässä mallissa keskitytään maahanmuuttajalasten keskitettyyn vastaanottoon ja opinto-ohjaukseen. Siinä annetaan pitkälle kehitettyä kohdennettua tukea alisuorittaville oppilaille sekä vanhemmille suunnattua kielen opetusta ja tukea.

Tämän riippumattoman tutkimuksen teki komissiolle liettualainen Public Policy and Management Institute.

Euroopan unioni kannustaa työllisyyttä ja kasvua koskevan strategiansa mukaisesti jäsenvaltioita lisäämään koulutusinvestointejaan, jotta niiden talous lujittuisi ja nuorille voitaisiin tarjota työmarkkinoilla tarvittavia taitoja. EU-maat ovat luvanneet vähentää vuoteen 2020 mennessä sellaisten nuorten osuutta, joilla on heikot perustaidot (lukeminen, matematiikka, luonnontieteet) ja jotka jättävät koulunsa kesken. Ne sopivat, että sellaisten 15-vuotiaiden osuuden, joilla on riittämättömät taidot lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä, olisi oltava alle 15 % vuoteen 2020 mennessä, että koulunsa keskeyttävien osuuden olisi oltava alle 10 % ja että vähintään 40 prosentilla 30–34-vuotiaista olisi oltava korkeakoulututkinto.

Nettomuutto Eurooppaan on kolminkertaistunut vuodesta 1960. Maahanmuuttajalasten opettamisesta on tulossa yhä tärkeämpi kysymys. Esim. lukuvuonna 2009–2010 itävaltalaisten koulujen oppilaista 17,6 prosentilla ensimmäinen kieli oli muu kuin saksa. Kreikassa muiden kuin syntyperäisten oppilaiden prosentuaalinen osuus perus- ja keskiasteen kouluissa on kasvanut 7,3 prosentista 12 prosenttiin viimeisten viiden vuoden aikana.

Lisätietoja

Final Report

Euroopan komissio: Koulutus

Androulla Vassilioun verkkosivu

Androulla Vassiliou Twitterissä: @VassiliouEU

Yhteyshenkilöt:

Dennis Abbott (+32-2) 295 92 58; Twitter: @DennisAbbott

Dina Avraam (+32-2) 295 96 67


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website