Navigation path

Left navigation

Additional tools

Raportin mukaan työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun Euroopassa kohdistuu paineita

European Commission - IP/13/321   11/04/2013

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 11. huhtikuuta 2013

Raportin mukaan työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun Euroopassa kohdistuu paineita

Käynnissä oleva talouskriisi aiheuttaa vakavia haasteita työnantajien ja työntekijöiden edustajien ja hallitusten väliselle vuoropuhelulle Euroopan komission tänään julkaiseman raportin mukaan. Raportissa esitetään, että hallitusten ajamiin hiljattaisiin uudistuksiin ei ole aina liittynyt täysimittaista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, mikä on johtanut ristiriitojen lisääntymiseen työmarkkinasuhteissa.

”Työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun kohdistuu yhä suurempia paineita nykytilanteessa, kun makrotalouden kysyntä laantuu, verotus kiristyy ja valtion menoja leikataan. Työmarkkinaosapuolten roolia on vahvistettava kaikilla tasoilla, jos tästä kriisistä halutaan selvitä ja säilyttää eurooppalaisen yhteiskuntamallin edut”, totesi työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioista vastaava komissaari László Andor. ”Hyvin jäsennetty työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on välttämätön, jotta voidaan käsitellä väestön ikääntymiseen liittyviä haasteita, saavuttaa paremmat työolot ja lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta”, hän jatkoi. ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua on vahvistettava jäsenvaltioissa Keski- ja Itä-Euroopassa, jossa se on tällä hetkellä merkittävästi heikompaa kuin muualla.”

Työntekijöiden ja työnantajien edustajien (eli työmarkkinaosapuolten) osallistuminen hallitusten kaavailemiin uudistuksiin on elintärkeää, koska työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kautta löydetyt ratkaisut yleensä hyväksytään laajemmin yhteiskunnassa, ne on helpompi toteuttaa käytännössä ja ne johtavat harvemmin ristiriitatilanteisiin. Yhteisymmärryksessä tehdyillä sopimuksilla, joissa työmarkkinaosapuolet ovat osallisina, voidaan näin varmistaa talous- ja sosiaaliuudistusten pitkän aikavälin kestävyys. Hyvin jäsennetyllä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla voidaan tehokkaasti edistää talouden sietokykyä Euroopassa. Maissa, joissa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on vakiintunutta ja työmarkkinalaitokset vahvoja, yleensä myös taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne on joustavampi ja siihen kohdistuu vähemmän painetta. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ongelmanratkaisupotentiaalilla voidaan edistää kriisin ratkaisua. Uudessa raportissa tuodaan esiin, miten eurooppalaisen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tuloksilla voidaan vaikuttaa konkreettisesti eurooppalaisten työelämään, esimerkiksi parantamalla työterveyttä ja -turvallisuutta ja työoloja.

Monissa jäsenvaltioissa tehtyjen julkisten menojen leikkausten vuoksi raportissa keskitytään työmarkkinasuhteisiin julkisella sektorilla: julkishallinnossa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Valtiot ovat asettaneet julkisen sektorin uudistuksissa etusijalle tehokkuuden parantamisen. Joissakin maissa prosessi on jatkunut tasapainoisemmin ja vähemmillä ristiriidoilla niin, että on säilytetty mahdollisuus saada aikaan ammattiliittojen ja julkisen sektorin välillä yhteisesti sovittuja ratkaisuja. Muualla päätösten täytäntöönpanoon valituissa menetelmissä on usein jätetty hyödyntämättä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Suuntaus ei ole rajoittunut vain niihin maihin, jotka saavat rahoitustukea EU:sta ja Kansainvälisestä valuuttarahastosta. Tämän seurauksena monissa jäsenvaltioissa veronkorotukset ja valtion menojen leikkaukset saivat aikaan työtaistelujen aallon ja toivat esiin joidenkin näiden uudistustoimenpiteiden, jotka eivät olleet työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kohteena, kiistanalaisen luonteen.

Keski- ja Itä-Eurooppa

Raportissa tehdään syvällisempi analyysi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tilasta Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Alueen maiden välillä on paljon eroavaisuuksia, mutta niissä kaikissa – Sloveniaa lukuun ottamatta – on heikot ja hajanaiset työmarkkinalaitokset. Joissakin uudistuksissa itse asiassa vähennetään työmarkkinaosapuolten osallistumista muutosten toteuttamiseen. Raportissa osoitetaan, että kansallisten työmarkkinajärjestelmien elvyttäminen yhteisymmärryksen edistämiseksi ja palauttamiseksi on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa käynnissä olevien taloudellisten ja yhteiskunnallisten uudistusten pitkän aikavälin kestävyys.

Muita raportissa tarkasteltuja aiheita ovat esimerkiksi työmarkkinaosapuolten osallistuminen työttömyys- ja eläkejärjestelmien uudistuksiin sekä siirtymiseen kohti taloutta, joka on kestävämpi ja vähemmän riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Esimerkiksi Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa ja Ranskassa ammattiliitot osallistuivat eläkeuudistusprosessiin, mutta muualla työmarkkinaosapuolten rooli on ollut vähäinen, mikä on johtanut konflikteihin. Ilmastonmuutokseen liittyen raportissa esitetään, että työmarkkinaosapuolten toimet alalla ovat lisääntymässä ja että ne tukevat yhä lisääntyvässä määrin ympäristöystävällistä strategiaa.

Lisätietoja

MEMO/13/325

Uutinen työllisyyden pääosaston verkkosivulla:

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=89&newsId=1856&furtherNews=yes

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Euroopassa:

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=329&langId=en

László Andorin verkkosivut:

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/andor/index_en.htm

László Andor Twitterissä: http://twitter.com/LaszloAndorEU

Tilaa Euroopan komission julkaisema työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioita käsittelevä maksuton sähköpostitiedote osoitteesta http://ec.europa.eu/social/e-newsletter.

Yhteyshenkilöt:

Jonathan Todd (+32 2 299 41 07)

Cécile Dubois (+32 2 295 18 83)


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website