Navigation path

Left navigation

Additional tools

EU:n sosiaalipoliittisen ja työllisyystilanteen neljännesvuosikatsauksessa analysoidaan syvenevää sosiaalista kriisiä

European Commission - IP/13/282   26/03/2013

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

lehdistötiedote

Bryssel 26. maaliskuuta 2013

EU:n sosiaalipoliittisen ja työllisyystilanteen neljännesvuosikatsauksessa analysoidaan syvenevää sosiaalista kriisiä

EU:n työllisyys- ja sosiaalipoliittinen tilanne pysyi kriittisenä vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä: työllisyys väheni ja työttömyys kasvoi edelleen ja kotitalouksien taloudellinen tilanne oli vakava Euroopan komission neljännesvuosittaisen julkaisun (Employment and Social Situation Quarterly Review) tuoreimman painoksen mukaan. Talousarvioleikkausten ja veronkorotusten kielteiset vaikutukset työllisyyteen ja elinoloihin ovat yhä ilmeisempiä tietyissä jäsenvaltioissa. Julkaisussa todetaan myös, että nettomuutto EU:n ulkopuolelta on hidastunut ja että kriisi on vaikuttanut kielteisesti syntyvyyteen.

”Euroopan sosiaalinen kriisi pahenee edelleen, eikä monissa jäsenvaltiossa ole konkreettisia parannuksia näköpiirissä", totesi työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioista vastaava komissaari László Andor. ”Pahimmat vaikutukset ovat usein kohdistuneet kaikkein köyhimpiin. Valtioiden on tehtävä investointeja, jotta päästään osallisuutta edistävään kasvuun, ja ihmisille on annettava todelliset mahdollisuudet kohtuulliseen elintasoon. Komission hiljattaisessa sosiaalisia investointeja koskevassa paketissa tuotiin esiin tapoja tämän tekemiseen. Ennen kaikkea tarvitaan solidaarisuutta sekä yksittäisten maiden sisällä että niiden välillä. Kriisi voidaan voittaa vain yhteistoimin.”

Työttömyys kasvoi entisestään tammikuussa 2013 niin, että työttömiä on 26,2 miljoonaa EU:ssa (19 miljoonaa euroalueella) eli 10,8 prosenttia taloudellisesti aktiivisesta väestöstä (11,9 % euroalueella). Työttömyysasteiden välinen ero eteläisten/reuna-alueiden ja euroalueen pohjoisosan välillä oli ennätykselliset 10 prosenttiyksikköä vuonna 2012. EU:n BKT kutistui 0,5 prosenttia vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä, mikä on mittavin supistuminen sitten vuoden 2009 alun. EU:n kokonaistyöllisyys putosi 0,4 prosenttia vuonna 2012, ja myönteistä kehitystä oli havaittavissa ainoastaan osa-aikatyössä. Pelkästään vuoden 2012 neljännellä neljänneksellä työllisyys putosi 0,2 prosenttia edeltävään neljännekseen nähden.

Sosiaalisen suojelun menot pienenemässä nopeammin kuin aiemmissa talouskriiseissä

Talousarviotiukennukset ovat vaikuttaneet kielteisesti työllisyyteen sekä välittömästi vähentyneiden julkisen sektorin työpaikkojen kautta että välillisesti alemman makrotaloudellisen kokonaiskysynnän kautta. Vero- ja etuusjärjestelmien muutokset ja julkisen sektorin palkkojen leikkaukset ovat vähentäneet merkittävästi kotitalouksien reaalituloja ja kohdistaneet suurta painetta pienituloisten kotitalouksien elintasoon. Menoleikkaukset ja veronkorotukset ovat vaikuttaneet eri tavalla suuri- ja pienituloisiin ryhmiin. Analyysin mukaan budjettiuudistusten huolellinen suunnittelu on ratkaisevan tärkeää, jotta vältetään vaikutusten suhteeton kohdistuminen köyhimpiin, kuten joissakin maissa tapahtui (esim. Virossa ja Liettuassa). Se EU-väestön osuus, joka ilmoittaa olevansa taloudellisessa ahdingossa, on huomattavasti suurempi kuin milloinkaan edeltävällä vuosikymmenellä: ahdinko vaikuttaa lähes joka neljänteen pienituloiseen kotitalouteen.

Sosiaalisen suojelun menoilla oli keskeinen tehtävä kotitalouksien tulonmenetysten korvaajana kriisin alkuvaiheissa, ja niillä edistettiin osaltaan talouden vakauttamista. Vuoden 2010 puolivälistä lähtien vaikutus heikkeni, ja vuonna 2012 se oli vähäpätöinen niissäkin maissa, joissa työttömyys jatkoi kasvuaan. Sosiaalisten menojen vähennykset olivat paljon näkyvämpiä kuin aiempien lamojen aikana, missä osaltaan tulee esiin poikkeuksellinen tarve julkisen talouden vakauttamiseen eurokriisin yhteydessä. Näiden menojen vähennykset mitätöivät sosiaalisen suojelun järjestelmien taloutta vakauttavan vaikutuksen monissa jäsenvaltiossa ja ovat osaltaan saattaneet pahentaa lamaa, ainakin lyhyellä aikavälillä.

Eurooppa-neuvosto vahvisti maaliskuussa 2013, että työttömyyden ja kriisin sosiaalisten seurausten torjuminen on keskeisellä sijalla EU:n ja jäsenvaltioiden politiikassa. Komissio esitti helmikuussa 2013 sosiaalisia investointeja koskevan paketin, jossa annetaan jäsenvaltioille ohjeita tehokkaammasta ja vaikuttavammasta sosiaalipolitiikasta, jotta ne voivat vastata edessään oleviin merkittäviin haasteisiin (ks. IP/13/125, MEMO/13/117, MEMO/13/118 ja SPEECH/13/141). Paketissa korostettiin, että esimerkiksi lastenhoitoon, koulutukseen tai aktiivisena ja terveenä ikääntymiseen tehtävät julkiset investoinnit on säilytettävä tai niitä on jopa lisättävä, vaikka julkiset varat ovatkin tiukassa, koska ilman tällaisia investointeja monet ihmiset eivät pysty osallistumaan yhteiskunnan toimintaan tai kehittämään taloudellista potentiaaliaan.

Nuorisotyöttömyys kaikkien aikojen huipussa

Nuorisotyöttömyysaste on saavuttanut uuden huipun EU:ssa (23,6 prosenttia aktiiviväestöön kuuluvista nuorista oli ilman työtä tammikuussa 2013), ja lisäksi nuorten työttömyysjaksot ovat pitenemässä. Vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä yli vuoden työttöminä olleita nuoria oli 7,1 prosenttia verrattuna 6,3 prosenttiin vuotta aiemmin. Suuntaukseen liittyy vakava riski: nuoret voivat syrjäytyä työmarkkinoilta ja koko yhteiskunnasta. Vakava huolenaihe on myös niiden alle 25-vuotiaiden nuorten kasvava määrä, jotka eivät ole työssä eivätkä yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa (nyt noin 8 miljoonaa nuorta).

Näiden sietämättömän korkeiden nuorisotyöttömyystasojen torjumiseksi komissio esitti 5. joulukuuta 2012 nuorisotyöllisyyspaketin (ks. IP/12/1311, MEMO/12/938 ja SPEECH/12/910). Siihen sisältyi ehdotus suositukseksi nuorisotakuun käyttöönotosta kaikissa jäsenvaltiossa sen varmistamiseksi, että kaikki nuoret 25 ikävuoteen saakka saavat laadukkaan työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikkatarjouksen neljän kuukauden kuluessa koulutuksen päättymisestä tai työttömäksi joutumisesta. Ministerineuvosto pääsi poliittiseen sopimukseen suosituksesta 28. helmikuuta 2013 (ks. MEMO/13/152). Komissio on myös hiljattain ehdottanut toimintasääntöjä, joilla voidaan panna nopeasti täytäntöön nuorityöllisyysaloite nuorisotyöttömyyden torjumiseksi (ks. IP/13/217). Nuorisotyöllisyysaloite on 7. ja 8. helmikuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston ehdotus. Aloitteen budjetti on 6 miljardia euroa vuosina 2014–2020.

Kriisi iskee syntyvyyteen

Neljännesvuotuisessa katsauksessa analysoidaan myös kriisin kielteisiä vaikutuksia syntyvyyteen. Syntyvyys ei ole palannut vuoden 2009 jälkeen entiselle tasolleen ja on EU27:ssä hieman alle 1,6 lasta/nainen. Synnyttävien keski-ikä on nousussa ja saavutti 30 vuoden rajan. Toisaalta eliniänodote on kasvussa ja on nyt 77,4 vuotta miesten ja 83,1 vuotta naisten osalta. Maahanmuutto EU:n ulkopuolelta on laskenut vuoden 2007 huipustaan, mutta myös vuonna 2011 EU27:ssä maahanmuuton nettokasvu oli puoli miljoonaa (1 EU:n ulkopuolelta tuleva maahanmuuttaja 1 000:ta EU:n asukasta kohti). Kansalaisuuksia myönnettiin enemmän (lähes miljoona). Kutistuvan ja ikääntyvän työvoiman aiheuttamat pitkän aikavälin haasteet EU:n työmarkkinoilla ovat edelleen vakavat.

Lisätietoja

Employment and Social Situation Quarterly Review

Sosiaalisia investointeja koskeva paketti

Nuorisotyöllisyyspaketti

Työllisyyspaketti

Employment and Social Analysis web page (työllisyyden ja sosiaalisen kehityksen analyysit)

László Andorin verkkosivut

László Andor Twitterissä

Maksuton sähköpostiuutiskirje

Yhteyshenkilöt:

Jonathan Todd (+32 2 299 41 07)

Cécile Dubois (+32 2 295 18 83)


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website