Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 20. maaliskuuta 2013

Euroopan naapuruuspolitiikka vuonna 2012: yhteistyötä lujitettiin vaihtelevista olosuhteista huolimatta

EU tekee entistä tiiviimpää yhteistyötä kumppanimaidensa kanssa, ja tulokset ovat olleet myönteisiä. Tämä käy ilmi tänään julkaistuista Euroopan naapuruuspolitiikkaa (ENP) koskevista vuoden 2012 maa- ja aluekohtaisista edistymiskertomuksista. Naapuruuspolitiikkaa uudistettiin kaksi vuotta sitten, ja monella yhteistyöalalla on saavutettu rohkaisevia tuloksia, vaikka vuosi 2012 olikin haastava poliittisen epävakauden ja vaikeiden sosioekonomisten olosuhteiden vuoksi. Kumppanimaiden edistyminen poliittisten uudistusten toteuttamisessa on kuitenkin ollut epätasaista, eikä kehitys kohti syvää ja kestävää demokratiaa ole kaikilta osin suoraviivaista.

EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission varapuheenjohtajan Catherine Ashtonin ja laajentumisesta ja naapuruuspolitiikasta vastaavan komissaarin Štefan Fülen esittelemä naapuruuspolitiikan vuotuinen asiakirjapaketti osoittaa, että monet kumppanimaista ovat edelleen sitoutuneita EU-suhteidensa lujittamiseen. EU on myös tehostanut tukeaan kumppaneille, jotka ryhtyvät toteuttamaan merkittäviä uudistusohjelmia. EU:n talouskriisistä huolimatta avustusten ja lainojen muodossa naapurialueille myönnetyt resurssit ovat kasvaneet. Johtopäätöksenä kuitenkin on, että EU:n tarjoaman tuen täytäntöönpanon alalla on vielä paljon tehtävää. Suositusten antamisen lisäksi paketissa arvioidaan nyt ensi kertaa, miten edellisen vuoden suositukset ovat toteutuneet.

Eri kumppanimaiden uudistukset etenevät eri tahtiin ja eri suuntiin. Tämän vuoksi paketissa todetaan, että EU:n toimia on eriytettävä nykyistä enemmän kunkin maan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.

Maakohtaisista edistymiskertomuksista selviää, että EU:n eteläisissä naapurimaissa toteutetut demokraattiset uudistukset ovat edenneet vaihtelevasti. Egyptissä, Algeriassa ja Libyassa pidettiin demokraattiset vaalit. EU lisäsi tukeaan vapaiden ja rehellisten vaalien järjestämiseksi kansainvälisten normien mukaisesti. Se lähetti vaalitarkkailuvaltuuskunnat Algeriaan, Egyptiin ja Jordaniaan. Kansalaisyhteiskunta on etelässä muuttunut aiempaa äänekkäämmäksi. Huolenaiheina ovat edelleen kokoontumis‑, yhdistymis- ja sananvapauden sekä tiedotusvälineiden vapauden toteutuminen monissa kumppanimaissa, erityisesti Egyptissä ja Algeriassa. Perustuslakiuudistukset etenevät hitaasti. EU on perustanut työryhmiä Tunisiaa, Jordaniaa ja Egyptiä varten parantamaan EU:n, sen jäsenvaltioiden ja kansainvälisten rahoituslaitosten myöntämän rahoitustuen koordinointia.

EU:n itäisten naapurien kehitys kulkee yhä suuremmassa määrin eri suuntiin. Moldova, Georgia ja Armenia jatkoivat demokraattisia uudistuksia ja järjestivät vaalit, jotka olivat yleisesti ottaen kansainvälisten normien mukaiset. Ukrainan parlamenttivaaleissa tilanne oli sekavampi, sillä niihin liittyi lukuisia puutteita eikä toteutuksessa tällä kertaa saavutettu aiempaa tasoa. Azerbaidžanin on ryhdyttävä merkittäviin lisätoimiin, jotta se täyttäisi demokratiaan, kuten vaaliprosessiin, liittyvät sitoumuksensa. Valko-Venäjän vaaleja varjostivat tukahduttamistoimet.

Korkea edustaja Catherine Ashton totesi kumppanimaiden demokraattisten uudistusten edistyksestä ja viivästyksistä, että Euroopan unioni tekee jatkossakin kaikkensa auttaakseen syvädemokratian kehittymistä kumppanimaissaan. ”Euroopan naapuruuspolitiikalla on olennainen osuus tämän prosessin tukemisessa. Joissakin kumppanimaissa ilmenneet viivästykset aiheuttavat luonnollisestikin huolta, mutta sitä ei pidä käyttää tekosyynä innostuksen hiipumiselle. Kestävien demokratioiden kehittäminen pysyy EU:n ensisijaisena tavoitteena”, Ashton sanoi.

Useimmissa kumppanimaissa on käynnissä poliittinen siirtymäkausi. Muodostumassa olevalla kansalaisyhteiskunnalla on jatkuvasti tärkeämpi tehtävä demokratian ja hyvän hallinnon kehittymisen kannalta. Kertomuksista käy kuitenkin ilmi, että joissakin kumppanimaissa viranomaiset puuttuvat edelleen kansalaisjärjestöiden toimintaan. EU on jatkanut tukeaan järjestöille kansalaisyhteiskuntaa tukevan naapuruuspolitiikan välineen kautta. Viime vuonna perustettiin eurooppalainen demokratiarahasto antamaan nopeaa ja joustavaa tukea demokraattisten uudistusten hyväksi työskenteleville tahoille.

Komissaari Štefan Füle totesi pitävänsä kumppanuutta kansalaisyhteiskunnan kanssa hyvin tärkeänä osana naapuruuspolitiikkaa. ”Kansalaisyhteiskunnan panos demokratisoitumisprosesseille on keskeinen. Olemme lisänneet merkittävästi yhteyksiämme kumppanimaiden kansalaisyhteiskuntaan, jotta kansalaiset olisivat mahdollisimman kattavasti uudistusten takana. Sen vuoksi on valitettavaa, että joissakin kumppanimaissa kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoitetaan edelleen huomattavasti esimerkiksi rajoittamalla liikkumisvapautta, käynnistämällä syytetoimia kansalaisjärjestöjen johtajia vastaan, soveltamalla vaivalloisia hallintomenettelyjä ja tekemällä rahoitustuen vastaanottaminen luvanvaraiseksi”, Füle totesi.

Kauppasuhteet naapurimaihin ovat tiivistyneet entisestään. EU jatkoi neuvotteluja, joiden tavoitteena on pitkälle menevään ja laaja-alaiseen vapaakauppa-alueeseen tähtäävän assosiaatiosopimuksen tekeminen Moldovan, Armenian ja Georgian kanssa sekä assosiaatiosopimuksen tekeminen Azerbaidžanin kanssa. EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimus parafoitiin, ja se allekirjoitetaan Ukrainan toteutettua tarvittavat toimet. EU:n eteläpuolisten maiden osalta EU aloitti pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen valmistelut Marokon, Tunisian ja Jordanian kanssa.

EU ja sen kumppanit jatkoivat työtä ihmisten liikkuvuuden helpottamiseksi. Vuonna 2012 lähestyttiin huomattavasti viisumivapaan matkustamisen tavoitetta itäisen kumppanuuden piiriin kuuluvalla alueella. Moldova ja Ukraina edistyivät merkittävästi viisumivapauden toimintasuunnitelmassaan. Georgian kanssa aloitettiin viisumivapautta koskeva vuoropuhelu ja esitettiin viisumivapauden toimintasuunnitelma. Armenia myönsi tammikuusta 2013 alkaen EU:n kansalaisille viisumivapaan pääsyn maahan. Moldovan, Georgian ja Armenian kanssa solmittiin liikkuvuuskumppanuudet, ja keskustelut EU:n ja Azerbaidžanin välisestä liikkuvuuskumppanuudesta aloitettiin. Myös eteläisten kumppaneiden kanssa pyrittiin tiivistämään suhteita liikkuvuuden ja muuttoliikkeen aloilla. Marokon kanssa sovittiin liikkuvuuskumppanuudesta, ja Tunisian kanssa neuvotteluja jatketaan. Jordanian kanssa aloitettiin vuoropuhelu joulukuussa 2012.

Tietyillä aloilla toteutetun yhteistyön tehostamisen myötä naapuruuspolitiikka vaikuttaa ihmisten elämään yhä useammin myönteisellä ja konkreettisella tavalla. Kumppanimaiden jokapäiväisiä elinolosuhteita parannetaan EU:n tukemilla hankkeilla, jotka liittyvät muun muassa liikenteeseen (liikenneturvallisuus, julkisen liikenteen kehittäminen), ympäristöön (vesihuolto, vaikutustenarvioinnit) ja koulutukseen (opiskelijoiden ja tutkijoiden osallistuminen EU:n ohjelmiin, minkä myötä naapurialueiden opiskelijoille ja korkeakoulujen henkilöstölle myönnettiin vuonna 2012 yli 3 250 stipendiä).

EU jatkoi rahoitustuen myöntämistä kumppanimaiden uudistuspyrkimyksiin soveltaen ”enemmän enemmällä” -periaatetta. Vuosina 2011–2013 se myönsi niihin EU:n talousarviosta lisärahoitusta 1 miljardia euroa. Tästä 670 miljoonaa euroa kanavoidaan kahden katto-ohjelman kautta: Välimeren eteläpuolisille maille tarkoitettu SPRING-ohjelma (540 milj. euroa) ja itäisille naapurimaille tarkoitettu EaPIC-ohjelma (130 milj. euroa). Molemmissa ohjelmissa keskitytään edistämään demokratiaan siirtymistä ja instituutioiden kehittämistä, ja niillä tuetaan kestävää ja osallistavaa kasvua. Näistä ohjelmista myönnetyt varat on kohdennettu demokraattisista uudistuksista kertovan selkeän näytön perusteella. Myös Euroopan investointipankki (EIP) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) ovat laajentaneet lainanantovalmiuksiaan kumppanimaissa. Jotta niistä ja muista rahoituslaitoksista saatavalle rahoitukselle saataisiin synnytettyä vipuvaikutusta, EU on lisännyt naapuruuspolitiikan investointivälineelle osoittamiaan resursseja. Näin saadaan aikaan enemmän tukea suurille investoinneille ja yksityissektorin kehittämiselle.

Itäisten ja eteläisten naapurialueidensa suhteen EU on toteuttanut edelleen päättäväisesti kahta etenemissuunnitelmaa, jotka esitettiin osana vuoden 2012 naapuruuspolitiikkapaketteja. Itäisen kumppanuuden osalta EU on tehostanut toimiaan varmistaakseen ensi marraskuussa järjestettävän Vilnan huippukokouksen onnistumisen. Eteläisen naapurialueen osalta Välimeren unionin pohjoisen puolen puheenjohtajuus siirtyi EU:lle, ja se antoi tiedonannon, jossa ehdotettiin aloitteita Maghreb-maiden alueellisen yhdentymisen tukemiseksi.

Jotta EU voisi tukea naapurialueidensa uudistusprosesseja, se on tiivistänyt yhteistyötään muiden sidosryhmien kanssa, erityisesti kaikkien muiden EU-toimielinten, Euroopan neuvoston, Etyjin, Itäisen kumppanuuden puitteissa perustetun kansalaisyhteiskuntafoorumin ja Anna Lindh -säätiön kanssa. Lisäksi se on pyrkinyt koordinoimaan toimintansa paremmin muiden kansainvälisten avunantajien kanssa.

Syyria on säilynyt edelleen erikoistapauksena naapurimaiden joukossa. EU keskeytti kaiken kahdenvälisen yhteistyön maan hallinnon kanssa, mutta jatkaa kansalaisten avustamista. Se on toteuttanut diplomaattisia toimia helpottaakseen rauhanomaisen ratkaisun löytämistä kriisiin, tukenut YK:n ja Arabiliiton erityislähettiläitä, osallistunut aktiivisesti Syyrian tukiryhmän kokouksiin sekä toimittanut apua pakolaisille ja kriisin vaikutusten kohteena oleville naapurimaille.

Lisätietoja:

Laajentumisesta ja naapuruuspolitiikasta vastaavan komissaarin Štefan Fülen verkkosivusto:

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/fule/index_en.htm

Korkean edustajan, Euroopan komission varapuheenjohtaja Catherine Ashtonin verkkosivusto:

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/ashton/index_en.htm

Euroopan komissio: Euroopan naapuruuspolitiikka

http://ec.europa.eu/world/enp/index_en.htm

http://www.enpi-info.eu

Taustatiedote/13/241 Algeria

Taustatiedote/13/242 Armenia

Taustatiedote/13/243 Azerbaidžan

Taustatiedote/13/244 Valko-Venäjä

Taustatiedote/13/245 Egypti

Taustatiedote/13/246 Georgia

Taustatiedote/13/247 Israel

Taustatiedote/13/248 Jordania

Taustatiedote/13/249 Libanon

Taustatiedote/13/250 Libya

Taustatiedote/13/252 Moldova

Taustatiedote/13/253 Marokko

Taustatiedote/13/254 miehitetty palestiinalaisalue

Taustatiedote/13/255 Syyria

Taustatiedote/13/256 Tunisia

Taustatiedote/13/257 Ukraina

Yhteyshenkilöt:

Maja Kocijancic (+32 2) 298 65 70)

Michael Mann (+32-2) 299 97 80)

Peter Stano (+32-2) 295 74 84)

Anca Paduraru (+32-2) 296 64 30)

Nabila Massrali (+32-2) 296 92 18)

Eamonn Prendergast (+32-2) 299 88 51)

Sebastien Brabant (+32-2) 298 64 33)


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website