Navigation path

Left navigation

Additional tools

Riika ja Uumaja Euroopan kulttuuripääkaupungit vuonna 2014

European Commission - IP/13/1313   30/12/2013

Other available languages: EN FR DE SV EL LV

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 30. joulukuuta 2013

Riika ja Uumaja Euroopan kulttuuripääkaupungit vuonna 2014

Riika (Latvia) ja Uumaja (Ruotsi) ovat Euroopan kulttuuripääkaupungit vuonna 2014. Kulttuuriohjelma käynnistyy virallisesti Riiassa 17. tammikuuta ja Uumajassa 31. tammikuuta.

Koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaavan komissaarin Androulla Vassilioun mukaan ”käsillä on hetki, jota varten Riika ja Uumaja ovat valmistautuneet ja jota ne ovat odottaneet siitä lähtien, kun ne valittiin kulttuuripääkaupungeiksi”. Avajaistapahtumat käynnistävät upean vuoden täynnä kulttuuritoimintaa, joka on tarkoitettu paitsi kaupungin ja sitä ympäröivän alueen asukkaille, myös paljon kauempaa saapuville. Vassilou kertoo Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen olleen huikea EU:n menestystarina lähes 30 vuoden ajan: ”Kulttuuripääkaupunkivuosi on ainutlaatuinen tilaisuus hyödyntää kaupungin kulttuurivarantoja ja vauhdittaa sen pitkäaikaista kehittämistä. Kulttuuripääkaupunkivuodella on valtava merkitys matkailulle, työpaikkojen luomiselle ja uusiutumiselle. Toivotan vuoden 2014 kulttuuripääkaupungeille parhainta menestystä”.

Riika käynnistää kulttuuripääkaupunkivuoden museoissa, kahviloissa ja muualla järjestettävillä erityistapahtumilla. Näitä ovat esimerkiksi meripihkanäyttely ja näyttely ensimmäisen maailmansodan vaikutuksista kulttuuriin. Vuonna 1989 latvialaiset, virolaiset ja liettualaiset muodostivat ihmisketjun ilmaistakseen halunsa itsenäistyä entisestä Neuvostoliitosta. Tammikuun 18. päivänä riikalaiset nousevat puolustamaan kulttuuria. Tapausta muistetaan siirtämällä kirjoja kädestä käteen vanhasta kansalliskirjastosta uuteen kirjastorakennukseen Väinäjoen toiselle puolelle.

Komissaari Vassiliou ja kehitysyhteistyöstä vastaava komissaari Andris Piebalgs osallistuvat useisiin tapahtumiin, mm. tilaisuuteen, jossa yleisölle tarjotaan ”maistiaisia” vuoden kulttuuriohjelmasta.

Illalla järjestetään valoshow ja ilotulitus. Joenvarsi valaistaan tulipatsain, joiden toteutusryhmät tulevat 12 maasta — Latviasta, Virosta, Liettuasta, Suomesta, Ranskasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Espanjasta, Ruotsista, Sveitsistä, Venäjältä, Yhdysvalloista ja Australiasta. Myöhemmin kaupunginjohtaja Nils Ušakovs isännöi Riika-areenalla konserttia, johon komissaari Vassiliou osallistuu. Konsertin aiheena on Riika vuosisatojen saatossa kulttuurin näkökulmasta. Esiintyjät ovat latvialaisia taiteilijoita, kuoroja ja orkestereja klassisen musiikin, maailmanmusiikin ja popmusiikin saralta.

Uumajassa kulttuuripääkaupunkivuoden avajaistapahtumaa vietetään yötä päivää viikonloppuna 31. tammikuuta – 2. helmikuuta. Tapahtuman huippuhetki on lauantain ”palava lumi” -seremonia. Kaupungin asukkaat kokoontuvat yhdessä eri puolilta Eurooppaa tulevien vieraiden kanssa todistamaan kulttuurivuoden käynnistymistä.

Päätapahtumat, joihin kuuluu valon, musiikin, laulun ja liikkeen festivaali, järjestetään Uumajajoen ympäristössä. Talvikaupunki muuttaa muotoaan, kun jää- ja tulipylväät tarjoavat valoa, lämpöä ja kohtaamispaikkoja. Uumajan keskustan raatihuoneentori muutetaan saamelaiskyläksi hehkuvine patoineen ja poroineen.

Tausta

Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi on yksi menestyksekkäimmistä ja näkyvimmistä kulttuurihankkeista Euroopan unionissa. Kaupungit valitsee riippumaton valintalautakunta. Valintaperusteena käytetään vahvan eurooppalaisen ulottuvuuden sisältävää kulttuuriohjelmaa, joka on suunnattu kaikenikäisille paikallisille asukkaille ja joka myötävaikuttaa kaupungin pitkän aikavälin kehitykseen.

Kulttuuripääkaupunkivuosi antaa kaupungeille tilaisuuden muuttaa imagoaan, sijoittua maailmankartalle, houkutella lisää matkailijoita ja suunnitella kulttuuripainotteista kehittämisstrategiaa.

Kulttuuripääkaupunkivuodella on pitkäaikainen vaikutus kulttuurin lisäksi myös sosiaalisiin ja taloudellisiin näkökohtiin sekä kaupungin että ympäröivän alueen kannalta. Eräässä tutkimuksessa1 osoitettiin, että matkailijoiden määrä kasvoi keskimäärin 12 prosenttia verrattuna kulttuuripääkaupunkivuotta edeltäneeseen vuoteen.

Sen lisäksi, että kaupungit saavat 1,5 miljoonan euron avustuksen EU:n Kulttuuri-ohjelmasta, ne voivat myös saada kymmeniä miljoonia euroja EU:n aluekehitysrahastosta.

Nykyiset kulttuuripääkaupunkivuotta koskevat säännöt ja edellytykset on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2006 tekemässä päätöksessä (1622/2006/EY).

Riian ja Uumajan jälkeen Euroopan kulttuuripääkaupungit ovat Plzeň (Tšekki) ja Mons (Belgia) vuonna 2015, Donostia-San Sebastián (Espanja) ja Wrocław (Puola) vuonna 2016, Páfos (Kypros) ja Århus (Tanska) vuonna 2017 sekä Valletta (Malta) ja Leeuwarden (Alankomaat) vuonna 2018.

Lisätietoja

Riika 2014

Uumaja 2014

Euroopan komissio: Kulttuuri

Androulla Vassilioun verkkosivut

Androulla Vassiliou Twitterissä: @VassiliouEU

Yhteyshenkilöt:

Dennis Abbott (+32 2 295 92 58); Twitter: @DennisAbbott

Dina Avraam (+32 2 295 96 67)


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website