Kasvu uudelleen käyntiin Euroopan yrittäjyyspotentiaalia hyödyntämällä

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 9. tammikuuta 2013

Kasvu uudelleen käyntiin Euroopan yrittäjyyspotentiaalia hyödyntämällä

Eurooppa tarvitsee lisää yrittäjiä päästäkseen jälleen kasvuun ja parantaakseen työllisyyttä. Uudet yritykset ja etenkin pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) luovat Euroopan uusista työpaikoista suurimman osan eli 4 miljoonaa työpaikkaa joka vuosi. Sen vuoksi Euroopan komission varapuheenjohtaja Antonio Tajani esitteli tänään toimintasuunnitelman, jolla tuetaan yrittäjiä ja muutetaan perusteellisesti yrittäjyyskulttuuria Euroopassa. Suunnitelmassa korostetaan koulutuksen keskeistä merkitystä uuden yrittäjäsukupolven kehittäjänä, ja siihen sisältyy tiettyjä toimenpiteitä yrittäjätoimintaa aloittelevia nuorten, naisten, senioreiden, maahanmuuttajien ja työttömien auttamiseksi. EU:n korkean työttömyysasteen vuoksi inhimillistä pääomaa – erityisesti naisten ja nuorten – jää hyödyntämättä. Suunnitelmassa puututaan myös yrittäjyyden esteisiin: siihen sisältyy laajamittaisia toimenpiteitä, joilla helpotetaan liiketoiminnan aloittamista ja uusien yritysten perustamista, sujuvoitetaan yritysten omistajanvaihdoksia, parannetaan rahoituksen saatavuutta ja annetaan rehellisille yrittäjille uusi mahdollisuus konkurssin jälkeen.

”Asia on hyvin yksinkertainen: jos on enemmän yrittäjiä, on myös enemmän työpaikkoja, innovointia ja kilpailukykyä. Yrittäjäksi ryhtyminen ja oman visionsa toteuttaminen vaatii paljon henkilökohtaista riskinottoa ja vaivannäköä. Yrittäjät ovat aikamme sankareita. Yrittäjyys on myös talouskasvua tehokkaimmin liikkeelle paneva voima talouden historiassa. Sen vuoksi haluamme, että yrittäjyys on houkutteleva ja toteutettavissa oleva vaihtoehto Euroopan kansalaisille. Se on EU:n toimintasuunnitelman keskeinen viesti. Jos pystymme hyödyntämään Euroopan yrittäjyyspotentiaalia, saamme Euroopan takaisin kasvu-uralle”, totesi teollisuus- ja yrittäjyysasioista vastaava komission varapuheenjohtaja Antonio Tajani.

MEMO/13/7 Yrittäjyyttä käsittelevä Eurobarometri-tutkimus 2012: Kolmen viime vuoden aikana itsenäisestä ammatinharjoittamisesta kiinnostuneiden EU-kansalaisten osuus on pudonnut 45 prosentista 37 prosenttiin. Pudotus johtuu nykyisen kriisin vuoksi heikentyneistä liiketoimintanäkymistä.

MEMO/13/5 ”Entrepreneurship as a main driver for economic growth” (Yrittäjyys talouskasvun tärkeimpänä välineenä)

Yrittäjyyttä koskeva toimintasuunnitelma 2020

Yrittäjyyskasvatuksen avulla lisää uusia yrityksiä

Toisen asteen oppilaitosten pienoisyritysohjelmiin osallistuvista opiskelijoista 15–20 prosenttia perustaa myöhemmin oman yrityksen. Määrä on noin 3–5 kertaa suurempi kuin yrittäjien osuus koko väestöstä. Korkea-asteen yrittäjyyskoulutuksella voidaan vauhdittaa korkean teknologian yrityksiä ja nopeasti kasvavia yrityksiä tukemalla liiketoiminnan ekosysteemejä, kumppanuuksia ja teollisia liittoutumia.

Toimintasuunnitelmassa käsitellään myös kuutta keskeistä alaa, joilla toteutettavin toimin on mahdollista luoda toimintaympäristö, jossa yritykset voivat menestyä ja kasvaa:

1. Rahoituksen saanti: Komissio ehdottaa nykyisten rahoitusvälineidensä vahvistamisen lisäksi, että luodaan mikrorahoituksen eurooppalaiset markkinat ja yksinkertaistetaan verorakenteita niin, että pk-yritykset voivat hankkia varoja suorien yksityisten investointien kautta (esimerkiksi mini-joukkovelkakirjalainat, joukkorahoitus ja bisnesenkeleiden eli yksityisten kasvuyrityssijoittajien tekemät investoinnit).

2. Yrityksen elinkaaren kriittisten vaiheiden tukeminen: Koska noin puolet yrityksistä kaatuu viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana, jäsenvaltioiden olisi osoitettava enemmän resursseja toimiin, joilla autetaan uusia yrityksiä selviämään tästä ratkaisevan tärkeästä ajanjaksosta. Toimiin voi sisältyä muun muassa johtamiskoulutusta, tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvää ohjausta sekä verkottumista vertaisyritysten, mahdollisten tavarantoimittajien ja asiakkaiden kanssa.

3. Digitaaliaikakauden tarjoamien uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen: Pk-yritykset kasvavat 2–3 kertaa nopeammin, jos ne käyttävät tehokkaasti tieto- ja viestintätekniikkaa. Vahvempi tuki verkkopohjaisille uusille yrityksille ja taitojen parantaminen voivat auttaa sekä verkossa toimivia yrittäjiä että perinteisempiä yrityksiä.

4. Yrityksen omistajuuden helpompi siirtäminen: Joka vuosi noin 450 000 yritystä ja niiden 2 miljoonaa työntekijää siirretään uusille omistajille eri puolilla Eurooppaa, ja siirtojen seurauksena menetetään arviolta 150 000 yritystä ja 600 000 työpaikkaa. Komissio haluaa laajentaa yritysten markkinoita ja poistaa esteitä maiden rajat ylittävältä liiketoiminnalta.

5. Toinen mahdollisuus rehellisille yrittäjille konkurssin jälkeen: Ylivoimaisesti suurin osa (96 prosenttia) konkursseista johtuu maksujen toistuvasta myöhästymisestä tai muista käytännön ongelmista. Toista kertaa yrittäjinä aloittavat pärjäävät kuitenkin paremmin. Sen vuoksi komissio on äskettäin ehdottanut painopisteen siirtämistä yritysten likvidoinnista niiden auttamiseen niin, että ne selviävät taloudellisista vaikeuksista (IP/12/1354).

6. Hallinnon yksinkertaistaminen: Komissio jatkaa määrätietoisesti hallinnollisen rasitteen vähentämistä.

Komissio aikoo myös edistää yrittäjyyttä tiettyjen väestöryhmien keskuudessa:

1. Naisten yrittäjyyspotentiaali – naisten osuus itsenäisistä ammatinharjoittajista Euroopassa on vain 34,4 prosenttia, mikä osoittaa, että he tarvitsevat lisäkannustusta ja tukea alkaakseen yrittäjiksi.

2. Seniorikansalaiset – eläkkeellä olevilla yrittäjillä on arvokasta osaamista, jota olisi siirrettävä tuleville sukupolville helpottamaan yritystoiminnan aloittamista.

3. Koska maahanmuuttajilla on usein vaikeuksia työmarkkinoilla, itsenäinen ammatinharjoittaminen tarjoaa heille oivallisen tilaisuuden parantaa taloudellisia mahdollisuuksiaan ja sosiaalista osallisuuttaan.

4. Työttömille tarjottavaan yritystoiminnan kehittämisen tukemiseen olisi sisällyttävä koulutusta, yritysneuvontaa ja mentorointia.

Komissio aikoo nyt tehdä tiiviistä yhteistyötä jäsenvaltioiden, liike-elämän järjestöjen ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta toimintasuunnitelma saadaan toteutumaan ja kriisi Euroopassa loppumaan. Tarkoituksena on laatia myös etenemissuunnitelma yksityiskohtaisine tavoitteineen ja päivämäärineen konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi.

37 prosenttia eurooppalaista haluaisi olla oma pomonsa

Lähestulkoon neljä kymmenestä eurooppalaisesta olisi mieluiten oma pomonsa. Jos tämä potentiaali saataisiin käyttöön, EU:n liki 21 miljoonan pk-yrityksen määrä kasvaisi miljoonilla uusilla yrityksillä. Eurooppalaisten yrittäjyyden tiellä on kuitenkin erilaisia esteitä – erityisesti pelätään konkurssia ja tulojen mahdollista epäsäännöllisyyttä. Euroopan komission varapuheenjohtaja Antonio Tajanin tänään esittelemästä Flash Eurobarometri ‑tutkimuksesta ”Entrepreneurship in the EU and beyond” (yrittäjyys EU:ssa ja sen ulkopuolella, FL354) käy ilmi, että vielä vuonna 2009 yrittäjäksi haluavia eurooppalaisia oli enemmän (45 %). Määrä on laskenut kolmessa vuodessa 20 prosentilla, mikä kuvastaa nykyistä taloudellista tilannetta ja heikentyneitä liiketoimintanäkymiä.

Siitä huolimatta miljoonat ihmiset harkitsevat itsenäistä ammatinharjoittamista. He odottavat yrittämiseltä henkilökohtaista riippumattomuutta, parempia tuloja ja vapautta valita työnteon aika ja paikka.