Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 3. joulukuuta 2013

EU:n kouluraportti: luonnontieteissä ja lukemisessa hieman parannusta, mutta matematiikka sujuu heikosti

Tuorein OECD:n raportti 15-vuotiaiden matemaattisesta ja luonnontieteellisestä osaamisesta ja lukutaidosta osoittaa tulosten vaihtelevan jäsenvaltiosta toiseen. Matematiikan osaamisessa on pahoja puutteita koko EU:ssa, mutta luonnontieteiden ja lukemisen osalta tilanne on valoisampi: vuodeksi 2020 asetettu tavoite pienentää heikosti menestyvien1 osuus alle 15 prosenttiin ollaan saavuttamassa. Tuloksia esittelivät Brysselissä taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) varapääsihteeri Yves Leterme ja Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston pääjohtaja Jan Truszczynski.

Tutkimuksen mukaan kymmenessä jäsenvaltiossa (Bulgaria, Tšekki, Saksa, Viro, Irlanti, Kroatia, Latvia, Itävalta, Puola ja Romania) on onnistuttu pienentämään merkittävästi heikosti menestyvien osuutta kaikkien kolmen perustaidon osalta vuodesta 2009. Viidessä EU-maassa (Kreikka, Unkari, Slovakia, Suomi ja Ruotsi) heikosti menestyvien määrä on kuitenkin kasvanut. Muissa jäsenvaltioissa tulokset olivat vaihtelevia (katso taulukko). Yleisesti ottaen EU:ssa pärjätään hiukan paremmin kuin Yhdysvalloissa, mutta molemmat menestyvät Japania huonommin.

Koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaava komissaari Androulla Vassiliou onnitteli suoritustaan parantaneita jäsenvaltioita, mutta totesi samalla olevan selvää, että EU:n kokonaisuutena on tehtävä lujemmin töitä. Jäsenvaltioiden on edelleen puututtava tiukasti heikkoon koulumenestykseen voidakseen varmistaa, että nuoret saavat ne taidot, joita he tarvitsevat menestyäkseen nykymaailmassa. Saadut tulokset ovat muistutus siitä, että korkealaatuiseen koulutukseen investointi on Euroopan tulevaisuuden kannalta olennaista", Vassiliou sanoi.

Yves Leterme jatkoi samoilla linjoilla ja totesi Pisa-tutkimuksen osoittavan, mitä 15-vuotiaat tietävät ja mitä he pystyvät tiedollaan tekemään. ”Maailmantaloudessa menestystä ei enää mitata pelkästään kansallisiin standardeihin nähden, vaan suhteessa kaikkein tuloksellisimpiin koulutusjärjestelmiin. EU:n osalta tulokset korostavat tarvetta lisätä parannusten tahtia, niin että jäsenvaltiot eivät jää jälkeen muista talouksista”, entinen Belgian pääministeri Leterme lisäsi.

Pisa-tutkimus on toteutettu kolmen vuoden välein vuodesta 2000 alkaen. Vuoden 2012 Pisa-tutkimukseen osallistuivat kaikki 34 OECD:n jäsenmaata ja 31 kumppanuusmaata, jotka yhdessä edustavat yli 80:tä prosenttia maailmantaloudesta. Testeihin osallistui noin 510 000 oppilasta, jotka olivat iältään 15 vuodesta ja 3 kuukaudesta 16 vuoteen ja 2 kuukauteen. Testattavia aineita olivat matematiikka, lukeminen ja luonnontieteet, joista pääpaino oli matematiikassa.

Pisa-tutkimuksista saatava tietopohja antaa poliittisille päättäjille ja koulutusalan ammattilaisille mahdollisuuden määrittää tehokkaiden koulutusjärjestelmien ominaispiirteet ja mukauttaa toimintalinjojaan.

Euroopan komissio ja OECD allekirjoittivat hiljattain sopimuksen yhteistyön tiivistämisestä kolmella alalla, jotka ovat taitostrategiat, maakohtaiset analyysit ja kansainväliset kyselytutkimukset.

Mitä tulokset kertovat EU:sta – komission analyysi

Lukeminen: Lukutaidossa heikosti suoriutuvien osuus pieneni vuosien 2006 ja 2009 välillä 23,1 prosentista 19,7 prosenttiin ja edelleen 17,8 prosenttiin vuonna 2012. Jos suuntaus jatkuu samanlaisena, 15 prosentin tavoite on mahdollista saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Toistaiseksi vasta seitsemän maata on saavuttanut viitearvon (Viro, Irlanti, Puola, Suomi, Alankomaat, Saksa ja Tanska). Tšekki, Saksa, Viro, Irlanti, Kroatia, Liettua, Luxemburg, Itävalta, Puola ja Romania ovat edistyneet tavoitteen suhteen huomattavasti.

Matematiikka: Heikosti menestyvien prosenttiosuutta ei ole onnistuttu pienentämään EU:n tasolla vuodesta 2009. Neljä jäsenmaata (Viro, Suomi, Puola, Alankomaat) on kuitenkin maailman parhaiten suoriutuvien maiden joukossa. Niissä on matematiikassa heikosti menestyviä alle EU:n 15 prosentin viitearvon. Kyseistä tasoa ei vielä ole saavuttanut mikään muu jäsenvaltio. Merkittävää edistystä (yli 2 prosenttiyksikköä) on tapahtunut Bulgariassa, Virossa, Irlannissa, Kroatiassa, Latviassa, Itävallassa, Puolassa ja Romaniassa.

Luonnontieteet: Luonnontieteelliset taidot ovat parantuneet tasaisesti koko unionissa. Heikosti suoriutuvien osuus EU:ssa on laskenut 20,3 prosentista vuonna 2006 ensin 17,8 prosenttiin vuonna 2009 ja 16,6 prosenttiin vuonna 2012. Kymmenen jäsenvaltiota on päässyt alle 15 prosentin viitearvon: Tšekki, Saksa, Viro, Irlanti, Latvia, Alankomaat, Puola, Slovenia, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta. Edistyminen on ollut tasaista Tšekissä, Saksassa, Virossa, Irlannissa, Espanjassa, Latviassa, Itävallassa, Puolassa ja Romaniassa.

Analyysistä käy ilmi, että oppilaiden sosioekonominen tausta vaikuttaa huomattavasti heidän suoritustasoonsa: pienituloisiin talouksiin kuuluvat menestyvät paljon todennäköisemmin heikosti matematiikassa, luonnontieteissä ja lukemisessa. Muita esiin tulleita merkittäviä tekijöitä ovat maahanmuuttajatausta, jonka vaikutukset ovat pääasiassa kielteisiä, varhaiskasvatuksen saamisen tärkeys sekä sukupuolten välinen kuilu lukutaidossa (tytöt pärjäävät paljon poikia paremmin).

Analyysistä on nähtävissä myös Pisa-tulosten ja hiljattain julkaistun aikuisten taitoja koskevan OECD:n tutkimuksen välinen suhde (IP/13/922). Jotta politiikka olisi tehokasta, siinä on analyysin päätelmien mukaan keskityttävä perus- ja toisen asteen koulutuksen kehittämiseen. Sen jälkeen on yleensä liian myöhäistä paikata aukkoja, joita syntyy, jos koulun tarjoamat mahdollisuudet hukataan.

Seuraavat vaiheet

Tänään klo 14 OECD:n varhaiskasvatus- ja kouluosaston johtaja Michael Davidson ja komission koulutuspääosaston tilastot ja tutkimukset ‑yksikön päällikkö Jan Pakulski kertovat koulutusalan sidosryhmille vuoden 2012 Pisa-tulosten vaikutuksista EU:n politiikan laadintaan. Tilaisuus järjestetään komission Madou-rakennuksen auditoriossa osoitteessa Place Madou 1, 1210 Saint-Josse-Ten-Noode. Tiedotusvälineiden akkreditoidut edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.

Komissio keskustelee Pisa 2012 ‑tutkimusta koskevista päätelmistä jäsenvaltioiden kanssa määrittääkseen, mitä toimenpiteitä tarvitaan puutteiden korjaamiseksi. Ensimmäinen keskustelutilaisuus on tarkoitus järjestää EU:n opetusministereiden seuraavassa kokouksessa 24. helmikuuta. Tuloksia käytetään myös talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa 2014 varten, jonka puitteissa laaditaan perustaitoihin liittyviä maakohtaisia suosituksia.

Koulutus- ja nuorisoalan uusi Erasmus+ ‑ohjelma (IP/13/1110), joka käynnistyy tammikuussa, tukee kouluopetuksen kehittämiseen ja parantamiseen tarkoitettuja hankkeita. Tutkimustulokset voivat myös auttaa jäsenvaltioita määrittelemään prioriteetit Euroopan sosiaalirahastosta myönnettävälle tuelle. Sosiaalirahasto on osaamiseen ja koulutukseen tehtävien investointien keskeinen lähde, jonka avulla voidaan parantaa myös muita heikommassa asemassa olevien ryhmien koulutusmahdollisuuksia.

Lisätietoja

PISA 2012: EU:n tulokset ja koulutuspolitiikkaa Euroopassa koskevat ensimmäiset päätelmät

Launch of PISA web-streaming 2012, European Commission

Power point presentation on PISA 2012 by Michael Davidson

Opening remarks by Jan Truszczynski, Director General, DG Education and Culture

PISA 2012 OECD:n verkkosivuilla

Euroopan komissio: Koulutus

Androulla Vassilioun verkkosivut

Twitter: Androulla Vassiliou @VassiliouEU ja Yves Leterme @YLeterme

Yhteyshenkilöt:

Dennis Abbott (+32 2 295 92 58); Twitter: @DennisAbbott

Dina Avraam (+32 2 295 96 67)

Liite: Edistyminen lukemisessa sekä matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien 15-vuotiaiden osuutta koskevan 15 prosentin viitearvon saavuttamisessa [1]

2012

Kehitys

2009–2012

2012

Kehitys

2009–2012

2012

Kehitys

2009–2012

Lukeminen

(prosentti-
yksikköä)

Matematiikka

(prosentti-
yksikköä)

Luonnontieteet

(prosentti-
yksikköä)

EU

17,8

-1,9

22,1

-0,2

16,6

-1,2

Belgia

16,1

-1,5

19,0

-0,2

17,7

-0,4

Bulgaria

39,4

-1,6

43,8

-3,3

36,9

-1,9

Tšekki

16,9

-6,2

21,0

-1,3

13,8

-3,5

Tanska

14,6

-0,6

16,8

-0,3

16,7

0,1

Saksa

14,5

-4,0

17,7

-0,9

12,2

-2,6

Viro

9,1

-4,2

10,5

-2,1

5,0

-3,3

Irlanti

9,6

-7,6

16,9

-3,9

11,1

-4,1

Kreikka

22,6

1,3

35,7

5,4

25,5

0,2

Espanja

18,3

-1,3

23,6

-0,1

15,7

-2,5

Ranska

18,9

-0,9

22,4

-0,1

18,7

-0,6

Kroatia

18,7

-3,7

29,9

-3,3

17,3

-1,2

Italia

19,5

-1,5

24,7

-0,2

18,7

-1,9

Kypros

32,8

:

42,0

:

38,0

:

Latvia

17,0

-0,6

19,9

-2,7

12,4

-2,3

Liettua

21,2

-3,2

26,0

-0,3

16,1

-0,9

Luxemburg

22,2

-3,8

24,3

0,4

22,2

-1,5

Unkari

19,7

2,1

28,1

5,8

18,0

3,9

Malta

:

:

:

:

:

:

Alankomaat

14,0

-0,3

14,8

1,4

13,1

-0,1

Itävalta

19,5

-8,0

18,7

-4,5

15,8

-5,2

Puola

10,6

-4,4

14,4

-6,1

9,0

-4,1

Portugali

18,8

1,2

24,9

1,2

19,0

2,5

Romania

37,3

-3,1

40,8

-6,2

37,3

-4,1

Slovenia

21,1

-0,1

20,1

-0,2

12,9

-1,9

Slovakia

28,2

6,0

27,5

6,5

26,9

7,6

Suomi

11,3

3,2

12,3

4,5

7,7

1,7

Ruotsi

22,7

5,3

27,1

6,0

22,2

3,1

Yhdistynyt
kuningaskunta

16,6

-1,8

21,8

1,6

15,0

0,0

Islanti

21,0

4,2

21,5

4,5

24,0

6,1

Serbia

33,1

:

38,9

:

35,0

:

Turkki

21,6

-2,9

42,0

-0,1

26,4

-3,6

Liechtenstein

12,4

-3,2

14,1

4,6

10,4

-0,9

Norja

16,2

1,3

22,3

4,1

19,6

3,8

Sveitsi

13,7

-3,2

12,4

-1,1

12,8

-1,3

Japani

9,8

-3,8

11,1

-1,4

8,5

0,0

Yhdysvallat

16,6

-1,0

25,8

2,5

18,1

-2,2

Lähde: OECD, PISA 2012. Tietoja ei saatavilla Montenegrosta eikä entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta.

Huom. [1] Vuoden 2012 Pisa-tulokset on jaettu kuuteen taitotasoon (1 on alin ja 6 korkein). Heikko menestys tarkoittaa tulosta, joka jää tason 2 alapuolelle: lukeminen (tulos < 407,47), matematiikka (tulos < 420,07) ja luonnontieteet (tulos < 409,54).

Vuotta 2020 koskeva viitearvo: lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien 15-vuotiaiden osuus [1]

1 :

"Vuoteen 2020 mennessä lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien 15-vuotiaiden osuuden olisi oltava alle 15 prosenttia." Katso toukokuussa 2009 kokoontuneen neuvoston päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2009:119:0002:0010:fi:PDF


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website