Navigation path

Left navigation

Additional tools

EU:n rahoituskehys 2014–2020: biljoona euroa Euroopan tulevaisuuteen

European Commission - IP/13/1096   19/11/2013

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO HR

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 19.11.2013

EU:n rahoituskehys 2014–2020: biljoona euroa Euroopan tulevaisuuteen

Euroopan parlamentti hyväksyi tänään vuosia 2014–2020 koskevan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen. Tämän jälkeen monivuotinen rahoituskehys hyväksytään lopullisesti neuvostossa tulevien viikkojen aikana. Tiiviit kaksi ja puoli vuotta kestäneet neuvottelut, jotka aloitettiin komission esitettyä ehdotuksensa 29. kesäkuuta 2011, on saatu nyt päätökseen.

Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ilmaisee tyytyväisyytensä tämänpäiväiseen äänestykseen. ”Tämä on suuri päivä Euroopalle. Euroopan parlamentti on antanut lopullisen hyväksyntänsä Euroopan unionin talousarviolle vuosiksi 2014–2020. Pitkään kestäneet neuvottelut on saatu onnistuneesti päätökseen, ja neuvosto voi piakkoin vahvistaa neuvottelutuloksen”, puheenjohtaja Barroso sanoi. ” Euroopan unioni aikoo investoida vuosina 2014–2020 lähes 1 biljoonaa euroa kasvuun ja työllisyyteen. EU:n talousarvio on suuruudeltaan vaatimaton, jos sitä verrataan kansallisiin budjetteihin. Yhden vuoden talousarviovarat ovat määrältään (nykyhintoina) kuitenkin enemmän kuin koko Marshall-apu yhteensä. Nykyaikaisella ja tulevaisuuteen suuntautuneella EU:n rahoituksella voi olla todellista vaikutusta ihmisten elämään. Sen avulla vahvistetaan ja tuetaan elpymistä, joka on käynnissä kaikkialla Euroopan unionissa. Budjettimäärärahojen avulla voimme selvitä kriisistä, antaa taloudellista tukea köyhille ja työttömille, tarjota investointimahdollisuuksia pienyrityksille sekä auttaa paikallisyhteisöjä, maanviljelijöitä, tutkijoita ja opiskelijoita. Talousarviosta on hyötyä kaikille Euroopan unionissa. Eurooppa on osa ratkaisua", puheenjohtaja Barroso totesi.

Katso puheenjohtaja Barroson videoviesti: http://bit.ly/I2nKPH

"Vihdoinkin olemme saavuttaneet tavoitteemme. Euroopan parlamentin äänestyksen jälkeen voimme varmistaa rahoituksen noin 20 miljoonalle eurooppalaiselle pk-yritykselle, miljoonille maailman köyhimmille ihmisille, noin 100 000 kaupungille ja alueelle sekä tuhansille laboratorioille ja yliopistoille. Eurooppa on onnistunut.", talousarviosta ja rahoitussuunnittelusta vastaava komissaari Janusz Lewandowski totesi. "Seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi on nyt tarjolla EU:n varoja, jotka voidaan investoida talouskasvuun, tutkimukseen, koulutukseen, nuorten työttömien tukemiseen ja humanitaariseen apuun. En voisi ajatella parempaa viestiä, jonka Eurooppa voi lähettää kansalaisilleen muutama kuukausi ennen Euroopan parlamentin vaaleja: Eurooppa toimii."

Mikä on varojen määrä ja mihin ne on tarkoitettu?

EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 puitteissa Euroopan unioni voi investoida 960 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoina (1,00 prosenttia suhteessa EU:n BKTL:oon) ja 908,4 miljardia euroa maksumäärärahoina (0,95 prosenttia suhteessa EU:n BKTL:oon). Odottamattomiin olosuhteisiin sovellettavat rahoitusvälineet (kuten hätäapuvaraus, Euroopan globalisaatiorahasto, solidaarisuusrahasto ja joustoväline) ja Euroopan kehitysrahasto ovat monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolella. Jos ne otetaan käyttöön täysimääräisesti, niiden osuus on 36,8 miljardia euroa (tai 0,04 prosenttia suhteessa EU:n BKTL:oon). Vuosia 2014–2020 koskevassa EU:n rahoituskehyksessä määritellään ensisijaiset rahoituskohteet, jotka liittyvät kestävään kasvuun, työllisyyteen ja kilpailukykyyn EU:n kasvustrategian Eurooppa 2020 mukaisesti. Esimerkiksi nykyiseen rahoituskehykseen verrattuna otsakkeen 1A (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky) määrärahoja lisätään 91,5 miljardista eurosta (=9,2 prosenttia talousarviosta) 125,6 miljardiin euroon (13,1 prosenttia talousarviosta)1.

Kaksitoista pääkohtaa

Tuleva talousarvio on uudistettu talousarvio 21. vuosisadan Euroopan unionille. Seuraavassa esitetään kaksitoista pääkohtaa, jotka osoittavat, että useita tärkeitä uudistuksia on tehty ja että talousarviolla on selkeästi eurooppalaista lisäarvoa.

  1. Työnhakijat voivat luottaa EU:n tulevaan rahoitustukeen, jonka avulla Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston kautta työllistymistä edistetään huomattavasti. Euroopan sosiaalirahaston kautta työllistymistä edistäviin toimiin kohdennetaan ainakin 70 miljardia euroa (eli noin 10 miljardia euroa vuodessa), millä täydennetään kansallisia toimia. Euroopan sosiaalirahastoon liittyvällä uudella nuorisotyöllisyysaloitteella, jonka määrärahat ovat ainakin 6 miljardia euroa, tuetaan nuorisotakuun täytäntöönpanoa vuosina 2014–2015. Uudistetun koheesiopolitiikan puitteissa käytettävissä on yhteensä 366,8 miljardia euroa2, joka voidaan investoida Euroopan alueisiin, kaupunkeihin ja reaalitalouteen. Se tulee olemaan EU:n tärkein investointiväline, jolla tuetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. Nämä ovat talouskasvu ja työllistyminen, ilmastonmuutokseen reagoiminen ja energiariippuvuuden ratkaiseminen sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen. Tavoitteiden saavuttamista edistetään kohdentamalla Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta tärkeimpiin painopisteisiin kuten pk-yrityksille annettavaan tukeen. Kyseinen tuki on tarkoitus kaksinkertaistaa 70 miljardista eurosta 140 miljardiin euroon seitsemän vuoden kuluessa. Kaikissa Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa korostetaan aiempaa enemmän tulossuuntautuneisuutta ja niissä on uusi suoritusvaraus, joka toimii kannustimena hyvien hankkeiden toteuttamiseen. Lisäksi koheesiopolitiikan, maatalouden kehittämisen ja kalatalousrahaston tehokkuus liitetään myös talouden ohjausjärjestelmään jäsenvaltioiden kannustamiseksi noudattamaan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa annettuja EU:n suosituksia.

  2. Yhä useammat nuoret voivat suunnitella ulkomaan oleskelunsa Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman tuella. Ohjelman tarkoituksena on osaamisen ja työllistyvyyden parantaminen, ja sen talousarvio on melkein 15 miljardia euroa3. Ohjelman määrärahat ovat kasvaneet reaalisesti yli 40 prosenttia nykytasosta. Yli 4 miljoonaa ihmistä saa tukea opiskeluun, koulutukseen, työhön tai vapaaehtoistyöhön ulkomailla. Lukuun sisältyy 2 miljoonaa korkea-asteen opiskelijaa, 650 000 ammattikouluopiskelijaa ja oppisopimusoppilasta sekä 500 000 nuorisovaihdossa tai vapaaehtoistyössä olevaa. Kansallisia avustuksia ja lainoja on harvoin saatavilla täyttä maisterintutkintoa ulkomailla suunnitteleville, minkä vuoksi Euroopan investointirahaston uusi lainatakuujärjestelmä hyödyttää 200 000:ta opiskelijaa. Rahoitusta saavat myös urheilun alalla 600 kumppanuustahoa, mukaan luettuna eurooppalaiset voittoa tavoittelemattomat tapahtumat. Kaksi kolmasosaa talousarviosta on kohdennettu oppimismahdollisuuksien edistämiseen ulkomailla sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Lopuilla varoilla tuetaan koulutuslaitosten, nuorisojärjestöjen, yritysten, paikallis- ja alueviranomaisten sekä valtiosta riippumattomien järjestöjen välisiä kumppanuuksia. Lisäksi tuetaan uudistuksia koulutuksen nykyaikaistamiseksi ja innovaatioiden, yrittäjyyden ja työllistettävyyden edistämiseksi.

  1. Eurooppalainen kulttuuri, elokuva, televisio, musiikki, kirjallisuus, esittävät taiteet, kulttuuriperintö ja niihin liittyvät alat hyötyvät EU:n uuden Luova Eurooppa –ohjelman puitteissa myönnettävän tuen lisääntymisestä. Ohjelman talousarvio on melkein 1,5 miljardia euroa4 seuraavien seitsemän vuoden aikana (reaalikasvua 9 prosenttia nykytasoon verrattuna), ja ohjelmalla voidaan edistää työllistymistä ja kasvua kulttuurialalla ja luovalla alalla, joilla on siihen suuria mahdollisuuksia. Euroopan kulttuuripääkaupungit, Euroopan kulttuuriperintötunnus, Euroopan kulttuuriperintöpäivät ja viisi eurooppalaista palkintoa (Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkinto, EU:n nykyarkkitehtuuripalkinto, EU:n kirjallisuuspalkinto, European Border Breakers -palkinto ja Media-palkinto) saavat myös tukea Luova Eurooppa -ohjelmasta.

  2. EU:n rahoittamat tutkimukset ja innovaatiot parantavat eurooppalaisten elämänlaatua ja lisäävät EU:n maailmanlaajuista kilpailukykyä. Uuden tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (Horisontti 2020) talousarvio on melkein 80 miljardia euroa5, ts. reaalikasvua on noin 30 prosenttia nykyiseen puiteohjelmaan verrattuna. Horisontti 2020 –ohjelma on selkeästi EU:n tärkein ohjelma kasvun ja työllisyyden kannalta. Eurooppalaiset tutkijat ja yritykset voivat luottaa EU:n vahvasti lisääntyneeseen tukeen, jonka myöntämistä on yksinkertaistettu. Ohjelmalla tehostetaan korkean tason eurooppalaista tutkimusta, myös Euroopan tutkimusneuvoston toimintaa, ja sillä vahvistetaan teollisuuden innovointijohtajuutta muun muassa tärkeimpiin teknologioihin tehtyjen investointien, pääoman saannin helpottamisen ja pk-yritysten tukemisen kautta. Ohjelman avulla voidaan myös vastata tärkeimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen, kestävän liikennepolitiikan ja liikkuvuuden kehittämiseen, uusiutuvan energian tekemiseen edullisemmaksi, elintarvikkeiden turvallisuuden ja elintarviketurvan varmistamiseen tai ikääntyvän väestön muodostamaan haasteeseen. Erityisen tärkeää on se, että myös tutkimuksen ja markkinoiden välistä kuilua voidaan kaventaa ohjelman avulla esimerkiksi auttamalla innovatiivisia yrityksiä kehittämään teknologisia keksintöjään käyttökelpoisiksi tuotteiksi, joilla on todellista kaupallista potentiaalia. Horisontti 2020 -ohjelman tärkeä painopistealue on kansainvälinen yhteistyö. Marie Skłodowska-Curie -toimet saavat Horisontti 2020 -ohjelmasta vuosina 2014–2020 yli 6 miljardia euroa6; kasvua nykytasoon verrattuna on 30 prosenttia. Rahoituksen avulla EU voi myöntää tukea yli 65 000 tutkijalle. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) saa tukea 2,7 miljardia euroa 7 vuosina 2014–2020 korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten välisten yhteyksien edistämiseksi sekä aloittelevien yritysten ja erikoistuneen jatkokoulutuksen tukemiseksi.

  3. Pk-yritykset ovat Euroopan talouden selkäranka. Pk-yritysten osuus kaikista eurooppalaisista yrityksistä on noin 99 prosenttia, ja ne tarjoavat kaksi kolmasosaa yksityisen sektorin työpaikoista. Uuden COSME-ohjelman avulla pk-yrityksille voidaan myöntää 2,3 miljardia euroa8 kilpailukyvyn parantamiseen ja kasvun ja työllisyyden lisäämiseen. COSME on ensimmäinen EU:n ohjelma, joka on tarkoitettu pk-yrityksille. Ohjelmalla helpotetaan pk-yritysten pääsyä markkinoille EU:ssa ja sen ulkopuolella ja sen antamien lainatakuiden ja riskipääomien kautta rahoituksen saaminen helpottuu.

  4. Infrastruktuuri-investoinnit ovat ratkaiseva tekijä kasvun ja työllisyyden edistämisessä Euroopassa. Kansalaisten ja yritysten toimintaa vaikeuttaa aivan liian usein se, että esimerkiksi liikenne-, energia- tai tieto- ja viestintätekniikka-alan infrastruktuuriverkot ovat puutteellisia, tehottomia tai niitä ei yksinkertaisesti vielä ole olemassa. Uudella Verkkojen Eurooppa -välineellä tulee olemaan keskeinen rooli strategisten infrastruktuuri-investointien edistämisessä Euroopan tasolla. Sen määrärahat ovat yhteensä 33,3 miljardia euroa (26,3 miljardia euroa liikennealaa varten9, 5,9 miljardia euroa energia-alaa varten ja 1,1 miljardia euroa digitaalialaa varten)10. Välineestä tuetaan teiden, rautateiden ja sähkö- ja kaasuverkkojen rakentamista sekä digitaalisten sisämarkkinoiden edellyttämän infrastruktuurin ja palvelujen kehittämistä. Tarkoituksena on erityisesti auttaa rakentamaan niitä Euroopan infrastruktuuriverkkojen puuttuvia yhteyksiä, jotka muutoin jäisivät toteuttamatta. Paremmat yhteydet lisäävät liiketoimintamahdollisuuksia, parantavat energiavarmuutta ja helpottavat työskentelyä ja matkustamista. Tästä hyötyvät sekä kansalaiset että yritykset kaikissa jäsenvaltioissa. Liikenteen alalla Verkkojen Eurooppa auttaa osaltaan toteuttamaan pitkään odotettua uutta liikenneinfrastruktuuripolitiikkaa. Siinä yhdeksän keskeistä liikennekäytävää muodostavat liikenteen selkärangan Euroopan sisämarkkinoilla ja mullistavat itä-länsi -yhteydet. Energiainfrastruktuurin alalla Verkkojen Eurooppa tukee energiapolitiikan tärkeimpiä tavoitteita, joita ovat kohtuuhintaisen energian saannin turvaaminen kaikille kuluttajille, toimitusvarmuus ja kestävyys. Verkkojen Eurooppa parantaa merkittävästi tällaisten hankkeiden investointiympäristöä yhdessä niiden nopeutettujen lupamenettelyjen ja sääntelykannustimien kanssa, jotka on otettu käyttöön Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevalla uudella asetuksella. Verkkojen Eurooppa on myös kaikkien aikojen ensimmäinen EU:n tason investointiohjelma, josta tuetaan digitaalisten sisämarkkinoiden toteutuksen edellyttämien laajakaistaverkkojen ja digitaalipalvelujen infrastruktuurien kehittämistä.

  5. Kun julkisia varoja on niukasti käytettävissä, on aiempaa tärkeämpää saada käyttöön muita rahoituslähteitä eli lisätä EU:n talousarvion vipuvaikutusta sen sijaan, että rahoitusta myönnettäisiin suorina avustuksina. Tähän nimenomaan pyritään erilaisilla rahoitusvälineillä, kuten lainoilla, takauksilla, oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla ja muilla riskinjakovälineillä, joita voidaan käyttää laajemmin budjettikaudella 2014—2020. Ne toteutetaan yhteistyössä Euroopan investointipankin (EIP), Euroopan investointirahaston (EIR) ja kansallisten kehityspankkien kanssa. Näillä välineillä on tarkoitus puuttua tiettyihin markkinoiden toimintapuutteisiin esimerkiksi pk-yritysten rahoituksen, tutkimus- ja kehityshankkeiden, energiatehokkuuden ja keskeisen infrastruktuurin aloilla. Esimerkiksi komission uudesta pk-yrityksiä koskevasta aloitteesta tuetaan pk-yrityksille myönnettäviä pankkilainoja finanssikriisistä erityisesti kärsineissä jäsenvaltioissa osittaisilla lainatakauksilla ja arvopaperistamisvälineillä. Toinen innovatiivinen väline, hankejoukkolainoja koskeva aloite, tarjoaa vaihtoehtoisen, pankkien ulkopuolisen rahoituskanavan keskeisille infrastruktuurihankkeille (esimerkiksi rautatiet, moottoritiet ja energian siirtoverkot). Se tarjoaa vakaata pitkäaikaista kassavirtaa etsiville yhteisösijoittajille, kuten eläkerahastoille ja vakuutusyhtiöille, mahdollisuuden osallistua näihin hankkeisiin ja luo samalla vaihtoehtoisen rahoituslähteen perinteisille pankkilainoille. Rahoitusvälineitä käytetään muun muassa seuraavissa ohjelmissa: COSME (pk-yritysten rahoitus), Horisontti 2020 (tutkimus ja innovointi), Erasmus+ (lainatakausjärjestelmän osalta – ks. 2 kohta) ja Verkkojen Eurooppa (infrastruktuuri).

  6. EU:n talousarvio vuosiksi 2014—2020 on merkittävä vaihe prosessissa, jonka tavoitteena on siirtyminen puhtaaseen ja kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen. Vähintään 20 prosenttia koko talousarviosta käytetään ilmastoon liittyviin hankkeisiin ja politiikkoihin. Tämä 20 prosenttia on kolme kertaa nykyistä 6—8 prosentin osuutta enemmän ja saattaa johtaa siihen, että ilmastorahoitukseen käytetään yhteensä jopa 180 miljardia euroa kaikilla tärkeimmillä menoalueilla, mukaan luettuina rakennerahastot, tutkimus, maatalous, meri- ja kalastuspolitiikka ja kehityspolitiikkaa.

  7. Uudistettu yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) on EU:n vastaus nykypäivän suuriin haasteisiin, joihin lukeutuvat elintarviketurvallisuus, ilmastonmuutos sekä kestävä kasvu ja työllisyyden edistäminen maaseutualueilla. Se vastaa myös paremmin kansalaisten odotuksia: suorat tuet ovat tasapuolisempia ja vihreämpiä. Lisäksi viljelijöiden asema elintarvikeketjussa paranee ja YMP:sta tulee kohdennetumpaa, tehokkaampaa ja läpinäkyvämpää. Sillä tuetaan markkinasuuntautunutta maataloutta (esimerkiksi vientituista on viime vuosina vähitellen luovuttu). Maataloustuotteiden osuus EU:n viennistä vuonna 2011 oli merkittävä, 7 prosenttia. Viennin arvo oli yli 100 miljardia euroa eli suurempi kuin autojen tai lääkkeiden viennin arvo. YMP:n on näin ollen tärkeä työllistäjä ja keskeinen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistäjä. Yhteinen maatalouspolitiikka on jo 50 vuoden ajan ollut aidosti eurooppalainen, strategisesti tärkeä politiikanala. Koska kyseessä on todellinen unionin politiikka, yli 70 prosenttia maatalouden rahoituksesta on nykyisin peräisin EU:lta eikä enää jäsenvaltioiden tai alueiden kassasta. YMP:n osuus vuosien 2014—2020 monivuotisen rahoituskehyksen varoista on seuraavanlainen: 312,7 miljardia euroa eli 29 prosenttia käytetään markkinoihin liittyviin menoihin ja suoriin tukiin (ensimmäinen pilari) ja 95,6 miljardia euroa eli 9 prosenttia maaseudun kehittämiseen (toinen pilari).11 Vielä vuonna 1984 YMP:n osuus EU:n kokonaisbudjetista oli noin 70 prosenttia.

  8. Rahoitussäännöt ovat paljon aiempaa yksinkertaisempia, mistä syystä edunsaajien on helpompi ymmärtää niitä ja virheitä esiintyy vähemmän. Käyttöön ollaan ottamassa kaikkiaan noin 120:tä yksinkertaistamistoimenpidettä. Esimerkiksi: Koheesiorahastosta, maaseuturahastosta ja kalatalousrahastosta tehtäviä EU:n investointeja yksinkertaistetaan ottamalla käyttöön kaikkia näitä EU:n rakenne- ja investointirahastoja koskevat yhteiset säännöt sekä yksinkertaisemmat kirjanpitosäännöt ja kohdennetummat raportointivaatimukset. Myös digitaaliteknologian käyttöä on tarkoitus lisätä (nk. e-koheesio). COSME-ohjelman yhteydessä sovelletaan ”byrokratiavapaata” lähestymistapaa ja kannustetaan käyttämään sähköisiä menettelyjä tarjousten tai hakemusten jättämisen ja raportoinnin yhteydessä. Horisontti 2020 -ohjelma yksinkertaistaa huomattavasti menettelyjä tutkimuksen ja innovoinnin alalla, sillä sen yhteydessä otetaan käyttöön yhteiset rahoitussäännöt aiemmin eri ohjelmista rahoitetuille toimille.

  9. Avoin ja turvallisempi Eurooppa on EU:n kansalaisten kannalta ratkaisevan tärkeä asia. Uusi talousarvio auttaa varmistamaan, että taloudellista, kulttuurista ja sosiaalista kasvua edistävä EU:n toiminta voi tapahtua vakaassa, lainmukaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Se auttaa varmistamaan, että ihmisten on helppo asua, matkustaa, opiskella tai harjoittaa liiketoimintaa toisissa jäsenvaltioissa. Uudesta talousarviosta tuetaan yhteistyötä siviili- ja rikosoikeuden alalla sekä toimia, joiden avulla edistetään EU-kansalaisten oikeuksia ja tasa-arvoa. Siitä rahoitetaan myös toimia valtioiden rajat ylittävien kysymysten ratkaisemiseksi. Tällaisia ovat muun muassa turvapaikka-, maahanmuutto-, rajavalvonta- ja viisumiasiat sekä rikollisuuden ja terrorismin torjunta. EU:n kykyä reagoida nopeasti ja tehokkaasti maahanmuuttoa tai turvallisuutta koskeviin kriiseihin tehostetaan ottamalla käyttöön hätätilannemekanismi. Otsakkeen 3 määrärahat kansalaisuus-, turvapaikka-, muuttoliike-, terveys- ja kuluttaja-asioita sekä turvallisuusalaa varten ovat 26,5 prosenttia suuremmat kuin edellisellä budjettikaudella.

  10. Vastuuntuntoisena kansainvälisenä toimijana EU jatkaa yhteistyötään muun maailman kanssa. Tärkeimpiä ovat edelleen suhteet lähimpiin naapureihin idässä ja etelässä, samoin kuin suhteet strategisiin kumppaneihin. Maailmanlaajuisen keskinäisriippuvuuden kasvaessa EU:n on edistettävä turvallisuuttaan ja vaurauttaan myös rajojensa ulkopuolella. Uuden monivuotisen rahoituskehyksen mukaan ulkoisen toiminnan yleisenä tavoitteena on tämän vuoksi varmistaa, että EU on jatkossakin vaikutusvaltainen ja tehokas kumppani, joka pystyy edistämään demokratiaa, rauhaa, yhteisvastuuta, vakautta, vaurautta ja köyhyyden vähentämistä sekä lähimmissä naapurimaissaan että maailmanlaajuisesti. Se on edelleen täysin sitoutunut vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen. EU:n rahoitus pyritään kohdentamaan entistäkin selvemmin maailman köyhimpien auttamiseen keskittämällä tuki aiempaa harvempiin maihin (kuten Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan) ja aiempaa harvempiin aloihin (kuten kestävään ja osallistavaan kasvuun ja hyvään hallintotapaan). EU aikoo myös jatkaa kriisien ehkäisyyn liittyviä toimiaan rauhan säilyttämiseksi ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamiseksi. EU:n ulkomaanavun välineillä tuetaan lisäksi kolmansien maiden kanssa toteutettavia toimia maailmanlaajuisesti tärkeillä aloilla, kuten ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu ja alueelliset levottomuudet. Näin EU voi reagoida nopeasti ja tehokkaasti luonnonkatastrofeihin ja ihmisen aiheuttamiin suuronnettomuuksiin koko maailmassa.

Lisätietoja:

Monivuotista rahoituskehystä 2014—2020 koskeva taustatiedote MEMO/13/1004 (usein kysyttyä, taulukot, kuviot)

Monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 ja yksittäisiä EU:n rahoitusohjelmia koskeva verkkosivusto

Lisätietoja ohjelmakohtaisista luvuista käypinä hintoina ja vuoden 2011 hintoina

Lisätietoja yhteisen maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan kansallisista määrärahoista

Taustatiedote MEMO/13/1006, jossa on puheenjohtaja Barroson videoviestin koko teksti

Monivuotista rahoituskehystä koskeva taustatiedote MEMO/13/79

Yhteyshenkilöt:

Pia Ahrenkilde Hansen (+32 2 295 30 70)

Jens Mester (+32 2 296 39 73)

Patrizio Fiorilli (+32 2 295 81 32)

Wojtek Talko (+32 2 297 85 51)

1 :

Vuoden 2011 hintoina. Tässä lehdistötiedotteessa monivuotisen rahoituskehyksen kokonaismäärät ilmaistaan vuoden 2011 hintoina, kun taas kunkin rahoitusohjelman tai välineen määrät ilmaistaan käypinä hintoina kahden prosentin vuotuinen inflaatio huomioon ottaen. Samaa lähestymistapaa sovellettiin myös monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa. Vastaavuuksia koskevaan tarkasteluun pääsee tästä linkistä: http://bit.ly/HWyZbJ

2 :

Käypinä hintoina. Vuoden 2011 hintoina: 325 miljardia euroa.

3 :

Käypinä hintoina. Vuoden 2011 hintoina: 13 miljardia euroa.

4 :

Käypinä hintoina. Vuoden 2011 hintoina: 1,3 miljardia euroa.

5 :

Käypinä hintoina. Vuoden 2011 hintoina: 70 miljardia euroa.

6 :

Käypinä hintoina. Vuoden 2011 hintoina: 5,45 miljardia euroa.

7 :

Käypinä hintoina. Vuoden 2011 hintoina: 2,4 miljardia euroa.

8 :

Käypinä hintoina. Vuoden 2011 hintoina: 2 miljardia euroa.

9 :

Tästä 15 miljardia euroa tulee otsakkeesta 1 A ja 11,3 miljardia euroa otsakkeeseen 1 B sisältyvistä koheesiorahaston varoista (käypinä hintoina).

10 :

Käypinä hintoina. Vuoden 2011 hintoina: 29 miljardia euroa.

11 :

Käypinä hintoina. Vuoden 2011 hintoina: 277,85 miljardia euroa (ensimmäinen pilari) ja 84,9 miljardia euroa (toinen pilari).


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website