Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 15. marraskuuta 2013

Euroopan antibioottipäivä 2013: EU tehostaa lääkeresistenttien bakteerien torjuntaa

Euroopan komission tänään julkaisemasta tutkimuksesta1 käy ilmi, että antibioottien käyttö ihmisten hoidossa on vähentynyt vuodesta 2009 ja että kansalaiset ovat entistä paremmin tietoisia siitä, etteivät antibiootit tapa viruksia. Näitä hyviä uutisia varjostavat kuitenkin Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) samanaikaisesti julkaisemat tiedot, joiden mukaan Euroopassa on huomattavasti aiempaa enemmän moniresistenttejä gram-negatiivisia bakteereja, jotka ovat vastustuskykyisiä karbapeneemeille eli hoitoon liittyvien infektioiden viimeisenä hoitokeinona käytettäville mikrobilääkkeille. Sen vuoksi komissio tehostaa mikrobilääkeresistenssin torjuntaa rahoittamalla 15:tä uutta tutkimushanketta (MEMO/13/996) ja yhdenmukaistamalla säännöt, joita sovelletaan eläimiin ja elintarvikkeisiin liittyvää mikrobilääkeresistenssiä koskevien tietojen keruuseen (MEMO/13/994).

Terveysasioista vastaava EU:n komission jäsen Tonio Borg on hyvin huolissaan siitä, että antibiootit, joilla on parannettu aiemmin tappavia bakteeri-infektioita ja pelastettu lukuisia ihmishenkiä, ovat menettämässä tehoaan. "Komissio suhtautuu mikrobilääkeresistenssiin äärimmäisen vakavasti. Se on täysin sitoutunut panemaan jatkossakin täysimittaisesti täytäntöön toimintasuunnitelmaa, jonka avulla sekä ihmisissä että eläimissä ilmenevää mikrobilääkeresistenssiä torjutaan koordinoidusti."

Tutkimuksesta ja innovoinnista vastaava EU:n komission jäsen Máire Geoghegan-Quinn lisäsi tähän, että tutkimus ja innovointi ovat olennaisen tärkeitä, jotta mikrobilääkeresistenssin kasvu saadaan pysäytettyä. "Näillä uusilla hankkeilla täydennetään uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehittämiseksi kaiken aikaa tehtävää erinomaista työtä. Olen erityisen tyytyväinen, että niin monet pienet yritykset ovat kumppaneina mukana näissä hankkeissa. Toivoisin vastaavaa kehitystä koko EU:n tutkimusohjelmaan, Horisontti 2020:een."

Toimintasuunnitelman tilannekatsaus

Komissio julkaisi marraskuussa 2011 toimintasuunnitelman2 mikrobilääkeresistenssin leviämisen ehkäisemiseksi. Siinä esitetään seuraavat seitsemän avainalaa, joilla toimenpiteet ovat tarpeellisimpia: 1) mikrobilääkkeiden asianmukaisen käytön varmistaminen ihmisillä ja eläimillä, 2) mikrobi-infektioiden ja niiden leviämisen ehkäiseminen, 3) uusien tehokkaiden mikrobilääkkeiden tai vaihtoehtoisten hoitomuotojen kehittäminen, 4) yhteistyö kansainvälisten kumppaneiden kanssa mikrobilääkeresistenssin riskien hillitsemiseksi, 5) seurannan ja valvonnan tehostaminen ihmis- ja eläinlääketieteessä, 6) tutkimus ja innovointi ja 7) tiedottaminen ja koulutus. Nyt kun viisivuotisen toimintasuunnitelman käynnistämisestä on kulunut kaksi vuotta, voidaan todeta, että useimmilla näistä aloista on edistytty merkittävästi:

Tutkimus ja innovointi: EU on investoinut noin 800 miljoonaa euroa mikrobilääkeresistenssiin liittyvään tutkimukseen esimerkiksi innovatiivisia lääkkeitä koskevan aloitteen kautta. Komissio on tänään ilmoittanut 15 uuden tutkimushankkeen käynnistämisestä. EU:n osuus niiden rahoituksesta on yhteensä 91 miljoonaa euroa. Hankkeissa, joihin osallistuu noin 44 pientä ja keskisuurta yritystä sekä korkeakouluja ja muita tutkimuslaitoksia, kehitetään uusia mikrobilääkkeitä tai vaihtoehtoisia hoitomuotoja, kuten faageja tai rokotteita. Lisäksi niissä puututaan mikrobilääkeresistenssiin elintarvikeketjussa ja tutkitaan nanoteknologiaa, jonka avulla voitaisiin kehittää mikrobilääkkeitä.

Seurannan ja valvonnan tehostaminen: Mikrobilääkkeiden käytön ja lääkeresistenssin seurantajärjestelmien parantamiseksi ja vakiinnuttamiseksi eläinlääkintäalalla on tehty paljon työtä. Tällä viikolla julkaistussa komission päätöksessä vahvistetaan eläimiin ja elintarvikkeisiin liittyvän mikrobilääkeresistenssin yhdenmukaistetun tietojenkeruun säännöt. Tämä on tärkeää sekä ihmisten että eläinten lääkinnän kannalta, jotta eri jäsenvaltioissa kerätyt tiedot ovat vertailukelpoisia ja toteutettuja toimenpiteitä voidaan arvioida.

Antibioottien asianmukainen käyttö ihmisillä ja eläimillä: Terveysohjelmasta rahoitetaan useita hankkeita, jotka koskevat esimerkiksi mikrobilääkkeiden väärinkäyttöä ihmislääketieteessä, sidosryhmien kuten lääkäreiden, viljelijöiden, farmaseuttien ja potilaiden tietoisuutta ongelmasta sekä mikrobilääkkeiden myyntiä ilman reseptiä. Lisäksi komissio on edennyt viimeiseen vaiheeseen prosessissa, jossa tarkistetaan eläinlääkkeitä ja lääkerehua koskevia säädöksiä ja puututaan mikrobilääkeresistenssiin näillä aloilla.

Mikrobi-infektioiden ja niiden leviämisen ehkäiseminen: Tämän vuoden toukokuussa komissio hyväksyi kattavan eläinten terveyttä koskevan asetusehdotuksen, jossa keskitytään tautien ehkäisemiseen, mikä puolestaan vähentäisi antibioottien tarvetta. Ihmisten terveyden osalta meneillään olevilla, terveysohjelmasta yhteisrahoitettavilla hankkeilla ja toimilla tuetaan potilasturvallisuudesta annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa, johon kuuluvat myös hoitoon liittyvät infektiot.

Lisätietoja mikrobilääkeresistenssiä koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta saa etenemissuunnitelmasta.

Taustaa

Antimikrobiaineet ovat antibiootteja, jotka ovat olennaisia lääkkeitä ihmisten ja eläinten hoidossa, ja niitä voidaan käyttää myös desinfektioaineina, antisepteinä ja muina hygieniavalmisteina. Ne ovat merkittävästi pienentäneet tartuntatautien riskiä. Antibiootit ovat korvaamattomia lääketieteen välineitä, ja niitä käytetään esimerkiksi elinsiirroissa ja kemoterapiassa.

Vuosien mittaan bakteerit ovat kuitenkin tulleet vastustuskykyisiksi antibiooteille. Resistenssi on näkynyt sairaalainfektioissa, hengitystieinfektioissa, aivokalvontulehduksissa, ripulitaudeissa ja sukupuolitaudeissa. Resistentit bakteerit voivat siirtyä eläimistä ihmisiin elintarvikeketjun tai suoran kosketuksen kautta.

Mikrobilääkeresistenssi tunnustettiin vakavaksi kansanterveysuhkaksi 1990-luvulla. Siitä lähtien komissio on käynnistänyt erilaisia aloitteita ja toimia eri aloilla: ihmis- ja eläinlääketieteessä, elintarvikkeiden ja rehujen alalla ja tieteellisessä tutkimuksessa. Vuoden 2011 toimintasuunnitelma on viimeisin komission toimista, joilla pyritään torjumaan mikrobilääkeresistenssiä.

Lisätietoja:

http://ec.europa.eu/health/antimicrobial_resistance/policy/index_fi.htm

http://ec.europa.eu/food/food/biosafety/antimicrobial_resistance/index_en.htm

http://ec.europa.eu/research/health/infectious-diseases/antimicrobial-drug-resistance/index_en.html

http://www.efsa.europa.eu/en/topics/topic/amr.htm

http://www.ecdc.europa.eu/en/healthtopics/antimicrobial_resistance/Pages/index.aspx

Komissaari Borgin verkkosivut:

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/borg/index_en.htm

Komissaari Geoghegan-Quinnin verkkosivut:

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/geoghegan-quinn/index_en.htm

Twitter: @EU_Health

Yhteyshenkilöt:

Aikaterini Apostola (+32 2 298 76 24)

Frédéric Vincent (+32 2 298 71 66)

1 :

Mikrobilääkeresistenssiä koskeva Eurobarometri-erityistutkimus: http://ec.europa.eu/public_opinion/whatsnew2013_en.htm

2 :

Komission tiedonanto (748/2011) ”Toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin aiheuttamien kasvavien uhkien torjumiseksi” http://ec.europa.eu/dgs/health_consumer/docs/communication_amr_2011_748_fi.pdf


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website