Navigation path

Left navigation

Additional tools

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso 2014: tuetaan elpymistä

European Commission - IP/13/1064   13/11/2013

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO HR

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 13. marraskuuta 2013

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso 2014: tuetaan elpymistä

Euroopan talouden suurimpana haasteena tällä hetkellä on ylläpitää käynnissä olevaa elpymistä. Tämä on komission tänään antaman vuotuisen kasvuselvityksen pääsanoma. Vuotuinen kasvuselvitys käynnistää neljännen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson tilanteessa, jossa talouden kasvu on jälleen käynnistymässä ja jäsenvaltiot ovat edistyneet ennen kriisiä muodostuneiden epätasapainotilojen korjaamisessa.

Komissio jatkaa tasapainoista kasvu- ja työllisyysstrategiaansa, jossa keskitytään tulevan vuoden aikana edelleen seuraaviin viiteen keskeiseen tavoitteeseen:

eriytetyn, kasvua edistävän julkisen talouden vakauttamisen jatkaminen

talouden pankkiluototuksen palauttaminen

nykyisen ja tulevan kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen

työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin puuttuminen

julkishallinnon nykyaikaistaminen.

Puheenjohtaja Barroson mukaan EU:n talous on käännekohdassa. "EU:n kovat ponnistelut ovat alkaneet tuottaa hedelmää, ja kasvu on hitaasti käynnistymässä", toteaa Barroso. Vuoden 2014 kasvuselvityksessä tuodaan esiin ne osa-alueet, joilla toimia on tehostettava, jotta kestävän ja työllisyyttä edistävän elpymisen turvaamiseksi tarvittavat uudistukset voidaan toteuttaa.

Kasvuselvityksessä kuvataan, miten jäsenvaltiot ovat sopeutuneet talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon kuuluvaan talouspolitiikan koordinointiprosessiin, jota on hiljattain vahvistettu. Lisäksi siinä tarkastellaan jäsenvaltioiden yhteistyön tehostumista yhteisten sääntöjen pohjalta.

Euroalueen talousarvioiden koordinoinnissa on tänä vuonna edetty entistä pidemmälle: tämä on ensimmäinen kerta, kun komissio arvioi tulevaa vuotta koskevat euroalueen alustavat talousarviosuunnitelmat ennen kun kansalliset parlamentit hyväksyvät talousarviot. Lisäksi komissio aikoo esittää yleiskatsauksen koko euroalueen finanssipolitiikan virityksestä. Arvioinnin tulokset julkaistaan 15. marraskuuta.

Vuotuinen kasvuselvitys: kertomus edistymisestä

Jäsenvaltiot ovat edistyneet kaikkien komission vuonna 2013 vahvistamien viiden ensisijaisen tavoitteen osalta. Samoja tavoitteita ehdotetaan vuodeksi 2014. Tosin osa-alueet, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, eivät ole samoja, sillä taloustilanne on muuttunut sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.

Julkisen talouden vakauttaminen: Edistyminen on ollut huomattavaa. Keskimääräinen julkisen talouden alijäämä on EU:ssa suurin piirtein puolittunut vuoden 2009 huippulukemista (lähes 7 % suhteessa BKT:hen). Velan määrä on kuitenkin edelleen suuri, ja sen arvioidaan kasvavan lähes 90 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ennen kuin se lähtee supistumaan. Jäsenvaltioiden varhaisten toimenpiteiden ansiosta vakauttamisvauhtia on nyt varaa hidastaa. Samalla on mahdollista keskittyä enemmän julkisten menojen laadun parantamiseen ja julkishallinnon nykyaikaistamiseen kaikilla tasoilla. Niiden maiden, joilla on enemmän finanssipoliittista liikkumavaraa, olisi edistettävä yksityisiä investointeja ja kulutusta. Samalla olisi varmistettava, ettei budjettimäärärahoja, jotka on tarkoitettu koulutukseen, tutkimukseen, innovointiin, energiaan ja ilmastonsuojeluun tehtäviin pitkän aikavälin investointeihin, leikata. Verotuksen painopistettä olisi siirrettävä työn verottamisesta kulutus-, omaisuus ja ympäristöveroihin.

Luotonannon palauttaminen: Finanssialan tervehdyttämistoimet ovat edistyneet jonkin verran, ja markkinoiden paineet ovat helpottaneet huomattavasti vuoden 2012 puolivälistä. EU:n toimilla pankkiunionin perustamiseksi vahvistetaan pankkien valmiuksia hallinnoida riskejä tulevaisuudessa. Lyhyellä aikavälillä tarvitaan kuitenkin tehokkaampia toimia suuren yksityisen velan supistamiseksi (esimerkiksi ottamalla käyttöön tai parantamalla yritysten ja yksityishenkilöiden velkajärjestelyjä), pankkien valmistelemiseksi uusia vakavaraisuusvaatimuksia ja stressitestejä varten sekä yritysten rahoituksen saannin helpottamiseksi.

Kasvu ja kilpailukyky: Kriisin seurauksena kaikkialla Euroopassa toteutetaan parhaillaan merkittäviä tasapainottavia toimia, ja kasvua pyritään siirtämään vientivetoisempaan suuntaan. Edistyminen tuote- ja palvelumarkkinoiden avaamisessa kilpailulle on kuitenkin ollut riittämätöntä erityisesti energiamarkkinoiden sekä säänneltyjen ammattien osalta. Myös tutkimusjärjestelmät kaipaavat uudistamista.

Työttömyys ja sosiaalinen kehitys: Jäsenvaltiot ovat onnistuneet nykyaikaistamaan työmarkkinoitaan. Tämän ansiosta on todennäköisesti vähitellen mahdollista lisätä työvoimaosuuksia. Nyt olisi keskityttävä lisäämään työttömille suunnattuja aktiivisia tuki- ja koulutustoimia esimerkiksi parantamalla julkisia työvoimapalveluja ja ottamalla käyttöön nuorisotakuut. Lisäksi olisi uudistettava koulutusjärjestelmiä. Jäsenvaltioiden olisi seurattava palkkoja sen varmistamiseksi, että niillä tuetaan sekä kilpailukykyä että kotimaista kysyntää. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi varmistettava, että sosiaaliturvajärjestelmillä autetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.

Julkishallinto: Moni jäsenvaltio pyrkii tehostamaan julkista sektoriaan esimerkiksi parantamalla hallinnon eri tasojen välistä yhteistyötä. Erityisesti olisi keskityttävä tarjoamaan palveluja verkossa ja vähentämään byrokratiaa.

Kasvuselvityksessä esitetään lisäksi suosituksia talouspolitiikan EU-ohjausjakson syventämisestä. Jäsenvaltioiden on sitouduttava vahvemmin EU:n tasolla annettuihin maakohtaisiin suosituksiin. Niiden olisi otettava kansalliset parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaiset tiiviimmin mukaan prosessiin sen varmistamiseksi, että keskeiset uudistukset ymmärretään ja hyväksytään jäsenvaltioissa. Euroalueen jäsenvaltioiden olisi käytettävä enemmän aikaa tärkeimpien uudistusten koordinointiin ennen kuin ne hyväksytään kansallisella tasolla. Erityisesti tämä koskee työ- ja tuotemarkkinoita. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi parannettava joka kevät laadittavien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa. Komissio aikoo laatia näistä seikoista katsauksen joulukuussa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle.

Varoitusmekanismia koskeva kertomus: kohti tasapainoista elpymistä

Varoitusmekanismia koskeva kertomus (2014) käynnistää seuraavan vuotuisen makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn. Kertomuksessa tarkastellaan puolueettomasti jäsenvaltioiden talouksien tilannetta useista, maiden sisäistä ja ulkoista kilpailukykyä mittaavista indikaattoreista koostuvan tulostaulun pohjalta.

Tämänvuotisen kertomuksen mukaan useat jäsenvaltiot ovat onnistuneet supistamaan vaihtotaseen alijäämiään ja pysäyttämään kilpailukyvyn heikkenemisen. Kertomuksessa todetaan kuitenkin, että suuren velkamäärän vähentämiseksi tarvitaan lisää toimenpiteitä. Eräissä maissa on myös edelleen suuri vaihtotaseen ylijäämä, mikä viittaa siihen, että säästämisen ja investointien taso saattaa olla riittämätön ja että kotimaisen kysynnän kasvua olisi vauhditettava.

Varoitusmekanismia koskevassa kertomuksessa suositellaan perusteellisen tarkastelun laatimista 16 jäsenvaltiosta, joilla on erilaisia haasteita ja joihin kohdistuu erilaisia potentiaalisia riskejä, jotka saattavat levitä euroalueen muihin osiin ja muualle EU:hun. Kertomuksessa ei kuitenkaan oteta ennalta kantaa näiden tarkastelujen tuloksiin. Tarkasteluissa pohditaan, onko jäsenvaltioissa epätasapainotiloja tai jatkuvatko aiemmin todetut epätasapainotilat vai ovatko ne purkautuneet.

Espanjassa ja Sloveniassa todettiin edellisissä, huhtikuussa julkaistuissa perusteellisissa tarkasteluissa liiallisia epätasapainotiloja. Sen vuoksi seuraavissa perusteellisissa tarkasteluissa arvioidaan liiallisen epätasapainon jatkumista tai purkautumista ja näissä jäsenvaltioissa epätasapainon korjaamiseksi harjoitettua politiikkaa.

Italiassa, Ranskassa ja Unkarissa todettiin edellisissä perusteellisissa tarkasteluissa epätasapainotiloja, joiden korjaamiseksi tarvitaan määrätietoisia poliittisia toimia. Tulevissa perusteellisissa tarkasteluissa arvioidaan epätasapainon jatkumista.

Muiden sellaisten jäsenvaltioiden osalta, joissa on aiemmin todettu epätasapainotiloja (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Malta, Ruotsi, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta), voidaan perusteellisissa tarkasteluissa arvioida, missä määrin epätasapaino jatkuu tai on saatu korjattua. Samaan tapaan kuin epätasapaino todetaan vasta perusteellisessa tarkastelussa tehtyjen yksityiskohtaisten analyysien perusteella, myös päätelmä, että epätasapaino on korjaantunut, olisi tehtävä vasta kun kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä on analysoitu uudessa perusteellisessa tarkastelussa.

Myös Luxemburgista ja Saksasta laaditaan perusteelliset tarkastelut, jotta voidaan analysoida tarkemmin niiden ulkoista rahoitusasemaa ja sisäistä kehitystä sekä todeta, onko näissä maissa epätasapainotiloja.

Lisäksi EU:n uudesta jäsenvaltiosta Kroatiasta on syytä laatia perusteellinen tarkastelu, jotta saadaan parempi käsitys sen ulkoisen rahoitusaseman, kaupan suorituskyvyn ja kilpailukyvyn luonteesta ja niihin liittyvistä potentiaalisista riskeistä sekä maan sisäisestä kehityksestä.

Yhteisen työllisyysraportin luonnos: pääpaino työllisyydessä ja sosiaalisessa kehityksessä

Vuotuisen kasvuselvityksen liitteenä esitettävässä yhteisen työllisyysraportin luonnoksessa todetaan eräiden rohkaisevien viitteiden pohjalta, että työttömyyden kasvu on pysähtynyt ja jäsenvaltiot ovat viime vuonna edistyneet työmarkkinauudistusten täytäntöönpanossa. Työttömyys (erityisesti nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys) on kuitenkin edelleen liian suurta. Työllisyysraporttiin ensimmäistä kertaa sisällytetyssä työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden tulostaulussa esitettyjen tietojen mukaan jäsenvaltioiden välillä on edelleen suuria eroja työttömyydessä, nuorisotyöttömyydessä, kotitalouksien käytettävissä olevissa tuloissa, tuloeroissa ja köyhyysasteessa. Erot ovat erityisen suuria euroalueen sisällä.

Sen vuoksi on elintärkeä jatkaa toimenpiteitä työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi. Lisäksi on tuettava työpaikkojen luomista nopeasti kasvavilla aloilla, edistettävä tuloerojen ja köyhyyden asteittaista vähentämistä, parannettava sosiaaliturvaa ja tehtävä kohdennettuja sosiaalisia investointeja.

Sisämarkkinoiden yhdentymistä koskeva kertomus: sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen

Komission toisessa vuotuisessa kertomuksessa sisämarkkinoiden yhdentymisestä arvioidaan tilannetta niillä aloilla, joilla kasvun edellytykset ovat suurimmat. Tämänvuotisessa kertomuksessa todetaan, että vaikka rahoitus-, digitaali- ja liikennealojen uudistamisessa on edistytty, tekemistä riittää vielä, jotta voitaisiin saada investoinnit käyntiin, luoda työpaikkoja ja lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä näihin aloihin. Kertomuksessa korostetaan, että erityisesti energiamarkkinoiden avaaminen ei ole edistynyt riittävästi, sillä 14 jäsenvaltiota ei ole vielä saattanut EU:n kolmatta energiapakettia asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään, vaikka määräaika umpeutui jo kaksi vuotta sitten. Kertomuksessa todetaan myös, että jäsenvaltioiden on vielä pantava asianmukaisesti täytäntöön EU:n palveludirektiivi, sillä sen täytäntöönpanolla voitaisiin lisätä kokonaiskasvua jopa 2,6 prosenttia suhteessa BKT:hen seuraavien 5–10 vuoden aikana.

Seuraavat toimenpiteet

Komissio antaa 15. marraskuuta lausunnot euroalueen 13 jäsenvaltion toimittamista alustavista talousarviosuunnitelmista (joukosta puuttuvat ne 4 jäsenvaltiota, joita varten on laadittu makrotaloudelliset avustusohjelmat) ja tekee ehdotukset neuvoston lausunnoiksi niiden viiden euroalueen maan toimittamista talouskumppanuusohjelmista, jotka ovat liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä. Lisäksi komissio esittää katsauksen koko euroalueen julkisen talouden näkymistä sekä raportoi toimenpiteistä, joita liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä olevat euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot ovat toteuttaneet.

Vuotuisesta kasvuselvityksestä käydään keskustelua myös jäsenvaltioiden ministereiden kesken neuvostossa, ja EU:n johtajat hyväksyvät kasvuselvityksen maaliskuussa 2014 järjestettävässä huippukokouksessa. Myös Euroopan parlamentti esittää kantansa vuotuiseen kasvuselvitykseen.

EU:n valtiovarainministerit ja johtajat käsittelevät varoitusmekanismia koskevaa kertomusta joulukuussa ja vahvistavat tärkeimmät osa-alueet, joilla talouspolitiikkaa ja talouden uudistuksia on koordinoitava edelleen. Sitä ennen komissio valmistelee varoitusmekanismia koskevassa kertomuksessa määriteltyjä 16:ta jäsenvaltiota koskevat perusteelliset tarkastelut, jotka julkaistaan keväällä 2014.

Tausta

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso, joka otettiin käyttöön vuonna 2010, varmistaa, että jäsenvaltiot keskustelevat julkista taloutta ja talouspolitiikkaa koskevista suunnitelmistaan EU-kumppaniensa kanssa tiettyinä aikoina ympäri vuoden. Näin ne voivat esittää huomautuksia toistensa suunnitelmista, ja komissio pystyy antamaan jäsenvaltioille toimintaohjeita ajoissa, ennen kuin päätökset tehdään kansallisella tasolla. Komissio seuraa, toteuttavatko jäsenvaltiot toimenpiteitä EU:n pitkän aikavälin kasvustrategiassa (Eurooppa 2020) vahvistettujen, työllisyyttä, koulutusta, innovointia, ilmastoa ja köyhyyden vähentämistä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Prosessi käynnistyy aina marraskuussa (ks. kuvio jäljempänä), kun komissio antaa vuotuisen kasvuselvityksen (EU:n talouden yleisistä tavoitteista), jossa annetaan jäsenvaltioille toimintaohjeita seuraavaksi vuodeksi. Keväällä julkaistavissa maakohtaisissa suosituksissa annetaan jäsenvaltioille kohdennettua ohjausta syvempien rakenteellisten uudistusten toteuttamiseksi. Usein uudistusten täytäntöönpano kestää kuitenkin vuotta pidempään.

Euroalueen talousarvioiden valvonta tehostuu vuoden loppua kohden, jolloin jäsenvaltiot esittävät alustavat talousarviosuunnitelmansa. Komissio arvioi suunnitelmia, ja euroalueen valtiovarainministerit käyvät niistä keskustelua. Lisäksi komissio tarkastelee koko euroalueen finanssipoliittista viritystä.

Komissio seuraa tavoitteiden ja uudistusten toteuttamista useita kertoja vuodessa. Erityishuomion kohteena ovat euroalue ja ne jäsenvaltiot, joilla on julkiseen talouteen tai rahoitukseen liittyviä ongelmia. Lisätietoja asiakirjassaMEMO/13/979.

Lisätietoja:

Eurooppa 2020 ‑verkkosivut:

http://ec.europa.eu/europe2020/index_fi.htm

MEMO/13/970 Kolmas varoitusmekanismia koskeva kertomus – makrotalouden epätasapaino EU:n jäsenvaltioissa

MEMO/13/976 Yhteisen työllisyysraportin luonnos – usein kysyttyä

MEMO/13/979 EU:n talouden ohjausjärjestelmä lyhyesti

Yhteyshenkilöt:

Pia Ahrenkilde Hansen (+32 2 295 30 70)

Sarah Collins (+32 2 296 80 76)

Simon O'Connor (+32 2 296 73 59)

Jonathan Todd (+32 2 299 41 07)

Chantal Hughes (+32 2 296 44 50)

Emer Traynor (+32 2 292 15 48)


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website