Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 17. syyskuuta 2012

Komissio panostaa kansainväliseen tiedeyhteistyöhön, jossa vastataan maailmanlaajuisiin haasteisiin

Maailmanlaajuinen tutkimuskenttä muuttuu nopeasti. BRIC-maiden osuus koko maailman tutkimus- ja kehittämismenoista kaksinkertaistui vuosina 2000–2009. Ilmastonmuutokseen, elintarviketurvan ja tautien torjunnan kaltaiset kysymykset vaativat yhä enemmän yhteistä kansainvälistä tutkimustoimintaa. Ainoa tapa, jolla Eurooppa voi optimoida tieteellisen perustansa ja innovatiiviset yrityksensä, on suhtautua avoimesti kansainväliseen yhteistyöhön ja avata ovensa maailman parhaille kyvyille. Sen vuoksi Euroopan komissio on esitellyt tänään uuden strategian kansainvälisen yhteistyön kehittämiseksi tutkimuksen ja innovoinnin alalla. Strategian mukaan kansainvälisessä yhteistyössä olisi keskityttävä EU:n strategisiin painopisteisiin ja sallittava aiemman käytännön mukaisesti, että EU:n ulkopuoliset maat osallistuvat EU:n tutkimustoimintaan. Tavoitteena ei ole pelkästään vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, vaan myös tehdä Euroopasta houkuttelevampi paikka tutkimukselle ja innovoinnille sekä parantaa teollisuuden kilpailukykyä.

Tutkimuksesta, innovoinnista ja tieteestä vastaava komissaari Máire Geoghegan-Quinnin toteaa, että tutkimusta ja innovointia ei voi harjoittaa ypöyksin. On ratkaisevan tärkeää, että Eurooppa etsii kansainvälisiä kumppaneita päästäkseen uusille tiedonlähteille ja voidakseen vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin”, komissaari toteaa ja jatkaa: Horisontti 2020 on edeltäjiensä tavoin ohjelma, johon voi tulla osallistujia eri puolita maailmaa. Avoimuus mahdollistaa sen, että yhteistyö tärkeimpien kansainvälisten kumppaniemme kanssa hyödyttää kaikkia osapuolia. Avoimuudesta on myös apua kehitysmaille, ja avoimuus auttaa Eurooppaa pääsemään uusille ja kehittymässä oleville markkinoille.

EU:n tutkimushankkeista viidesosaan osallistuu jo vähintään yksi kumppani EU:n ulkopuolelta. Esimerkiksi Euroopan maiden ja kehitysmaiden kliinisten kokeiden yhteistyökumppanuudessa (EDCTP) 14 EU:n jäsenvaltiota, Norja ja Sveitsi sekä 47 Saharan eteläpuolisen Afrikan maata tekee nykyään yhteistyötä, jonka tavoitteena on kehittää uusia lääkkeitä ja rokotteita HIV:n, aidsin, malarian ja tuberkuloosin torjumiseksi.

Uutta strategiaa toteutetaan pääasiassa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 ‑rahoitusohjelmalla, joka käynnistyy vuonna 2014, sekä yhteisillä aloitteilla EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Horisontti 2020 on täysin avoin EU:n ulkopuolisille osallistujille, minkä lisäksi tärkeimpien kumppaneiden ja alueiden kanssa toteutetaan kohdennettuja toimia, joissa keskitytään yhteiskunnallisiin haasteisiin sekä mahdollistaviin ja teollisuusteknologioihin.

Kansainvälisen yhteistyön lujittamiseksi ja kohdentamiseksi kehitetään monivuotisia ohjelmia, joissa tehdään yhteistyötä tärkeimpien kumppanimaiden ja -alueiden kanssa. Strategialla pyritään myös parantamaan poliittista vuoropuhelua EU:n kumppanien kanssa sekä parantamaan tiedonkeruuta ehdotetun tutkimus- ja innovaatiotoiminnan seurantakeskuksen puitteissa. Lisäksi EU pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa asiaankuuluvissa kansainvälisissä järjestöissä.

Tausta

Euroopan unioni on maailman kärkeä tutkimuksen ja innovoinnin alalla. EU:ssa käytetään 24 prosenttia koko maailman tutkimusmenoista, ja 32 prosenttia vaikutukseltaan merkittävistä julkaisuista ja 32 prosenttia patenttihakemuksista pohjautuu EU:n tutkimukseen, vaikka EU:n väestö onkin vain 7 prosenttia maailman väestöstä.

EU:n tutkimusohjelmat ovat avoimia kansainväliselle osallistumiselle. Nykyään 6 prosenttia seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman (PO7) osallistujista on EU:n ulkopuolisista maista. Marie Skłodowska-Curie ‑toimilla, joilla rahoitetaan tutkijoiden koulutusta ja liikkuvuutta, tuetaan 80:stä eri maasta olevia osallistujia. Euroopan tutkimusneuvosto (ERC), joka myöntää eri puolilta maailmaa tuleville tutkijoille tukea Euroopassa tehtävään huippututkimuksen, on käynnistänyt kampanjan saadakseen mukaan enemmän osallistujia kolmansista maista. Lisäksi komission oma tutkimuslaitos, Yhteinen tutkimuskeskus (JRC), pitää yllä läheisiä tutkimussuhteita organisaatioihin eri puolilla maailmaa.

Uudessa strategiassa noudatetaan kaksitahoista lähestymistapaa. Kun Horisontti 2020 ‑ohjelma avataan yleisesti kansainväliselle yhteistyölle, eurooppalaiset tutkijat voivat vapaasti tehdä yhteistyötä EU:n ulkopuolisista maista olevien kollegojensa kanssa itse valitsemillaan aihealueilla. Tätä täydennetään kohdennetuilla toimilla, joissa yhteistyötä pyritään tekemään erityisillä aihealueilla tarkoin valittujen kumppaneiden kanssa. Strategialla edistetään myös yhteisten kansainvälisten periaatteiden noudattamista tutkimuksessa ja innovoinnissa, kuten tutkimusetiikkaa, tasa-arvotietoisuutta ja tutkimustulosten avointa julkaisemista, jotta kansainvälistä yhteistyötä tehtäisiin kansainvälisessä tiede- ja innovaatioyhteisössä tasapuolisin toimintaedellytyksin. Strategialla pyritään myös vahvistamaan tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta unionin ulkosuhdepolitiikkaan. Komissio raportoi tällä alalla saavutetusta edistyksestä kahden vuoden välein.

Tutkimus kuuluu jäsenvaltioiden kanssa jaettuun toimivaltaan. Vahva kumppanuus varmistetaan käyttämällä perustana kansainvälisen tiede- ja teknologiayhteistyön strategiafoorumin (SFIC) työtä.

Lisätietoja:

MEMO/12/672

Tiedonanto: http://ec.europa.eu/research/internationalstrategy

Horisontti 2020: http://ec.europa.eu/research/horizon2020/index_en.cfm

EU:n seitsemäs tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelma (PO7): http://ec.europa.eu/research/fp7/index_en.cfm

Marie Skłodowska-Curie ‑toimet: http://ec.europa.eu/research/mariecurieactions/

Euroopan tutkimusneuvosto: http://erc.europa.eu/

Yhteyshenkilöt:

Michael Jennings (+32-2) 296 33 88

Monika Wcislo (+32-2) 295 56 04


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website