Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 14. syyskuuta 2012

Raportin mukaan koulutuksessa on suuria maantieteellisiä eroja

Euroopan komission uuden raportin mukaan asuinpaikka saattaa vaikuttaa suuresti eurooppalaisten koulutukseen ja tulevaisuuden näkymiin. Koulutuksen eriarvoisuutta EU:n alueilla käsittelevässä raportissa "Mind the Gap - education inequality across EU regions" todetaan, että koulutusmahdollisuuksien ja oppimistulosten välillä on merkittäviä eroja sekä jäsenmaiden välillä että niiden sisällä. Koulutustaso vaikuttaa jakautuneen etelä-pohjoissuunnassa. Eniten heikosti koulutettuja eli enintään perusasteen koulutuksen saaneita on Etelä-Euroopan alueilla, varsinkin Portugalissa ja Espanjassa. Sen sijaan vähiten heikosti koulutettuja on pääasiassa Yhdistyneen kuningaskunnan, Belgian, Alankomaiden ja Ruotsin alueilla. Maantieteellistä eriarvoisuutta esiintyy koulutuksessa edelleen siitä huolimatta, että jäsenmaat ovat sitoutuneet edistämään koulutuksen tasapuolisuutta. Raportissa, joka on ensimmäinen laatuaan, kehotetaan EU-maita lisäämään ponnistelujaan eriarvoisuuden vähentämiseksi.

"Kaikkien eurooppalaisten olisi voitava hyötyä korkeatasoisesta koulutuksesta riippumatta siitä, missä he asuvat", totesi koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaava komissaari Androulla Vassiliou. "On aika täyttää annetut lupaukset. Koulutuksen maantieteellisen eriarvoisuuden torjuminen on ehdoton edellytys tasapainoisen aluekehityksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden takaamiseksi. Eriarvoisuuden poistamisessa voidaan – ja tulisi – hyödyntää Euroopan rakennerahastoja."

Raportista käy ilmi, että eniten korkeakoulututkinnon suorittaneita (alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai vastaava) on lähinnä Yhdistyneen kuningaskunnan, Alankomaiden, Pohjois-Espanjan ja Kyproksen alueilla. Sen sijaan alueet, joilla korkeakoulututkinnon suorittaneita on vähiten, sijaitsevat Italiassa, Portugalissa, Romaniassa ja Tšekissä. Lisäksi raportissa todetaan, että alueelliset erot ovat huomattavia myös aikuisten osallistumisessa elinikäiseen oppimiseen.

Jatkotoimet

Marraskuussa komissio aikoo hyväksyä ammattitaidon uudelleenarviointia koskevan strategian (”Rethinking skills”), jossa korostetaan tarvetta puuttua koulutuksen maantieteellisiin eroihin. Vuonna 2013 komissio aikoo antaa jäsenmaille lisätietoja ja neuvoja siitä, miten koulutuksen tasapuolisuutta voidaan parantaa. Toinen raportti koulutuksen maantieteellisestä eriarvoisuudesta EU:ssa julkaistaan vuonna 2013.

Alueelliset erot jäsenmaiden sisällä

  • Korkea-asteen koulutuksessa olevien osuus 20–24-vuotiaista: Alueelliset erot ovat suurimmat Belgiassa (eniten: Brysselin pääkaupunkialue, 120,7 %*; vähiten: Luxembourgin lääni, 23,4 %) ja sen jälkeen Tšekissä (eniten: Praha, 100 %; vähiten: Keski-Böömi, 5,6 %) ja Itävallassa (eniten: Wien, 100 %; vähiten: Vorarlberg, 7,3 %). * Osuus voi olla suurempi kuin 100 prosenttia alueilla (yleensä pääkaupunkialueilla), joilla on useita korkea-asteen oppilaitoksia, jotka houkuttelevat suuria määriä opiskelijoita, myös opiskelijoita, jotka ovat vanhempia kuin 20–24 vuotta.

  • Korkea-asteen koulutuksen maantieteellinen saavutettavuus – yli 60 minuutin matkan päässä lähimmästä yliopistosta asuvien osuus: Alueiden välinen ero on suurin tältä osin Espanjassa (vähiten: Madrid ja Baskimaa, 0 %; eniten: Ceuta, 99,7 %). Heti niiden perässä tulevat Kreikka (vähiten: Attika, 1,2 %; eniten: Länsi-Makedonia, 100 %), Suomi (vähiten: Etelä-Suomi, 1,2 %; eniten: Ahvenanmaa, 88,5 %) ja Bulgaria (vähiten: Lounais-Bulgaria, 14,4 %, eniten: Luoteis-Bulgaria, 97,4 %).

  • Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä: Kahdeksassa jäsenmaassa ero on yli 15 prosenttiyksikköä niiden alueiden välillä, joilla määrä on suurin ja toisaalta pienin. Ero on suurin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (23,4 prosenttiyksikköä, eniten: Sisä-Lontoo, 41,8 %; vähiten: Tees Valley ja Durham, 18,4 %), ja sen jälkeen tulivat Ranska (21,3 prosenttiyksikköä, eniten: Île de France, 33 %; vähiten: Korsika, 11,7 %), Tšekki (18,8 prosenttiyksikköä, eniten: Praha, 25,8 %; vähiten: Luoteis-Tšekki, 7 %), Espanja (17,6 prosenttiyksikköä, eniten: Baskimaa, 34,3 %; vähiten: Extremadura, 16,7 %), Slovakia (17,1 prosenttiyksikköä, eniten: Bratislava, 27,2 %; vähiten: Itä-Slovenia, 10,1 %) ja Romania (15,4 prosenttiyksikköä, eniten: Bukarest–Ilfov, 22,5 %; vähiten: Etelä-Romania, 7,1 %).

  • Heikosti koulutetun osuus väestöstä: Alueelliset erot ovat suurimmat Ranskassa (vähiten: Alsace, 32,9 %; eniten: Korsika, 60,1 %), ja seuraavaksi tulivat Kreikka (vähiten: Attika, 37 %; eniten: Jooniansaaret, 64,1 %), Espanja (vähiten: Madrid, 44,2 %; eniten: Extremadura, 67,4 %), Romania (vähiten: Bukarest-Ilfov, 21,9 %; eniten: Koillis-Romania, 42,8 %) ja Saksa (vähiten: Chemnitz, 11,9 %; eniten: Bremen, 30,6 %).

  • Aikuisten osallistuminen elinikäiseen oppimiseen: Erot olivat selkeästi suurimmat Yhdistyneessä kuningaskunnassa (eniten: Sisä-Lontoo, 16,1 % 25–64-vuotiaista osallistuu elinikäiseen oppimiseen; vähiten: Pohjois-Irlanti, 5,7 %).

Tausta

Koulutuksen eriarvoisuutta EU:n alueilla käsittelevän raportin ”Mind the Gap - education inequality across EU regions” laati Euroopan komissiolle koulutusalan yhteiskuntatieteilijöiden asiantuntijaverkosto (NESSE). Laatijoiden ryhmää johti tohtori Dimitris Ballas Sheffieldin yliopistosta Yhdistyneestä kuningaskunnasta.

Raportti perustuu Eurostatin tietoihin ja sisältää yli 100 karttaa, joilla havainnollistetaan alueellisia eroja. Siinä määritetään 10 parhaiten ja 10 huonoiten sijoittunutta EU-aluetta kunkin tutkitun indikaattorin osalta. Muut raportin keskeiset havainnot ovat:

  • Oppimisen alueelliset erot ovat tasapainoisen alueellisen kehityksen ja talouskasvun esteenä.

  • Koulutuksen alueelliset erot vahvistavat EU:n alueiden eriarvoisuutta. Erot myös edesauttavat osaamisen siirtymistä (aivovientiä) kehittyneemmille alueille.

  • Koulutuksen eriarvoisuuden luonne, mittakaava ja vaikutukset ovat hyvin erilaisia eri EU:n alueilla. Ratkaisumallit on sovitettava kutakin aluetta varten sen sijaan, että ne olisivat yleisiä.

  • Euroopan rakennerahastojen tehokas hyödyntäminen voi auttaa koulutuksen alueellisten erojen ja niiden vaikutusten minimoimisessa.

  • Tietoja on kerättävä entistä järjestelmällisemmin aluetasoa alemmalta tasolta, jotta voidaan laajentaa tietopohjaa ja antaa päätöksentekijöille asiaa koskevia tietoja.

Lisätietoa

Koko raportti ja tiivistelmä

Euroopan komissio: koulutus

Androulla Vassilioun verkkosivusto

Androulla Vassiliou Twitterissä: @VassiliouEU

LIITE

Kuvio 1: Heikosti koulutetut (enintään esiasteen, alemman perusasteen ja ylemmän perusasteen koulutus, % 15 vuotta täyttäneistä)

Alueet, joilla on eniten ihmisiä, joilla on enintään esiasteen, alemman perusasteen ja ylemmän perusasteen koulutus (koulutustaso 0–2, ISCED 1997), % 15 vuotta täyttäneistä

Alentejo (PT)

78.4

Centro (PT)

78.2

Norte (PT)

77.7

Malta (MT)

74.2

Algarve (PT)

71.7

Extremadura (ES)

67.4

Ciudad Autónoma de Melilla (ES)

65.0

Castilla-La Mancha (ES)

64.8

Lisboa (PT)

64.5

Ionia Nissia (EL)

64.1

Alueet, joilla on vähiten ihmisiä, joilla on enintään esiasteen, alemman perusasteen ja ylemmän perusasteen koulutus (koulutustaso 0–2, ISCED 1997), % 15 vuotta täyttäneistä

Mecklenburg-Vorpommern (DE)

16.3

Brandenburg – Nordost (DE)

16.2

Sachsen-Anhalt (DE)

16.0

Bratislavský kraj (SK)

14.1

Brandenburg – Südwest (DE)

14.0

Leipzig (DE)

13.4

Thüringen (DE)

13.1

Dresden (DE)

13.0

Chemnitz (DE)

11.9

Praha (CZ)

10.7

Eniten heikosti koulutettuja on Alentejon alueella Portugalissa. EU:n alueista vähiten heikosti koulutettuja on Prahan alueella Tšekissä.

Kansainvälisessä koulutusluokituksessa (ISCED 1997) on seuraavat tasot: taso 0 – esiasteen koulutus; taso 1 – alemman perusasteen koulutus tai peruskoulun ala-aste; taso 2 – ylemmän perusasteen koulutus tai peruskoulun ylä-aste; taso 3 - keskiasteen koulutus; taso 4 – keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta; taso 5 – korkea-asteen koulutus; ja taso 6 – tutkijakoulutusaste.

Kuvio 2. Elinikäinen oppiminen – 25–64-vuotiaiden osallistuminen

koulutukseen (% kokonaisväestöstä)

Alueet, joilla 25–64-vuotiaiden osallistuminen koulutukseen on aktiivisinta (% kokonaisväestöstä)

Hovedstaden

19.2

Inner London

16.1

Midtjylland

15.8

Highlands and Islands

15.2

Syddanmark

15.0

Sjælland

14.9

Nordjylland

14.2

Etelä-Suomi

13.8

Åland

13.6

Västsverige

12.8

Alueet, joilla 25–64-vuotiaiden osallistuminen koulutukseen on vähäisintä (% kokonaisväestöstä)

Severozapaden

0.27

Notio Egeo

0.39

Sterea Ellada

0.45

Yugoiztochen

0.45

Severoiztochen

0.47

Yuzhen tsentralen

0.50

Severen tsentralen

0.52

Ionia Nisia

0.52

Vorio Egeo

0.60

Sud – Muntenia

0.70

Elinikäiseen oppimiseen osallistuu eniten aikuisia pääkaupunkialueella Tanskassa. Vähiten siihen osallistutaan Luoteis-Bulgariassa.

Kuvio 3: Korkea-asteen koulutuksen saaneet – (tasot 5–6, ISCED 1997),% kaikista 15 vuotta täyttäneistä

Alueet, joilla on eniten korkeakoulututkinnon suorittaneita (tasot 5–6, ISCED 1997), % kaikista 15 vuotta täyttäneistä

Inner London (UK)

41.8

Prov. Brabant Wallon (BE)

38.1

Stockholm (SE)

34.5

País Vasco (ES)

34.3

Prov. Vlaams-Brabant (BE)

34.1

Utrecht (NL)

34.1

Région de Bruxelles-Capitale / Brussels Hoofdstedelijk Gewest (BE)

33.9

Île de France (FR)

33.0

Noord-Holland (NL)

32.8

Hovedstaden (DK)

32.3

Alueet, joilla on vähiten korkeakoulututkinnon suorittaneita (tasot 5–6, ISCED 1997), % kaikista 15 vuotta täyttäneistä

Basilicata (IT)

8.6

Centro (PT)

8.5

Provincia Autonoma Bolzano/Bozen (IT)

8.5

Puglia (IT)

8.4

Alentejo (PT)

8.4

Valle d'Aosta (IT)

8.3

Nord-Est (RO)

8.2

Sud-Est (RO)

7.5

Sud – Muntenia (RO)

7.1

Severozápad (CZ)

7.0

Eniten korkeakoulututkinnon suorittaneita on Sisä-Lontoon alueella Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja vähiten Luoteis-Tšekissä.

Yhteystiedot:

Dennis Abbott (+32 2 295 92 58); Twitter: @DennisAbbott

Dina Avraam (+32 2 295 96 67)


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website