Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Korkean tason ryhmä kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan lukutaitokriisiin

Commission Européenne - IP/12/940   06/09/2012

Autres langues disponibles: FR EN DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel/Nikosia 6. syyskuuta 2012

Korkean tason ryhmä kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan lukutaitokriisiin

Euroopan unionissa on tarkistettava tapoja, joilla lukutaidon tasoa pyritään nostamaan. Näin toteaa korkean tason asiantuntijaryhmä, jonka komissaari Androulla Vassiliou perusti käsittelemään lukutaito-ongelmaa. Joka viidennen 15-vuotiaan ja liki 75 miljoonan aikuisen perustaidot lukemisessa ja kirjoittamisessa ovat puutteelliset, mikä vaikeuttaa heidän työnsaantiaan ja lisää heidän köyhyysriskiään ja riskiä syrjäytyä yhteiskunnasta. Asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, HKK Alankomaiden prinsessa Laurentien, on tehnyt pitkään työtä lukutaidon hyväksi. Hänen mukaansa raportin tavoitteena on havahduttaa huomaamaan tämä ongelma, joka vaikuttaa jokaiseen Euroopan maahan. 80-sivuiseen raporttiin sisältyy koko joukko suosituksia: vanhempia opastetaan, kuinka he voivat tehdä vapaa-ajan lukemisesta pysyvän tavan lastensa kanssa, ja kirjastoja kehotetaan perustettavaksi epätavallisiin paikkoihin, kuten ostoskeskuksiin. Lisäksi todetaan tarve saada kouluihin lisää miespuolisia opettajia roolimalleiksi pojille, jotka lukevat paljon vähemmän kuin tytöt. Raportissa annetaan myös ikäryhmäkohtaisia suosituksia. Siinä peräänkuulutetaan maksutonta, korkealaatuista varhaiskasvatusta kaikille ja lukemiseen erikoistuneita opettajia alakouluihin. Lisäksi vaaditaan dysleksiaa koskevaa uutta ajattelutapaa, jonka lähtökohtana on, että lähes jokainen lapsi voi oppia lukemaan, jos hän saa oikeanlaista tukea. Myös aikuisille tarvitaan monipuolisempia oppimismahdollisuuksia, erityisesti työpaikoilla.

Koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaavan komissaarin Androulla Vassilioun mukaan nykyinen tilanne on ristiriitainen. ”Lukeminen ja kirjoittaminen on digitalisoituneessa nykymaailmassa tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin, mutta luku- ja kirjoitustaitomme ei pysy mukana kehityksessä. Tähän huolestuttavaan tilanteeseen on löydettävä ratkaisu pikaisesti. Investoiminen kaiken ikäisten kansalaisten lukutaidon parantamiseen on taloudellisesti järkevää. Siitä saadaan huomattavaa hyötyä niin yksilötasolla kuin yhteiskunnassa, ja pitkällä aikavälillä säästöä syntyy miljardien eurojen arvosta”, Vassiliou totesi.

Prinsessa Laurentien puolestaan sanoi lukemisessa ja kirjoittamisessa olevan kysymys paljon muustakin kuin tekniikasta tai taidosta. ”Lukutaito antaa ihmisille omanarvontuntoa ja kyvyn toimia ja menestyä yhteiskunnassa yksilöinä, aktiivisina kansalaisina, työntekijöinä ja vanhempina. Tarvitaan selkeitä, koordinoituja kansallisia suunnitelmia ja ongelman parempaa tiedostamista koko Euroopan laajuisesti, ei ainoastaan politiikassa ja koulutusmaailmassa vaan myös sairaaloissa, työpaikoilla ja erityisesti kodeissa. Euroopan on korkea aika nostaa vaatimustasoa ja huolehtia siitä, että kaikki oppivat lukemaan”, prinsessa Laurentien totesi.

Raportti julkistettiin EU:n puheenjohtajamaana toimivan Kyproksen isännöimässä konferenssissa Nikosiassa. Raportissa annetaan esimerkkejä onnistuneista lukutaitohankkeista Euroopan eri maissa ja kerrotaan ihmisistä, jotka ovat nujertaneet lukutaidottomuuden tabun ja muuttaneet elämänsä. Sillä halutaan myös kumota lukutaitoa koskevia yleisiä väärinkäsityksiä (ks. liite 1).

EU:n opetusministerit ovat asettaneet yhteiseksi tavoitteeksi vähentää lukutaidossa heikosti suoriutuvien 15-vuotiaiden osuuden 20 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Korkean tason ryhmän raportissa tuodaan esille huomattava ero sukupuolten välillä: lukemisessa heikosti suoriutuvia on 13,3 prosenttia tytöistä ja 26,6 prosenttia pojista. Tyttöjen ja poikien välinen ero on pienin Alankomaissa, Tanskassa ja Belgiassa ja suurin Maltalla, Bulgariassa ja Liettuassa (tilastotiedot vuodelta 2009) Liitteessä 2 esitetään lukutaidossa heikosti suoriutuvien osuudet jäsenvaltioittain ja liitteessä 3 erot sukupuolten välillä.

Taustaa: Miksi lukutaito on merkittävä asia?

Raportissa korostetaan, että hyvä luku- ja kirjoitustaito on ratkaiseva tekijä ihmisten elämänlaadun kohentamisen ja tiedon, innovoinnin ja kasvun lisäämisen kannalta. Työn, talouselämän ja yleisesti koko yhteiskunnan luonne on muuttunut siten, että nykymaailmassa lukutaito on tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Sen vuoksi Euroopassa olisi asetettava tavoitteeksi 100 prosentin toiminnallinen lukutaito kaikille kansalaisille.

Raportissa todetaan lukutaidon olevan merkittävä asia, koska

  • työmarkkinoilla tarvitaan yhä parempaa luku- ja kirjoitustaitoa (arvioiden mukaan 35 prosenttia kaikista työpaikoista vuonna 2020 edellyttää korkean tason osaamista nykyisten 29 prosentin sijasta),

  • osallistuminen yhteiskunnan toimintaan ja kansalaisvaikuttaminen on digitalisoituneessa maailmassa entistä riippuvaisempaa lukutaidosta,

  • väestö ikääntyy ja ihmisten lukutaitoa, medialukutaito mukaan lukien, on päivitettävä,

  • köyhyys ja heikko lukutaito kiertävät noidankehää toinen toistaan ruokkien,

  • liikkuvuuden ja muuttoliikkeen lisääntymisen myötä lukutaitoon liittyy yhä enemmän monikielisyyttä ja siihen yhdistyy useita erilaisia kulttuurisia ja kielellisiä taustoja.

Raportissa esitetään eri ikäryhmiä koskevia suosituksia.

Varhaisikäisten osalta on tärkeää, että jäsenvaltiot toteuttavat perheille suunnattuja lukutaito-ohjelmia, joilla kohennetaan sekä vanhempien että lasten luku- ja kirjoitustaitoa. Tällaiset ohjelmat ovat hyvin kustannustehokkaita. Korkealuokkaiseen varhaiskasvatukseen sijoittaminen on yksi parhaista investoinneista, joita maat voivat tehdä Euroopan tulevan inhimillisen pääoman kasvattamiseksi. Varhaiskasvatusta saaneet lapset ovat muita lukutaitoisempia ja menestyvät paremmin koulussa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jos Euroopassa saavutetaan vuodeksi 2020 asetettu luku- ja kirjoitustaitoa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista koskeva tavoite (perustaidot 85 prosentilla 15-vuotiaista), se voisi lisätä bruttokansantuotetta 21 biljoonalla eurolla vuonna 2010 syntyneiden lasten elinaikana.

Alakouluihin on rekrytoitava enemmän lukemiseen erikoistuneita opettajia, ja lukivaikeuksista kärsiville oppilaille olisi annettava yksilöllistä tukea heti kun tarve ilmenee. Koulujen kirjastoissa olisi oltava kaikkia ikäryhmiä varten kiinnostavia ja haasteellisia lukukirjoja, ja oppilaita olisi kannustettava tieto- ja viestintäteknisten välineiden ja digitaalisen kirjallisuuden käyttöön niin koulussa kuin kotona.

Nuoret tarvitsevat vaihtelevampaa lukumateriaalia sarjakuvista perinteiseen kaunokirjallisuuteen ja sähköisiin kirjoihin, jotta kaikki lukijat – erityisesti pojat – löytävät motivoivaa luettavaa. Koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä olisi edistettävä, jota lukutaidon opettelu tuntuisi mielekkäämmältä arkielämän tilanteiden kannalta. Aikuisten lukutaito-ongelmiin liittyvä tabu olisi murrettava. Kansalaisjärjestöt, tiedotusvälineet, työnantajat, yhteiskunnalliset organisaatiot ja julkisuuden henkilöt voivat kaikki tehdä osansa, jotta aikuisten lukutaidottomuudesta ja ratkaisuista sen poistamiseksi puhuttaisiin laajemmin.

Kielten oppiminen: Raportissa todetaan, että liikkuvuuden lisäännyttyä Euroopassa lukutaitoon liittyy entistä enemmän monikielisyydestä ja maahanmuutosta johtuvia seikkoja. Vuonna 2009 EU:n 15-vuotiaista 10 prosenttia oli syntynyt asuinmaansa ulkopuolella tai heidän molemmat vanhempansa olivat syntyneet ulkomailla; vuonna 2000 vastaava luku oli 7 prosenttia. Joissakin maissa, esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa, siirtolaislasten prosenttiosuus viisinkertaistui vuosien 2000 ja 2010 välillä. Sen vuoksi kielten oppiminen on entistäkin tärkeämpää, ei ainoastaan viestimistä varten vaan myös keskinäisen yhteisymmärryksen lisäämiseksi. Vaikka heikko lukutaito ei ole ensisijaisesti maahanmuutosta johtuva ongelma (selvä enemmistö heikosti lukutaitoisista lapsista ja aikuisista on syntynyt asuinmaassaan), raportissa todetaan tarve yksilöllisemmälle tuelle, jonka perustana on kielellisten ja lukutaitoa koskevien erilaisten tarpeiden ymmärtäminen.

Jatkotoimet

Komissaari Vassiliou keskustelee raporttiin sisältyvistä tuloksista koulutusministereiden kanssa Kyproksessa 4. ja 5. lokakuuta pidettävässä epävirallisessa kokouksessa. Keskustelujen pohjalta laaditaan lukutaitoa koskevat neuvoston päätelmät, joissa EU-maat vahvistavat sekä itseään että komissiota koskevat yhteisesti sovitut prioriteetit lukutaito-ongelmiin puuttumisen tehostamiseksi.

Lisätietoja:

MEMO/12/646

Raportti lyhentämättömänä

Lukutaitoa käsittelevät komission uudet verkkosivut

Raporttia käsittelevä videokeskustelu komissaari Vassilioun ja HKK Alankomaiden prinsessa Laurentienin kanssa

Euroopan komissio: Education and training

Androulla Vassilioun verkkosivusto

Androulla Vassiliou Twitterissä: @VassiliouEU

Yhteyshenkilöt:

Dennis Abbott (+32 2 295 92 58)

Dina Avraam (+32 2 295 96 67)

Liite 1 – Lukutaitoa koskevia väärinkäsityksiä

Raportilla pyritään kumoamaan joitakin yleisiä väärinkäsityksiä lukutaitoa koskevan ongelman luonteesta, laajuudesta ja ulottuvuudesta.

Väärinkäsitykset

Tosiasiat

”Heikkoa lukutaitoa esiintyy kehitysmaissa, mutta ei kai sentään Euroopassa?”

Joka viidennen 15-vuotiaan eurooppalaisen ja lähes joka viidennen aikuisen lukutaito ei ole riittävä, jotta he voisivat toimia menestyksekkäästi nyky-yhteiskunnassa.

”Heikko lukutaito on maahanmuuttajien mukanaan tuoma ongelma, se ei koske Euroopan maissa syntyneitä ja kasvaneita.”

Selvä enemmistö lukutaidossa heikosti suoriutuvista lapsista ja aikuisista on syntynyt ja elänyt asuinmaassaan, ja he puhuvat kyseisessä maassa opetuksessa käytettävää kieltä äidinkielenään.

”On ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti opi lukemaan ja kirjoittamaan.”

Lähes jokainen, jolla on lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia, pystyisi saamaan riittävän lukutaidon, jos hän saisi oikeanlaista tukea. Vain kaikkein vakavimmista kognitiivisista ongelmista kärsivät eivät pysty hankkimaan toiminnallista lukutaitoa.

”On koulun tehtävä opettaa lapset lukemaan ja kirjoittamaan.”

Kouluilla on tärkeä osa, mutta vastuu ei ole yksin niiden. Lukutaidon kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät vanhemmista ja vertaisista aina esimerkiksi terveyspalveluihin. Koulujärjestelmän jälkeen työnantajilla on asiassa merkittävä rooli.

”Dysleksia on parantumaton tila, joten sille ei voida tehdä mitään.”

Nykyisin lasten odotetaan entistä enemmän edistyvän luku- ja kirjoitustaidossa normaalivauhdilla ja yhden ainoan menetelmän avulla. Ne, joilla on ongelmia lukemisen kanssa, diagnosoidaan usein dysleksikoiksi. Diagnoosina pitäisi olla ”hitaasti lukemaan oppiva”, ja huomio olisi keskitettävä ongelman ratkaisemiseen. Periaatteessa jokainen lapsi voi oppia lukemaan ja kirjoittamaan.

”On liian myöhäistä yrittää korjata luku- ja kirjoitustaito-ongelmia alakouluiän jälkeen. Lukemisvaikeuksista kärsivien taitojen parantaminen on liiaksi aikaa vievää, liian vaikeaa ja liian kallista, jotta se kannattaisi.”

On miljoonia lapsia, jotka yläkouluun siirtyessään osaavat kyllä lukea mutta eivät riittävän hyvin menestyäkseen opinnoissa. Asiantuntevan tuen turvin kyseiset nuoret voivat saavuttaa hyvän tai jopa erinomaisen luku- ja kirjoitustaidon. Hitaasti lukemaan oppivien oppilaiden taitojen parantamiseen tarkoitetuissa ohjelmissa onnistumisaste on korkea, ja ohjelmat ovat kustannuksiin nähden erittäin tehokkaita. Niihin investoiminen maksaa itsensä takaisin kymmeniä tai jopa satoja kertoja ihmisten koko elinaikana.

”Vanhemmat eivät voi vaikuttaa lastensa lukutaidon kehittymiseen varhaisvuosien jälkeen.”

Vanhempien asenteet ja lukutottumukset vaikuttavat voimakkaasti lasten luku- ja kirjoitustaidon kehittymiseen läpi koko ylemmän perusasteen. Vanhempien tukitaitojen parantamiseen tähtäävillä toimilla on suuri vaikutus lasten lukutaitoon.

Liite 2 – Lukutaidossa heikosti suoriutuvien osuus (PISA-tutkimus)

Kansainvälinen oppimistulosten arviointiohjelma 2000–2009

2000

2003

2006

2009

Muutos 2006–2009

(prosentti­yksikköä)

Belgia

19,0

17,9

19,4

17,7

-1,7

Bulgaria

40,3

 :

51,1

41,0

-10,1

Tšekki

17,5

19,4

24,8

23,1

-1,7

Tanska

17,9

16,5

16,0

15,2

-0,8

Saksa

22,6

22,3

20,0

18,5

-1,5

Viro

 :

13,6

13,3

-0,3

Irlanti

11,0

11,0

12,1

17,2

+5,1

Kreikka

24,4

25,2

27,7

21,3

-6,4

Espanja

16,3

21,1

25,7

19,6

-6,1

Ranska

15,2

17,5

21,7

19,8

-1,9

Italia

18,9

23,9

26,4

21,0

-5,4 

Latvia

30,1

18,0

21,2

17,6

-3,6

Liettua

 :

25,7

24,3

-1,4

Luxemburg

(35,1)

22,7

22,9

26,0

+3,1

Unkari

22,7

20,5

20,6

17,6

-3,0

Alankomaat

(9,5)

11,5

15,1

14,3

-0,8

Itävalta

19,3

20,7

21,5

27,5

 +6,0

Puola

23,2

16,8

16,2

15,0

-1,2

Portugali

26,3

22,0

24,9

17,6

-7,3

Romania

41,3

:

53,5

40,4

-13,1

Slovenia

:

:

16,5

21,2

+4,7

Slovakia

:

24,9

27,8

22,3

-5,5

Suomi

7,0

5,7

4,8

8,1

+3,3

Ruotsi

12,6

13,3

15,3

17,4

+2,1

Yhdistynyt kuningaskunta

(12,8)

 :

19,0

18,4

-0,6

EU (18 maata)

21,3

 

24,1

20,0

 -4,1

EU (25 maata)

 

 

23,1

19,6

 -3,5

Yhdistynyt kuningaskunta, Alankomaat ja Luxemburg: vuoden 2000 tulokset eivät ole vertailukelpoisia myöhempien vuosien kanssa

Liite 3 – Sukupuolierot lukemisessa


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site