Navigation path

Left navigation

Additional tools

Merenpohjan kartoitus: uusia mahdollisuuksia siniseen kasvuun ja merialan työllisyyteen

European Commission - IP/12/920   29/08/2012

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 29.8.2012

Merenpohjan kartoitus: uusia mahdollisuuksia siniseen kasvuun ja merialan työllisyyteen

Eurooppaa ympäröivät meret ja valtameret avaavat uusia mahdollisuuksia saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. Jotta näitä mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, on saatava enemmän tietoa siitä, mitä tapahtuu meren alla. Euroopan komissio ehdottaa, että Euroopan merenpohjista laaditaan vuoteen 2020 mennessä digitaalinen kartta kokoamalla kaikki käytettävissä olevat tiedot yhteen yhdenmukaiseen, kaikille avoimeen tietokantaan. Tänään antamassaan meriosaamista käsittelevässä vihreässä kirjassa komissio käynnistää kuulemisen siitä, miten tämä voitaisiin saavuttaa. Siinä esitetään esimerkiksi seuraavat kysymykset: miten jäsenvaltioissa parhaillaan toteutettavat toimet voidaan yhdistää yhteiseksi EU-tason toimeksi?, miten voidaan kehittää uusia ja edullisempia havainnointiteknologioita?, ja miten yksityissektori voi osallistua? Kuulemismenettely on avoinna 15. joulukuuta 2012 asti.

Euroopan merenpohjista laadittavan saumattoman monitasoisen digitaalisen kartan on oltava resoluutioltaan mahdollisimman tarkka, ja sen on katettava merenpohjan topografia, geologia, elinympäristöt ja ekosysteemit. Karttaan on sisällytettävä oikea-aikaisia havaintoja ja tietoja vesipatsaan fysikaalisesta, kemiallisesta ja biologisesta tilasta yhdistettyinä ihmistoiminnan vaikutuksia koskeviin tietoihin ja meriennusteisiin. Kaikkien tietojen on oltava yhteentoimivia ja helposti saatavilla ilman käyttörajoituksia. Kartan kehittämisen on oltava kestävä prosessi, joka parantaa jatkuvasti kartan käyttökelpoisuutta ja auttaa jäsenvaltioita maksimoimaan meriä koskevien havainnointi-, näytteenotto- ja tutkimusohjelmiensa mahdollisuudet.

Meri- ja kalastusasioista vastaavan komissaarin Maria Damanakin mukaan Euroopan talous voi hyötyä meriosaamiseen sovellettavasta jäsennellymmästä lähestymistavasta. "Jäsennellympi lähestymistapa voi parantaa Euroopan merillä ja rannikoilla työskentelevien kilpailukykyä 300 miljoonalla eurolla vuodessa. Se voi luoda uusia mahdollisuuksia 200 miljoonan euron edestä vuosittain. Epävarmuuden vähenemisestä saatavia hyötyjä on vaikeampi laskea, mutta komissio arvioi, että jos merenpinnan kohoamiseen liittyvää epävarmuutta voidaan vähentää 25 prosenttia vuodessa, Euroopan rannikoiden suojelun alalla saadaan aikaan noin 100 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Ensimmäiset kokeiluhankkeet ovat osoittaneet, että tällainen lähestymistapa on käyttökelpoinen. Komissio ottaa toimintansa pohjaksi kyseisistä kokeiluhankkeista saadut kokemukset," Damanaki totesi.

Eurooppaa ympäröivät meret ja valtameret voivat tuottaa haastavia, palkitsevia työpaikkoja, jotka vastaavat nuorten odotuksia. Ne tarjoavat puhdasta energiaa, jota tarvitaan ilmastokatastrofin välttämiseksi. Ne tuottavat proteiinia, joka on tärkeä osa terveellistä ruokavaliota. Äärimmäisessä kylmyydessä, pimeydessä ja paineessa elävistä syvänmeren eliöistä voidaan valmistaa uusia lääkkeitä ja entsyymejä. Lisäksi ne voivat vastata kaikkialla maailmassa kasvavaan syvänmeren kaivostoiminnasta saatavien raaka-aineiden tarpeeseen.

Näitä sinisen kasvun ja työllisyyden mahdollisuuksia edistävät kaksi muutostekijää. Käytettävissä olevan maan ja makean veden puute on ensinnäkin saanut toimijat hakeutumaan uudelleen suolaisen veden alueille, jotka peittävät 71 prosenttia maapallosta. Toiseksi vedenalaisen valvonnan, etähuollon ja rakennustekniikan nopeaa kehitystä etenkin öljynporausalalla voidaan hyödyntää muillakin uusilla aloilla monenlaisissa meri- ja sääoloissa.

Tämän potentiaalin hyödyntämiseksi mahdollisten investointien tekemistä on helpotettava. Kustannuksia on alennettava ja riskejä vähennettävä samalla, kun pyritään edistämään innovaatioita. Lisäksi on huolehdittava siitä, että sinisen talouden kasvu tapahtuu kestävän kehityksen ehdoilla. Merien luonnonvarat ovat runsaat, mutta eivät ehtymättömät. Sen vuoksi on tiedettävä, missä kunnossa meriympäristö on nykyään ja miten se voi tulevaisuudessa muuttua. On tarpeen selvittää, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa valtamereen ja päinvastoin.

Asiaan liittyviä tietoja on tällä hetkellä satojen eurooppalaisten laitosten hallussa. On vaikeaa löytää tiettyä muuttujaa tietyllä alueella koskevia tietoja, ja niiden käyttämistä koskevan luvan saaminen on monimutkaista. Lisäksi eri tietolähteistä saatujen keskenään yhteensopimattomien tietojen yhdistäminen johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi vaatii paljon aikaa. Tämä lisää merialan toimijoille aiheutuvia kustannuksia ja tarkoittaa, että monet mahdolliset toimet jäävät toteuttamatta.

Komissio pyrkii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kokoamaan yhteen saatavilla olevat tietovarannot ja -järjestelmät ja asettamaan ne saataville yritysten, viranomaisten, tutkijoiden ja koko yhteiskunnan yhteiseksi hyväksi.

Tausta

Komission syyskuussa 2010 antamassa tiedonannossa "Meriosaaminen 2020" todettiin, että merihavaintojen ja ‑tietojen parempi hallinnointi auttaisi alentamaan merellä toteutettavan toiminnan kustannuksia, edistämään innovointia ja vähentämään epävarmuutta meren käyttäytymisestä tulevaisuudessa.

EU:n yhdennetyn meripolitiikan puitteissa toteutetuissa ensimmäisissä valmistelutoimissa rakennettiin tietoalustojen prototyypit, jotka tarjoavat pääsyn eurooppalaisten julkisten elinten hallussa oleviin meritietoihin. Kuusi temaattista tiedonkeruuryhmää (hydrografian, geologian, fysiikan, kemian, biologian ja fyysisten elinympäristöjen ryhmät) muodostivat 53 organisaation verkoston. Tämä lisäksi Euroopan maanseurantaohjelman (GMES) osaksi on perustettu meritietopalvelu, joka käyttää satelliitti- ja in situ ‑tietoja meriennusteiden tarjontaan, ja EU:n tiedonkeruupuitteiden osana on otettu käyttöön kalataloustietojen jäsennellyn keruun menettely. Myös EU:n jäsenvaltiot ovat olleet tässä asiassa aktiivisia.

Lisätietoja:

Linkki Meriosaaminen-aloitteeseen:

http://ec.europa.eu/maritimeaffairs/policy/marine_knowledge_2020/index_en.htm

http://ec.europa.eu/dgs/maritimeaffairs_fisheries/consultations/marine-knowledge-2020/index_en.htm

Yhteyshenkilöt:

Oliver Drewes (+32 2 299 24 21)

Lone Mikkelsen (+32 2 296 05 67)


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website